Vieraspostaus: Valokuvien voima

Kommentit

Tämä on Helen V. Smithin vieraspostaus. Hän on puhuja, tutkija ja kirjailija. Hän on tehnyt sukututkimusta vuodesta 1986 lähtien Australiassa, Englannissa, Irlannissa ja Walesissa keskittyen vahvasti lääketieteelliseen ja sosiaaliseen historiaan. Hän on rekisteröinyt sukunimen Quested, jota tutkii maailmanlaajuisesti. Hän on käynyt puhumassa Australian jokaisessa osavaltiossa sekä kansainvälisesti Uudessa Seelannissa, Kanadassa, USA:ssa ja Englannissa. Hän on kirjoittanut kirjat Death Certificates and Archaic Medical Terms,” “Google the Genealogist’s Friend,” sekä lukemattomia sukuhistoriaan liittyviä artikkeleita. Hän on jäsenenä Association of Professional Genealogists (APG) ja Genealogical Speakers Guild (GSG) järjestöissä.

 

Olemme jokainen kuulleet sanonnan “Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Sanonta tarkoittaa, että kuva tai valokuva voi välittää tapahtuman paljon tehokkaammin kuin sitä kuvailevat 1000 sanaa.

 

 

Tämä on aivan totta, kun käytetään kuvaa menneiltä ajoilta kertomaan ko. ajasta. Häät, valmistujaiset, lomat ja syntymäpäivät kuvina herättävät katsojassaan muistoja. Kuvia katsomalla voi palauttaa mieleensä ääniä, tuoksuja ja tunteita, joita koki tapahtumassa. Sama pysäytetty hetki voi tuoda mieleen erilaisia muistoja ja tunteita samassa tapahtumassa olleille ihmisille. Sen vuoksi kannattaa aina kysyä perheenjäseniltä heidän muistojaan tapahtumasta.

19030503 . Ravintoloitsija Carl Winqvistin ja Erika Winqvistin häät. Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Yksi saattaa muistaa häissä soitetun musiikin ja sen kuinka Arthur-setä arveli olleensa tosi hyvä tanssija, mutta todellisuudessa täti Violetilla oli varpaat hellinä tansittuaan hänen kanssaan. Joku toinen saattaa muistaa morsiamelle ja sulhaselle pidetyt hauskat maljapuheet ja jotkut muistavat ehkä sen kun bestman sitoi muiden kanssa tyhjiä purkkeja hääauton perään. Voisi olla hyvä ajatus kerätä porukka yhteen ja nauhoittaa eri ihmisten muistot etenkin kun yksi muisto johtaa toiseen.

 

Tarkastele kotikaupunkisi valokuvaa siltä vuodelta jolloin esivanhempasi saapuivat sinne. Oliko sähköä? Mitä kauppoja näet? Millaisia rakennukset olivat? Oliko katu päällystetty vai ei? Kuvien tarkastelu auttaa sinua asettumaan esivanhempiesi housuihin ja näet saman minkä he näkivät. Voit kuvitella hevosvetoisten vaunujen äänet (ehkä hajutkin), pölyn kadulta, pitkien mekkojen painon. Millä tavalla se poikkesi siitä, missä he asuivat aikaisemmin?

 

1907 . Fredrikinkatu 37, 39. Kuvaaja Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo

 

Voimme löytää tällaisia kuvia paikallishistorian kokoelmista kirjastoissa, yliopistoissa ja sukututkimusseuroissa. Saatat löytää niitä myös sukuun kuuluvilta tai naapureilta. Ehkä löydät niitä myös digitoiduista sanomalehdistä. Alla muutamia ilmaisia sanomalehtisivustoja:

 

Kansalliskirjaston historialliset sanomalehdet: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search

Chronicling America: http://chroniclingamerica.loc.gov/

Trove (Australia): http://trove.nla.gov.au/ (myös Picture Australia)

Papers Past (New Zealand): https://paperspast.natlib.govt.nz/

Myös MyHeritagella on sanomalehtiä kokoelmissaan.

Olemassa on myös valokuvasivustoja kuten Flickr: https://www.flickr.com/

Monissa arkistoissa ja paikallishistorian kokoelmissa on kuvia koko yhteisön olemassaolon ajalta.

Kuvien voima on vielä tärkeämpi silloin kun olemme vuorovaikutuksessa dementiaa sairastavan sukulaisen kanssa. Usein näiden ihmisten on helpompi muistaa vanhoja asioita kuin uusia tapahtumia.

Valokuva-albumin tekeminen heidän elämänsä kohokohdista kuten häihin osallistuminen, juhlat, lomat, oma koti tai auto voi saada nuo muistot nousemaan pintaan. Suurennuta kuvat, jotta niitä on helpompi katsella ja erottaa henkilöitä isosta ryhmästä. Anna kuvalle otsikko, jos mahdollista.

Hääpari. Kuvaaja Artur Faltin 1913 Museovirasto-Musketti

Menneisyydestä muistuttamista käytetään yleisesti terapeuttisena lähestymistapana dementiassa sillä se on hyvä tapa aloittaa keskustelu niin kauan kuin se tehdään huolella. Kaikki muistot eivät ole onnellisia. Kyseisen ajan musiikin soittaminen taustalla voi myös parantaa kokemusta ja innostaa uusiin muistoihin.

On tärkeää, että jaamme kuvia aina kun mahdollista; kuvia perheestä, paikkakunnasta ja erityisesti perheen ystävien kokoelmissa olevia kuvia, sillä ne voivat olla sellaisia, joita jälkeläiset eivät ole koskaan nähneet. Kuvien jakaminen on sukututkimusyhteistyötä parhaimmillaan. Se myös lisää kuvien mahdollisuutta säilyä koska ”monet kopiot pitävät ne turvassa”!

 

 

 

Tutustu MyHeritagen äskettäin julkaisemaan Photo Discoveries ominaisuuteen. Lue lisää: https://blog.myheritage.fi/2017/02/esittelyssa-photo-discoveries/

Kerro meille alla kommenttikentässä mitä mieltä olet tästä ominaisuudesta.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin