DNA-testaus: 7 ohjetta lapsena adoptoiduille

 

 

Tämän vieraspostauksen kirjoittaja Richard Hill on kirjoittanut kaksi kirjaa DNA-testauksesta. “Finding Family: My Search for Roots and the Secrets in My DNA” on palkittu omakohtainen muistelmateos, joka seuraa hänen vuosikymmeniä kestänyttä biologisten vanhempien etsintää. Hillin Kindle lyhytkirja “Guide to DNA Testing,” antaa lukijoille riittävästi tietoa oikean, heidän tarkoituksiinsa sopivan DNA-testin valintaan. Hän kirjoittaa myös DNA-Testing-Adviser.com –nettisivulle ja pitää esitelmiä geneettisestä sukututkimuksesta.

 

 

 

Kun vuonna 2007 tunnistin biologisen isäni DNA-testin avulla, se oli vallankumouksellista. Vielä kaksi vuotta myöhemmin geneettisellä sukututkimuksen käyttämisellä adoptiomysteerini ratkaisemiseksi oli niin paljon uutisarvoa, että se pääsi Wall Street Journalin etusivulle.

Kirjani, “Finding Family: My Search for Roots and the Secrets in My DNA,”, julkaiseminen motivoi monia muita lapsena adoptoituja kokeilemaan DNA-testausta. Nyt, kun vaativimpienkin testien hinnat ovat pudonneet alle 100 dollarin, yli kolmen miljoonan ihmisen tiedot ovat sukututkimustietokannoissa ja tuhannet teettävät testin joka viikko.

DNA-testin tekeminen on yksinkertaista ja kivutonta. Testaavasta yrityksestä riippuen joko hankaat posken sisäpintaa tarkoitukseen tehdyllä näytepuikolla tai laitat sylkeä koeputkeen. Esimerkiksi MyHeritagen DNA-testi tehdään pyyhkäisemällä posken sisäpintaa ja se voidaan tehdä muutamassa minuutissa. Useiden menestyksellisten etsintöjen jälkeen nykyiset käytännöt voidaan koota seitsemäksi ohjeeksi lapsena adoptoiduille.

  1. Yritä päästä mahdollisimman moneen Autosomaali DNA-tietokantaan. Seuraavat testit sekä miehille että naisille ovat kriittisiä prosessin suhteen: MyHeritage DNA, Family Tree DNAn Family Finder, 23andMe ja Ancestry.comin AncestryDNA.

 

Kukin näistä testeistä tunnistaa henkilöt, joiden kanssa jaat yhteisen esivanhemman jossakin kohtaa sukupuissanne. Vaikka oma sukupuusi saattaisi vielä olla ilman henkilöitä, monet osumistasi ovat sukututkijoita, joilla on hyvin laajat sukupuut. Heidän tietotaitonsa on usein avain omaan menestykseesi. Ei ole mitään mahdollisuutta ennakoida, mistä testistä saat parhaat osumat. Kaikilla näillä yrityksillä on erilliset tietokannat, jotka luultavasti sisältävät eri henkilöitä ja jokaisella testillä on ainutlaatuiset vahvuutensa, joita ei löydy muilta. Koska nykyisin voi päästä kaikkiin neljään tietokantaan alle 400 dollarilla, on se juuri sitä, mitä sinun pitäisi tehdä.

 

Jotkut yritykset hyväksyvät raakadatasi siirron toisilta palveluntarjoajilta. Esimerkiksi  jos olet teettänyt testin Ancestryllä, voit ladata tuloksesi MyHeritageen ja hyötyä mahdollisista osumista heidän tietokannassaan.

 

  1. Teetä Y-DNA testi JOS olet mies. Ainoastaan miehillä on Y-kromosomi. He ovat saaneet sen biologiselta isältään, joka on saanut sen isältään jne. Myös sukunimien siirtyminen noudattaa tavallisesti tätä isältä pojalle linjaa. Joten miehen lähimmät tai yleisimmät Y-DNA osumat saattavat jakaa saman sukunimen kuin hänen biologinen isänsä.

 

Tämä oikotie toimii lähes 40 prosentissa tapauksia. Joskus kukaan kyseisestä linjasta ole testauttanut itseään tai suorassa isälinjassa on voinut tapahtua nimenmuutoksia, toinen adoptio tai se, mitä kutsumme kohteliaasti termillä Non-Paternal-Event (NPE). Family Tree DNA:lla on ylivoimaisesti laajin Y_DNA tietokanta. Tilaa heiltä vähintään 37-markkerin testi, jos mahdollista.

 

  1. Ohita Mitokondrio DNA-testaus. Jokaisella on mitokondrio DNAta (mtDNA). Koska ainoastaan naiset siirtävät sitä eteenpäin, jäljittää mtDNA-testi äitilinjaasi. Valitettavasti useimmat mtDNA-osumasi viittaavat satoja vuosia sitten eläneisiin esiäiteihin. Koska naisten sukunimet vaihtuivat jokaisessa sukupolvessa, ei tämä testi auta lapsena adoptoituja.

 

  1. Tiedosta, että onnekas sattuma ja maantiede voivat vaikuttaa tuloksiisi. Koska tietokannat ovat kasvaneet, yhä useammat adoptoidut saavat osumia vanhempiin, sisaruksiin, täteihin, setiin tai läheisiin serkkuihin. Nämä adoptoidut ovat onnekkaimpia sillä he pystyvät yleensä saamaan tutkimuksensa loppuun pienellä ponnistuksella. Toisessa ääripäässä ovat Aasiassa, Afrikassa ja itäisessä Euroopassa syntyneet lapset, jotka saavat vain vähän osumia.

Vaikka olisit syntynyt USA:ssa saattaa paljon riippua onnesta. Jos vanhempasi ovat tuoreita emigrantteja, asuvat useimmat sukulaisesi Yhdysvaltojen ulkopuolella etkä välttämättä saa paljon osumia. Onneksi yllämainitut autosomaali DNA-testit sisältävät erittelyn etnisestä alkuperästäsi. Jo pelkästään se on mielenkiintoista ja testiin panostetun rahan arvoista.

Onnen suhteen useimmat lapsena adoptoidut ovat skaalan keskivaiheilla. Tulet löytämään monia kaukaisia eri asteen serkkuja. Voit ponnistella heidän esivanhemmistaan nykyisiin sukulaisiisi päin, mutta se vaatii aikaa.

MyHeritagen globaalin tietokannan ja monipuolisen sukupuukokoelman ansiosta USA:n ulkopuolella syntyneillä ja niillä, joilla on tuore emigranttitausta Aasiasta, Afrikasta tai Itä-Euroopasta, on paremmat mahdollisuudet osumiin MyHeritage DNAlla.

  1. Kouluta itseäsi ja hanki online-apua. Hyvä aloitus on kirjani “Guide to DNA Testing.” Se on Kindle lyhytkirja ja sen saa tilattua Amazonista 99 sentillä. Se on helpoin ja suppein löydettävissä oleva esittely DNA-testeihin. Et edes tarvitse Kindle-laitetta sillä Amazon tarjoaa ilmaisen Kindle lukuohjelman tietokoneille, tableteille ja älypuhelimille. Kun perusteet ovat hallussa, voit tutkia tarkemmin eri aiheita nettisivustollani DNATestingAdviser.com. Voit halutessasi käydä sivustolla myös tabletilla tai älypuhelimella.

Yksi hieno lähde on International Society of Genetic Genealogy. Järjestöllä on online Wiki ja DNA-Newbie keskusteluryhmä aloittelijoille Yahoo.comissa. Myös Facebookissa on monia DNA-ryhmiä. Saadaksesi erityisesti adoptoiduille suunnattua apua, liity ryhmään DNA Detectives.

  1. Käytä valikoituja kolmannen osapuolen nettisivustoja. Voit ladata oman raakadatasi useimpien palveluntarjoajien nettisivustoilta omalle koneellesi. Sen jälkeen voit ladata sen kolmansien osapuolien sivustoille, joilla erilaiset apuohjelmat voivat erotella datastasi lisätietoja. Tässä kolme sivustoa, joita suosittelen.

 

DNAAdoption.com. Tämä nettisivusto opettaa ja tukee ”triangulaatio” prosessia. Jotkut DNA-osumasi ovat sukua toisilleen. Jos heillä on tarkat sukupuut voit usein löytää heidän yhteisen esivanhempansa – joka on myös sinun esivanhempasi. Vapaaehtoiset, jotka ylläpitävät tätä sivustoa ovat luoneet ja koonneet joitakin online-työkaluja löytämään ja prosessoimaan osumistasi tällaisia ryhmiä. He tarjoavat myös online-ohjausta ja pitävät Yahoo keskusteluryhmää, jossa voit tehdä kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.

 

GEDmatch.com. Tällä sivustolla on suuri joukko työkaluja. Voit verrata DNAtasi jokaisen muun sivustolla olevan DNAhan ja nähdä onko teillä yhteistä DNAta tarpeeksi sukulaisuuteen. Koska sivusto hyväksyy kaikkien autosomaali DNA-testien datan, on luultavaa, että ne jotka ovat teettäneet yhden tai kaksi testiä löytävät luultavasti uusia osumia. Voit valita erilaisia apuohjelmia ja saada erilaisia katsantokantoja sukujuuriisi. Heillä on myös triangulaatio apuohjelma Tier 1:ssä, mutta se on maksullinen.

 

Promethease.com. Vaatimattomalla 5 dollarin maksulla se analysoi raakadatan ja antaa lääketieteellisen raportin.

 

  1. Käytä hyviä testejä sukulaisuuden vahvistamiseen. Kun adoptoitu löytää jonkun suvustaan, on usein tarve vahvistaa sukulaisuus. Jotkut autosomaalitestit riittävät useiden lähisukulaisuuksien vahvistamiseen. Näitä ovat vanhempi-lapsi-suhde, täyssisaruus, puolisisaruus, täti/setä/eno, sisaren ja veljen lapset, isovanhempi-lapsenlapsisuhde, ensimmäiset serkut ja tavallisesti toiset serkut. Mitä tahansa teetkin älä tuhlaa rahojasi vanhaan teknologiaan kuten ”sisaruus” ja ”sukulaisuus” testeihin. Ne testit tutkivat ainoastaan kourallisen markkereita ja ovat lähes aina tuloksettomia.

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin