Vapaaehtoiset kääntäjämme: Miha Rus Sloveniasta

Kommentit

miha-300x300MyHeritagella on työlleen omistautunut, globaali vapaaehtoisten kääntäjien joukko, joka auttaa meitä tarjoamaan äidinkielellään olevat sivut oman maansa kansalaisille. Nyt haluaisimme esitellä teille Miha Rusin, 47, Brezovicasta, Sloveniasta.

Miha puhuu sloveenin ja kroatian lisäksi serbiaa, joka on kroatian sukulaiskieli.

Puhun myös bulgariaa ja jonkun verran makedoniaa, joka on sukua sekä bulgarialle että serbialle. Puhun myös muita slaavilaisia kieliä, joista parhaiten puolaa. Olen opiskellut itsekseni hepreaa ja olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan aakkoset sekä ymmärrän joitakin perusfraaseja.

Miha on suorittanut humanistisen tiedekunnan slaavilaisten kielten tutkinnon Ljubljanassa ja työskentelee samassa kaupungissa olevan käännöstoimisto Iolarin oikolukijana. Hän on äskettäin julkaissut kaksi kirjaa; ensimmäinen kertoi hänen isästään Cirilistä ja julkaistiin hänen kuolemansa 30-vuotis muistopäivänä ja toinen oli Mihan ensimmäinen runokokoelma.

Miha harrastaa kuorolaulua ja on vastoittain liittynyt a capella gospel-ryhmään nimeltä Bee Geesus. Hän harrastaa pyöräilyä ja kitaransoittoa.

Mihalla ja hänen vaimollaan (joka suoritti sloveenin, etnologian ja antropologian tutkinnot samassa oppilaitoksessa) on 10, iältään 3-20 vuotiasta, lasta.

Vanhemmat lapset ovat kiinnostuneita sukututkimuksesta, koska minäkin olen, mutta he eivät ole vielä aloittaneet yhtään sukututkimusprojektia.

Miha on ollut, lapsesta saakka kiinnostunut sukututkimuksesta ja uskoo perineensä kiinnostuksen äidiltään.

mother-fam-759x472
Isotäti Ana Kokelj Mihan äidin puolelta (Caronassa, Kansasissa asuvan Mary Birdsellin täti). Kuvassa mukana Mihan vanhimmat veljet ja siskot (vasemmalta) Matjaž, Marička, Andrej ja Metka [Kuvalähde: Miha Rus]
Äitini, Marija, mentyään naimisiin isäni Ciril Rusin kanssa, muutti Dolenjskasta (Kranjskan alueelta) Log pri Brezoviciin. Hän oli hyvin perillä juuristaan ja tutustui ihmisiin Ljubljanan marskimaan rajamailla kaupungista etelään, missä ennen vanhaan kukoisti paalurakennuskulttuuri. Nyt paikka on UNESCOn maailmanperintölistalla. Minua on myös aina kiinnostanut paikallishistoria ja ihmiset, jotka ovat asuneet täällä esihistoriallisista ajoista saakka.

Miha on päivittänyt ja laajentanut perheen ensimmäistä sukupuuta, jonka hänen nuorempi sisarensa, Karlina, teki luultavasti kotitehtävänä.

Alun perin sukututkimustietoni oli Geni.comissa, mutta siirsin ne myöhemmin GEDCOM-tiedostona ohjelmaan Brother’s Keeper. Aloitettuani aktiivisesti, vapaaehtoiset käännöstyöt MyHeritagessa, siirsin puun GEDCOMina MyHeritageen.

Tänä päivänä hänen puussaan on n. 7 700 henkilöä, joista n. 2 000 hänen sukulaisiaan. Miha tekee tutkimusta myös ystäviensä ja tuttaviensa perheistä.

Olen hyvin iloinen, jos löydän yhtäläisyyksiä omaan puuhuni.

Mihan isälinjan esivanhemmat ovat Ljubljanan länsipuolelta ja heidän sukunsa kantaisä oli orpopoika Triestestä. Äitilinjan esivanhemmat ovat lähes kaikki Kranjskasta. Monet muuttivat pääkaupunkiin Ljubljanaan tai sen ympäristöön ja jotkut emigrantteina Amerikkaan.

Hän on ollut tietoinen MyHeritagesta vuodesta 2009 alkaen. Koska hän työskentelee oikolukijana käännöstoimistossa, on kääntäminen ollut aina ylimääräinen haaste.

Alussa en ollut kovinkaan aktiivinen kääntäjä, mutta viime aikoina olen alkanut kääntää yhä enemmän MyHeritagelle. Pidän siitä, että perustoiminnot ovat minulle tuttuja. Tällä tavalla voin yhdistää ammattikokemukseni ja harrastukseni. Olen ylpeä siitä, että voin kääntää sloveeniksi ja yhdistää maanmieheni, sekä kotimaassa että ulkomailla, sukututkijoiden verkostoon. Lukuisat slovenialaiset asuvat nykyisin USA:ssa, Kanadassa ja Argentiinassa. Omat sukulaiseni ovat perehtyneet Geniin, mutta yritän saada heitä MyHeritageen. Kun tapaamme MyHeritagessa, minun on mahdollista tarkkailla sloveeni-käännöksiä monin eri tavoin. Odotan erityisesti uusia DNA-ominaisuuksia, sillä toivon löytäväni yhteyden löytölapseen nimeltä Janez Rus, Triesten orpopoikaan. Koska siinä seurakunnassa, jossa hänet adoptoitiin ei ole kirjallista tietoa sijaisvanhemmista, on hyvin vaikeaa – lähes mahdotonta – määritellä hänen alkuperäänsä.

Eräänä elokuisena lauantaina Miha auttoi kahta veljestä – hänen äitinsä serkkuja – järjestämään sukulaisten tapaamista.

Kokoonnuimme Pristavlja vasissa Dolenjskan alueella, lähellä Stičnassa olevaa sisterssiläisluostaria. Suuren osanottajajoukon ja ihanan myöhäiskesänsään ansiosta tapaaminen oli suuri menestys.

Miha on tyytyväinen siitä, että hänen perheensä on pystyttänyt muistomerkin 80 vuotta sitten kuolleelle äidin veljelle, Jože Sadar juniorille. Hän oli ollut paimentamassa kaukaisen sukulaisensa lehmiä ja hukkunut lähellä olevaan lammikkoon. Koska hänen perheensä oli köyhä, heillä ei ollut varaa hankkia hautakiveä, joten tämä uusi muistomerkki on pystytetty hänen kuolinpaikalleen.  

Erään vaimonsa sukulaisen avulla, Miha kirjoitti pamfletin, jossa kuvaillaan suvun historiaa.

Se on arvokas dokumentti. Ilman sitä paljon siitä, mitä äiti-Marija kertoi minulle olisi unohtunut. Hän rakasti perhettään (Olen kuudes seitsemästä lapsesta) ja oli hyvin kiinnostunut kaikista niistä ihmisistä, joiden kanssa oli tekemisissä. Toivon, että minäkin onnistuisin tallentamaan yhtä paljon muistoja esivanhemmistani ja jakamaan ne kymmenelle lapselleni.

Haluaisitko sinä vapaaehtoisten kääntäjien tiimiin? Ole hyvä ja käy tutustumassa sivullamme translations page.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin