Isänpäivä

Kommentit

Sunnuntaina 13.11 vietämme isiemme kunniaksi ja muistoksi juhlapäivää. Pohjoismaissa, Tanskaa lukuunottamatta päivää  vietetään marraskuun toisena sunnuntaina. Muualla maailmassa ajankohta vaihtelee.

Isänpäivä on ollut myös liputuspäivä vuodesta 1987 lähtien, joten laitetaanpa liput liehumaan isillemme ja esi-isillemme!

Suomen lippu on liehunut vuodesta 1918
Suomen lippu on liehunut vuodesta 1918

 

Isänpäivänä muistetaan oman isän lisäksi isoisiä. Lapset askartelevat kortteja ja pieniä lahjoja, mutta isänpäivä on myös melkoinen piristys kaupalle ennen joulukiireiden alkua.

Isää ja esi-isiä muistellen

Perinteisen sukututkimuksen avulla olen selvittänyt isälinjaani ja päässyt noin vuoteen 1731, jolloin vanhin tiedossani oleva isälinjan esi-isäni, talonpoika Pimen Fedotov, syntyi Luvajärvellä, Vienan Karjalassa Venäjän keisarikunnassa. Hän otti itselleen ja perheelleen myöhemmin sukunimen Dobrynin. Venäjän keisarinnana oli tuohon aikaan Anna Ivanovna. Samana vuonna solmittiin Wienin rauha.

Pimenille ja hänen puolisolleen Anna Moiseeva Samatajevalle syntyi poika, Egor, vuonna 1763 Akonlahden Munankilahdessa, jonne perhe oli muuttanut vähää aikaisemmin. Tuolloin Venäjän keisarinnana oli Katariina II suuri ja 7-vuotinen sota päättyi Pariisin rauhansopimukseen.

Egor Pimenov avioitui aikanaan Evdokija Pahomova Peksujevan kanssa. Perhe eli Munankilahdessa Venäjällä viljellen maata. Vuonna 1795 syntynyt poika Egor avioitui myöhemmin Tatjana Jakovlevan kanssa. Myös Egor Egorovin syntymävuonna Venäjää hallitsi Katariina II suuri. Samana vuonna sai Ludvig van Beethovenin pianokonsertto nro 2 kantaesityksensä säveltäjän itsensä esittämänä Wienin Burgtheaterissa.

Yksi Egor Egorovin ja Tatjana Jakolevan kuudesta lapsesta oli Nifanteij. Hänen syntymävuotensa on 1821. Silloin Venäjää hallitsi Aleksanteri I ja samana vuonna Michael Faraday keksi ensimmäisen alkeellisen sähkömoottorin.

Nifanteij / Nihvo kulki ensin laukkukaupalla veljensä Timon kanssa Ruotsissa. Kun Timo perusti kaupan Munankilahteen tuli Nihvon tehtäväksi hankkia kaikki myytävät tavarat kauppakeskuksista. Nihvo kuljetutti tavarat Saimaan kanavaa myöten Kuhmoon, josta ne sitten rahdattiin Munankilahteen. Kerrotaan, että Dobrinien talossa syötiin rinkeliä ympäri vuoden. Olivathan rinkelit varallisuuden mittari. Nihvo sai luoduksi merkittäviä liikesuhteita ja tuttavuuksia + oppi tuntemaan kauppatavat, mikä auttoi seuraavia sukupolvia. 26-vuotiaana hän avioitui Evdokija Efremova Melentjevan, kuuluisan ja tunnetun runonlaulajan tyttären kanssa, joka oli kotoisin Jehrimänvaarasta. Nihvo rakensi oman vuonna 1852 valmistuneen talon. Alakerrassa oli iso tupa ja 2 kamaria, yläkertaan johtivat kahdet suuret portaat ja siellä oli 2 kamaria, vierashuone ja isännänhuone.

Nifanteijn ja Evdokijan kuudesta lapsesta vuonna 1848 (Euroopan hulluna vuotena) syntynyt Rodion on iso-isoisäni. Rodionin syntymän aikaan Venäjällä hallitsi Nikolai I, maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön ja Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.

Rodion Nifontinpoika Dobrinin 1848-1922
Rodion Nifontinpoika Dobrinin 1848-1922

Rodion avioitui naapurikylästä, Jehrimänvaarasta, olevan serkkunsa Maria Ivanovna Melntejevan kanssa ja perheeseen syntyi 7 lasta, joista isoisäni Wasili oli toiseksi vanhin ja syntyi vuonna 1875.

Wasilin syntymän aikaan Venäjän hallitsija oli tsaari Aleksanteri II ja ensimmäinen jääkiekon halliottelu pelattiin Montrealissa Kanadassa.

Wasili Dobrinin / Rotko alk. 1929 1875-1944
Wasili Dobrinin / Rotko alk. 1929 1875-1944

Isä Rodion kulki laukkukauppiaana Suomen puolella ja hänestä tuli hyvin varakas mies. Kotikylässä häntä kutsuttiinkin pohataksi tai pösöksi. Hän rakensi Akonlahdelle suurimman ja kauneimman talon. Matkoillaan Rodion hankki pojalleen Wasilille ja kahdelle tyttärelleen maatilan Juuasta, Suomesta vuonna 1892. Tyttärien avioiduttua Wasili jäi yksin hoitamaan maatilaa ja sen yhteydessä ollutta kauppaa. Wasili kävi hakemassa itselleen Lukeria-vaimon Venäjän puolelta Kiimasjärveltä ja häitä vietettiin 1898. Perhe muutti myöhemmin Lieksaan kauppiaiksi ja lapsia perheeseen syntyi 11, joista nuorimmainen, Mikko syntynyt 1923, on minun isäni. Isäni syntymävuonna ei Venäjää enää ollut vaan vallankumouksen seurauksena oli syntynyt Neuvostoliitto, jonka johtajana oli Vladimir Lenin. Suomi oli oli samassa rytäkässä saanut itsenäisyyden ja Suomea johti tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg. Samana vuonna järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista sekä Lahdessa ensimmäiset Salpausselän kisat.

Mikko Dobrinin / Rotko alk. 1929 1923-1981
Mikko Dobrinin / Rotko alk. 1929 1923-1981

Suomen ja Venäjän välinen raja sulkeutui 1900-luvun alun myllerryksissä, jolloin perheitä ja sukuja hajosi osan jäädessä Neuvostoliittoon ja osan jäädessä Suomen puolelle. Näin kävi minunkin suvussani, mikä on surullista.

Hyvää isien päivää!

 

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin