Uusia kokoelmia lisätty heinäkuussa 2019

Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa, että olemme juuri lisänneet 27 612 119 tietoa neljästä uudesta kokoelmasta SuperSearch™-hakukoneeseen: Australian äänestäjärullat, 1893-1949; Québecin avioliittoluvat, 1926-1997; Honolulu, Havaiji matkustajaluettelot, 1900 – 1953 ja Baltimore, Maryland-matkustajaluettelot, 1891 – 1943.

Tässä on erittely äskettäin lisätyistä kokoelmista:

Australian äänestäjärullat, 1893-1949

Kokoelman koko on 16 306 739 tietoa ja se sisältää nimen, sukupuolen, kotipaikan, ammatin ja äänestystiedot (esim. äänestysalue, äänestyspaikka ja rullan numero) kaikista Kansainyhteisön vaaleihin rekisteröidyistä äänestäjistä kaikissa kuudessa Australian osavaltiossa vuosien 1893 ja 1949 välillä sekä vuoden 1935 äänestysrullan Uudesta Seelannista.

Tämä kokoelma on lähimpänä Australian väestölaskentatietoja, ja siksi se on erittäin tärkeä paikallisille, yhteiskunta- ja perhehistorioitsijoille. Koska ilmoittautuminen oli pakollista vuodesta 1911 ja äänestys liittovaltion vaaleissa oli pakollista vuodesta 1925, kokoelman suurin osa kuvaa väestön yli 21-vuotiaita jäseniä.

Naiset saivat äänioikeuden Australiassa vuoden 1902 kansainyhteisön franchise-laki tultua voimaan, ja he ovat myös näissä asiakirjoissa.

Tässä kokoelmassa ovat tunnetun kirjailijan ja uutistoimittajan Louise Mackin (1870–1935) tiedot. Tasmanialaissyntyinen Mack oli myös ensimmäinen nainen sotakirjeenvaihtajana ja hän raportoi sodan tapahtumista etulinjasta käsin ensimmäisen maailmansodan aikana.

Louise Mack, 1870-1935 (Lähde: State Library of New South Wales)

Näissä vuodelta 1935 olevissa tiedoissa on Louisen osoite sekä ammatti kirjailijana. Hän on rekisteröitynyt äänestäjäksi Mosmanissa – Sydneyn esikaupunkialueella, New South Walesissa.

Louise Mackin tiedot Australian äänestäjäluettelossa 1935 (Lähde: MyHeritage)

Tee nyt hakuja Australian äänestäjärullista, 1893-1949.

Québecin avioliitot, 1926-1997

Tämä avioliittolisenssikokoelma, joka koostuu 7 901 481 tietueesta kattaa vuodet 1926-1997 Kanadan Québecistä, ja sisältää morsiamen ja sulhasen nimen, iän, syntymäajan ja -paikan, avioliiton päivämäärän ja paikkakunnan. Jotkut tiedot sisältävät myös morsiamen ja sulhasen vanhempien nimet, syntymäajat ja -paikat.

Avioliittotiedot ovat tärkeitä sukututkijalle, sillä niissä on tietoa morsiamesta ja sulhasesta, heidän kotipaikastaan ja siitä missä vihkiminen tapahtui. Lisäksi ne sisältävät usein tietoja kuten synnyinajat ja -paikat, ammatit ja oliko morsian ja sulhanen vihittäessä neiti/poikamies, leski vai eronnut. Avioliittoluvassa oli usein tietoa myös morsiusparin vanhemmista mm. nimet ja synnyinpaikat.

Vaikka tämä kokoelma ei koostu kokonaan katolilaisista avioliittolisensseistä, se sisältää joitakin katolisia tietoja. Kanadan ranskalaisissa katolilaisten perheissä oli perinteistä 1960-luvulle saakka, että jokaiselle lapselle annettiin jopa kolme etunimeä. Ensimmäinen nimi oli Joseph tai Marie sukupuolesta riippuen, toinen nimi tuli kummin nimestä ja viimeinen nimi oli kutsumanimi. Monet katoliset avioliittotodistukset osoittavat tämän nimeämiskäytännön.

Tässä kokoelmassa on kanadalaisen jääkiekkoilijan ja kunniagallerialaisen Joseph Mario Lemieuxin avioliittotiedot. Kiistatta yhtenä kaikkien aikojen suurimmista jääkiekkoilijoista Mariota kutsuttiin usein nimellä ”Super Mario” tai ”Le Magnifique” (Loistavin). Mario tuli kuuluisaksi johdettuaan Kanadan joukkueen olympiakultaan vuonna 2002 ennen virallista lopettamistaan vuonna 2006.

Mario Lemieux Buffalossa, New York’s HSBC Arena, Lokakuu 2006

Kesäkuun 26. 1993, Mario Lemieux meni naimisiin Nathalie Asselinin kanssa. Marion ja Nathalien täydellisten nimien lisäksi tiedoissa on heidän asuinpaikkansa vihkimisen aikaan, avioliiton päivämäärä ja tapahtumapaikka sekä hääparin vanhempien nimet.

Mario Lemieuxin ja Nathalie Asselinin avioliittolisenssi

Tee nyt hakuja Québecin avioliittoluvista, 1926-1997.

Honolulu, Havaiji Matkustajaluettelot, 1900-1953

Tässä 1 777 740 tiedon kokoelmassa on Honoluluun, Havaijille vuosina 1800-1953 saapuneiden laivojen matkustajaluetteloita.

Koska tämän aikajakson puitteissa tehtiin merkittäviä muutoksia siirtolaislakeihin, vaihtelevat myös kokoelmassa olevat tiedot. Tavallisesti tiedot sisältävät matkustajan nimen, sukupuolen, iän, saapumispäivän ja laivan nimen.

Maahanmuuttoa Havaijille siivitti ensin työvoiman tarve riisi-, sokeri- ja ananasviljelmillä. Maahanmuuttajat saapuivat usein mukanaan työsopimukset, jotka kestivät yleensä vähintään viisi vuotta. Kun sopimukset päättyivät, työntekijät voivat kutsua perheensä saarelle.

Nämä ankarat työsopimukset lakkautettiin vuonna 1900 Hawaiian Organic Act-lain ansiosta ja sopimusten poistaminen kiihdytti maahanmuuttoa. Uusia maahanmuuttajia ei velvoitettu jäämään plantaaseille ja he voivat siirtyä nopeasti muihin töihin. Koska heidän ei ollut pakko asua plantaaseilla saattoivat kokonaiset perheet muuttaa saarelle yhdessä.

Havaijilla oli kolme ryhmää aasialaisia maahanmuuttajia, joilla oli ratkaiseva merkitys saaren historiassa. Ensin olivat kiinalaiset plantaasityöntekijät, jotka saapuivat alun perin täyttämään työsopimuksiaan riisitiloilla. Suurin osa pysyi saarella sopimusten päättymisen jälkeen, perusti yrityksiä ja heistä tuli yksi saaren ensimmäisistä keskiluokkaisista ryhmistä.

Japanilaiset työntekijät olivat toinen saarelle saapunut ryhmä ja he tulivat työskentelemään sokeriviljelmillä. Heidän tulonsa jatkui vuoden 1924 Asian Exclusion Act-asetukseen saakka. Asetus keskeytti kaiken maahanmuuton Aasiasta. Toisen maailmansodan aikana japanilaiset maahanmuuttajat kokivat äärimmäistä syrjintää, koska heidän usein epäiltiin olevan uskollisempia Japanille.

Havaijin Honouliulin internointileiri, jossa oli tuhansia sotavankeja ja satoja japanilais-amerikkalaisia toisen maailmansodan aikana (Lähde: Japanilainen kulttuurikeskus Havaijilla)

Filippiinien-Yhdysvaltain sodan jälkeen alkoivat filippiiniläiset tulla saarelle töihin sokeriplantaaseille.

Filippiiniläisiä työläisiä sokeriplantaasilla n. 1950 (Lähde: http://www.honolulumagazine.com/ )

Filippiinit kokivat syrjintää, vaikka heitä pidettiin Amerikan kansalaisina eikä heihin sovellettu vuoden 1924 Asian Exclusion Act-asetusta. Vuoden 1934 Tydings-McDuffie Act-laki rajoitti Filippiineiltä peräisin olevan maahanmuuton Havaijille 50 filippiiniläiseen vuodessa.

Tee nyt hakuja Honolulu, Havaiji matkustajaluetteloista, 1900-1953.

Baltimore, Maryland matkustajaluettelot, 1891-1943

Tässä, 1 626 159 tiedon kokoelmassa vuosilta 1891-1948 on Baltimoreen Marylandiin saapuneiden laivojen matkustajaluetteloita. Tiedot vaihtelevat paljon johtuen ajanjakson aikana tapahtuneista muutoksista siirtolaislakeihin. Tavallisesti tiedoissa on matkustajan nimi, sukupuoli, ikä, saapumispäivä ja laivan nimi. Yksityiskohtaisemmissa luetteloissa on enemmän tietoa mm. siviilisääty, synnyintiedot (päivämäärä ja paikka), kansallisuus, viimeinen asuinpaikka, kotikaupunki, lähtösatama ja USAssa sekä kotimaassa olevien sukulaisten nimet ja osoitteet.

Baltimoren kaupunki oli New York Cityn jälkeen toiseksi suosituin satama Euroopasta tuleville siirtolaisille. Baltimoren suosio johtui suurelta osin kaupungista itsestään ja Ohion rautatiestä (B&O).

Vuonna 1868 B&O aloitti yhteistyön pohjois-saksalaisen Lloyd-varustamon kanssa järjestääkseen jatkuvan palvelun Baltimoren ja Saksassa olevan Bremenin välille. B&O toimitti aina laivalastillisen tavaroita Bremeniin, purki lastin ja palasi Baltimoreen laiva täynnä matkustajia.

Bremenistä tulevilla matkustajilla oli mahdollisuus ostaa yksi lippu, joka sisälsi sekä matkan Atlantin yli Baltimoreen että B&O junalipun. Saavuttuaan B&O:n siirtolaisterminaaliin Baltimoressa matkustajat pääsivät suoraan laivasta jatkamaan matkaa junalla sisämaahan.

Tämä reitti osoittautui niin suosituksi, että vain 15% Baltimoreen saapuneista siirtolaisista jäi kaupunkiin pysyvästi. Loput 85% siirtolaisista jatkoivat matkaa muihin määränpäihin kuten Cincinatiin ja Chicagoon.

Suora yhteys Bremeniin teki Baltimoresta suositun saksalaisten keskuudessa. Vuoteen 1920 mennessä joka neljäs Baltimorelainen puhui saksaa sujuvasti ja koulut tarjosivat opetusta sekä saksan että englannin kielillä.

Vuonna 1904 avattu saksalainen maahanmuuttajatalo tarjosi siirtymävaiheen asuntoja uusille maahanmuuttajille. Sen toimintaa tuki osittain Saksan hallitus, ja se majoitti pääasiassa saksalaisia maahanmuuttajia, mutta oli avoin kaikille. Maahanmuuttajatalo isännöi maahanmuuttajia ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka.

Deutsches Emigrantenhaus (Saksalainen maahanmuuttajatalo), 1308 Beason Street, Baltimore, Maryland 29.12.1904 (Lähde: Md. Historical Society Photographs)

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tiukat maahanmuuttokiintiöt vähensivät merkittävästi Yhdysvaltoihin saapuvien maahanmuuttajien määrää. Saksalaisten maahanmuuttajien kulttuurinen vaikutus tuntui kuitenkin tulevina vuosikymmeninä. Viimeinen saksankielinen sanomalehti Baltimoressa ilmestyi vuoteen 1976 saakka.

Tee nyt hakuja Baltimore, Maryland matkustajaluetteloista, 1891-1943.

Lopuksi

Nämä kaikki uudet kokoelmat on nyt saatavana  MyHeritage SuperSearch™-hakukoneessa. Hakujen tekeminen näistä kokoelmista on ilmaista mutta tietojen tarkastelemiseen, sukupuuhun tallentamiseen ja Record Matches-osumien vahvistamiseen tarvitaan MyHeritage Data-sopimus. Toivomme sinun nauttivan tietojen etsimisestä näistä kokoelmista ja saavan uusia tietoja sukusi historiasta.