Wanhan ajan joulupöytä

Kommentit

Suomessa ei ollut vielä 1800-luvun puolella mitään koko kansaa yhdistävää jouluruokaa, vaikka jouluna syötiin paremmin ja runsaammin kuin arkena.

Monet ruokatavat ovat siirtyneet jouluun perinteisestä sadonkorjuujuhlasta eli kekristä, jota vietettiin syksyisin.

Rosolli eli sallaatti

Rosolli
Rosolli

 

Rosollin valmistus levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen. Aluksi rosolliin käytettiin perunoita, hienonnettua sipulia ja suolasilakoita. Myöhemmin siinä alettiin käyttää myös punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua, omenaa, silliä, suolaa ja valkopippuria.

Joulukinkku

1800-luvulla Suomessa oli yleistä syödä jouluna lihaa kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana oli joko nautaa, lammasta tai sikaa. 1800-luvulla possua ei olisi vielä riittänyt joka kotiin, sillä sikatalous oli varsin kehittymätöntä. Sianliha nousi johtoasemaan joulun pääruokana vasta 1900-luvulla.

Joulukinkku
Joulukinkku

Laatikot

Suomalaisiin perinteisiin jouluruokiin ovat kuuluneet kauan peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot. Lanttu- ja perunalaatikko olivat uusia tulokkaita 1800-luvun lopun pitopöydässä ja niitä käytettiin harvoin arkiruokana.

Lanttulaatikko
Lanttulaatikko

Kala

Kala on ollut hyvin olennainen osa suomalaista ruokavaliota, koska kalaa on ollut lukuisien järvien ansiosta aina saatavilla. Aluksi kaloja varastoitiin kuivaamalla, mutta suolan yleistyessä 1700-luvulla kaloja alettiin säilöä suolaamalla. Lipeäkala on vanhin jouluun kuuluvista ruoista. Lipeäkalaa valmistettiin kuivatusta kuhasta tai hauesta.

Lipeäkala
Lipeäkala

Juomat

Pohjoismaissa jouluoluen juonti on vanha perinne. Jo viikingit ”joivat joulua”. Uskottiin myös, että jouluviinaryyppy siunaa sadon.

Glögi on perinteinen joulun ajan juoma, jota on nautittu keskiajalta lähtien. Glögi on syntynyt aikoinaan siten, että laadultaan vähemmän hyvää viiniä maustettiin kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja appelsiininkuorella. Tätä maustettua viiniä nautittiin lämmitettynä.

Glögi
Glögi

Piparkakut

Alunperin ristiretkeläiset toivat piparkakkuja Eurooppaan idän tuliaisina. Niitä alettiin valmistaa yleisesti Saksassa 1300-luvulla. Pippurilla maustettuja ja hunajalla makeutettuja mesileipiä valmistettiin erityisesti luostareissa. Myöhemmin 1600-luvulla piparkakkuperinne siirtyi Ruotsiin, josta se 1700-luvulla tuli myös Suomeen.

Piparkakkuja
Piparkakkuja

Puuro

Suomalainen perinteinen joulupuuro on kautta aikojen ollut kaura- tai ohraryynipuuro. 1800-luvulla Suomeen alettiin tuoda ulkomailta riisiä, mutta se oli kallista ruoka-ainetta ja vain rikkaat pystyivät ostamaan sitä. Eksoottista riisipuuroa pidettiin arvokkaampana kuin ohrapuuroa, ja tästä syystä riisipuuroa valmistettiin erityisesti juhlaruoaksi.

Joulupuuro
Joulupuuro

Leipä

Pirtin katossa olleessa leipävartaassa itseleivotut reikäleivät kuivuivat ja säilyivät pitkään syömäkelpoisina. Kuivattu, hapan, rukiinen reikäleipä on ollut tavallista arkileipää. Joululimppuja, rieskoja ja hiivaleipiä on myös leivottu, mutta niitä ei ole ripusteltu kattoon vaan asetettu heti syötäviksi.

Leipävarras
Leipävarras

 

Tallenna

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin