Sukututkimuksen perusteet osa 4: Mitä vanhat valokuvat voivat kertoa sinulle esivanhemmistasi

Kommentit

Artikkelikuva Niskan perhe Viipurissa 1896, Museovirasto

Jos olet löytänyt vanhoja sukukuvia, niin sinulla on arkullinen ”sukututkimuskultaa”. Mikään ei oikein vedä vertoja sille, kun voit katsoa esivanhempiasi silmiin.

Olemme aikaisemmin puhuneet historiallisten tietojen ja dokumenttien tärkeydestä sukututkimukselle ja siitä lisäarvosta, mitä ne tuovat sukupuuhusi. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti valokuviin historiallisina dokumentteinä.

Vanha sanonta “Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa” pitää erityisen hyvin paikkansa, mitä tulee valokuviin ihmisistä, jotka elivät kauan aikaa sitten.

Joskus perhekuvat sisältävät täydelliset tiedot joko suullisen selityksen muodossa joltain sukulaiselta tai kirjoitettuna kuvan taakse. Tiedoissa voi olla esim. valokuvan ottamisen ajankohta ja paikka, kuvassa olevan henkilön nimi tms.

Valitettavasti näin ei useinkaan ole. Vaikka taakse olisi merkitty jotain, ei voi aina olla varma, että ko. merkitsijä on muistanut ne oikein.

Hyvä uutinen on, että voit oppia paljon tutkimalla itse kuvaa

Katso tarkempaan

Onneksi olemassa on uutta teknologiaa hyödyntäviä työkaluja, jotka auttavat näkemään kuvassa enemmän yksityiskohtia. Valokuvien laadun parantamiseen ja niiden värittämiseen käytettävät työkalut kuten MyHeritage In Color™ ja MyHeritage Photo Enhancer tekevät kuvistasi hauskempia katsella, mutta auttavat myös nostamaan esille sellaisia kuvissa olevia yksityiskohtia, joita et ole aikaisemmin huomannut ja jotka kertovat sinulle enemmän esivanhempiesi elämästä.

Otetaan esimerkiksi tämä kuva pienestä 1900-luvun alun tytöstä, joka istuu ankkurin päällä.

Kun kuva väritetetään MyHeritage In Color™-ominaisuudella, näkyvät taustan yksityiskohdat paremmin; puut, puiset rakennukset, meren ranta ja veneet. Se helpottaa määrittelemään mahdollisen sijainnin. Kun vielä tiedetään, että kuvan on ottanut John Englund, voidaan arvella, että se on otettu Reposaaressa, jossa Englundilla oli mökki ja sivuliike 1900-luvun alussa. (kuvalähde: Satakunnan museo, kuvaa on muokattu Myheritagen työkaluilla).

MyHeritage Photo Enhancer terävöittää kuvien laatua edistyneiden kasvojentunnistusalgoritmien avulla. Alla John Englundin 1917 ottama kuva tyttäristään ja kuvasta erikseen poimitut kasvokuvat, joita on parannettu Photo Enhancer-ominaisuudella. (Kuvalähde: Satakunnan museo, kuvaa on muokattu Myheritagen työkaluilla)

Mitä valokuvat voivat kertoa sinulle

Valokuvaus keksittiin 1800-luvun puolivälissä, ja aluksi se oli kallista ja vaivalloista. Vain varakkailla perheillä oli varaa kuvauttaa itseään, eikä sitä tapahtunut kovin usein. Kun kotikamerat yleistyivät, otettiin kuvia yleensä vain juhlapäivinä kuten jouluna tai muodollisissa tilaisuuksissa kuten häät.

Kuva: Niskan perhe Viipurissa 1896, Museovirasto

Joten jos sinulla on virallinen, tilattu muotokuva perheestä tai henkilöstä 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun, niin tiedät heistä ainakin, että he eivät todennäköisesti olleet köyhiä.

Heitä on saattanut onnistaakin. Valokuvaaja on ehkä valinnut heidät kuvauksen kohteeksi asuin- tai työpaikan vuoksi tai hän on saattanut käyttää heitä malleina. Siinä tapauksessa heidän esiintymisensä valokuvassa ei ehkä kerro meille heidän vauraudestaan, mutta se voi kertoa meille muita asioita – kuten asiayhteyden ja kuvausympäristön

Tässä muutamia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.:

Vaatetus ja hiustyylit

Huomioi valokuvan henkilöiden vaatteet. Muoti muuttuu nopeasti, joten siitä saattaa olla apua määritettäessä kuvausajankohtaa. Millainen kampaus kuvan henkilöillä on? Onko miehillä parta tai viikset ja jos, niin kuinka ne on leikattu? Millaiset kaulukset ja onko naisilla hattu? Leveä- vai ohutlierinen? Millaiset kengät? Mikä on helman pituus? Tutki arvelemasi ajan muotia ja vertaile.

Kuvaaja Uuno Peltoniemi, 1930-luvulla, Museovirasto, kuvaa on käsitelty MyHeritagen työkaluilla

Vaatteet voivat myös auttaa päättelemään, millaisessa tilanteessa kuva on otettu. Nuori nainen morsiuspuvussa huntuineen? Näkyykö vihkisormus? Vai ovatko kaikki mustissaan viitaten suruun ja hautajaisiin?

Jos kuvan miehellä/miehillä on yllään uniformu, voit päätellä heidän olleen armeijassa. Uniformun tyypistä ja arvomerkeistä voit päätellä, missä hän on palvellut ja missä asemassa.

Kuvaaja Rembrandt, Helsingin kaupunginmuseo, Kuvaa on käsitelty MyHeritagen työkaluilla

Asento, kasvojen ilmeet ja toiminta

Mitä kuvan henkilöt tekevät? Millaisia esineitä on kuvassa? Jos he vain katsovat kameraan, niin millaiset heidän asentonsa ovat?

18850809 . Venäjän hallitsijaperhe Keisarillisessa palatsissa, Pohjoisesplanadi 1 (Presidentinlinna) Helsingin vierailun aikana 9.8.1885. Vasemmalla keisari Aleksanteri III, hänen veljensä suuriruhtinas Sergei Aleksandrovits, keskellä keisarinna Maria Feodorovna, oikealla suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovits ja suuriruhtinatar Elisabeth (Sergein puoliso, o.s. Hessenin prinsessa). Edessä vasemmalla perintöruhtinas Nikolai, hänen veljensä suuriruhtinas Georg ja setänsä suuriruhtinas Paul Aleksandrovits. Kuvaaja F.A.V. Hjertzell, Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaa on käsitelty MyHeritagen työkaluilla.

Pitkän valotusajan takia varhaiset valokuvat muistuttivat ennen kaikkea maalattuja muotokuvia. Asennot olivat jäykkiä ja muodollisia, kasvojen ilmeet olivat vakavat. Hymyileminen yleistyi valokuvissa vasta 1920- ja 1930-luvuilla. Kun kamerat olivat edullisempia ja valotusaika lyhyempi, otettiin rehellisempiä valokuvia ja kohteet olivat rennoissa tai spontaaneissa asennoissa.

G.J.Ramstedt, Japanin asianhoitaja, palaamassa lomalle Suomeen. Kuva Etelä-Satamasta. Sakari Pälsi 1923, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva on väritetty MyHeritage In Color-ominaisuuden avulla.

Spontaanimmat kuvat, kuten tämä olivat mahdollisia 1900-luvulla, kun kamerat paranivat.

Lisi, Hanna-Liisa ja Kyllikki Nohrström kotonaan Kasarmikatu 16:ssa vuonna 1897. Kuva: Helsingin kaupungin museo. Kuvaa on muokattu MyHeritagen työkaluilla.

Epävirallisissa kuvissa saatettiin henkilöt järjestää siten, että siitä näkyi heidän keskinäinen suhteensa. Ovatko he ehkä rivissä nuorimmasta vanhimpaan? Kenen käsi on kenen olkapäällä?

Rotkon sisarusparvi nuorimmasta vanhimpaan.

Kuvattujen ikä

Kuvan selkeydestä riippuen saatat pystyä arvioimaan valokuvassa olevien henkilöiden iät. Jos esimerkiksi tiedät, että isoäitisi on pienenä lapsena valokuvassa, jossa on muutama muu lapsi ja kaksi aikuista, on todennäköistä, että valokuvassa oleva nuori nainen on hänen äitinsä, nuori mies on hänen isänsä ja muut lapset ovat hänen sisaruksiaan. Valokuvista, joissa on enemmän kuin kaksi sukupolvea, saatat pystyä arvaamaan ikäarvion perusteella, kuka kukin on.

Ristiäiset, kuvaaja Väinö Kannisto 1950-1959, Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaa on muokattu MyHeritagen työkaluilla.

Sukunäkö

Suykunäkö ei ole tarkin tapa tunnistaa joku valokuvasta, koska perheenjäsenet voivat näyttää hyvin erilaisilta ja yksityiskohdat voivat olla epäselviä tai vääristyneitä kuvan laadun vuoksi. Silti joskus se voi antaa hyödyllisiä vihjeitä. Sinä (tai sukulaisesi) pystytte tunnistamaan valokuvassa olevan henkilön nuoremman version henkilöstä, joka on myöhemmin otetussa valokuvassa.

MyHeritage Photo Enhancer voi auttaa tässä paljon, erityisesti jos kuva on epäselvä. Työkalu terävöittää kuvan kasvot, joten näet esivanhempasi kasvot paljon terävämpänä.

Ryhmä sukulaisia vuonna 1899, Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaa on muokattu MyHeritagen työkaluilla.

Digitoi kuvasi

Ellet jo ole tehnyt niin, on aika varmistaa, että kuvasi säilyvät tuleville sukupolville – joka yleensä tarkoittaa niiden digitoimista. Seuraavassa osassa tutustumme kuvien ja muiden historiallisten dokumenttien skannaamiseen ja digitointiin

Jos sinulla jo on digitoituja, kuvia kokeile nyt MyHeritage In Color™– ja Photo Enhancer-ominaisuuksia.

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin