Mämmiä, munia ja muita pääsiäisen perinteisiä herkkuja

Mämmiä, munia ja muita pääsiäisen perinteisiä herkkuja

Kommentit

Pääsiäinen oli ennen vanhaan etenkin Länsi-Suomessa hartaan uskonnollinen juhla. Perinteisiä suomalaisia pääsiäisruokia olivat munamaito, verimakkarat, rieskat, piiraat, juustot, uunijuustot ja ehkä myös vasikanpaisti.

Pasha

Monia ortodoksisia pääsiäisruokia on kulkeutunut meille Suomeenkin Venäjältä siirtokarjalaisten myötä. Pasha alkoi yleistyä suomalaisissa juhlapöydissä 1970-luvulla, ja on jo osa monen pääsiäisen juhla-ateriaa. Pasha saanut nimensä heprean sanasta pesah, joka merkitsee pääsiäistä. Karjalan kannaksen ortodoksialueilla pashaan hyödynnettiin pääsiäispaaston aikana käyttämättä jääneet maitotuotteet.

Pashaa on perinteisesti tarjottu toisen Venäjältä lähtöisin olevan pääsiäisruoan, kulitsan, kanssa. Kulitsa on pullataikinasta leivottu makea, pyöreä leivonnainen. Sekä pashaa että kulitsaa koristavat usein kirjaimet XB: lyhenne kirkkoslaavin sanasta Kristos voskrese (suom. Kristus on ylösnoussut).

Mämmiä, mämmiä!

Mämmi on makea perinneruoka, jota syödään varsinkin pääsiäisen aikaan. Juhlaruokana sen on arveltu olevan juutalaisen happamattoman leivän vastine. Mämmi valmistetaan pääosin vedestä, ruismaltaasta ja ruisjauhosta maustettuna suolalla ja pomeranssin tai hillotulla appelsiininkuorella, joissakin resepteissä on myös siirappia.

Pääsiäisruokana mämmi mainitaan kirjallisuudessa jo 1700-luvulla. Välillä se oli  jo melkein unohduksissa, mutta 1800-luvun lopulla mämmiasiaa alkoivat ajaa innolla eteenpäin emäntäkoulut, maatalousjärjestöt, keittokirjojen tekijät ja sanomalehdet. 1930-luvulla mämmi oli jo valloittanut Suomen uudelleen.

Aleksis Kiven koulun oppilaat perehtyvät mämminteon saloihin vuonna 1949, Museoviraston kokoelmat

Tuohesta valmistettua mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastiaa kutsutaan tuokkoseksi, roveeksi tai ropposeksi.

Nykyään mämmi tarjotaan yleensä jäähdytettynä sokerin ja kerman tai maidon kera, mutta aikaisemmin sokeria ei käytetty ja kermakin oli hapanta.

”Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.”

Trulleja vuodelta 1977. Kuvaaja Lauri Sorvoja, Museovirasto

Lammaspaisti

Lammaspaisti on muualla maailmassa kuulunut jo 600-luvulta osaksi pääsiäisateriaa, ja sillä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin. Se muistuttaa vertauskuvallisesti Kristuksesta uhrikaritsana, joka anteeksiantoi synnit ja lahjoitti uuden elämän. Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta 1900-luvulla.

Munia moneen malliin

Linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen, ja erilaisten metsä- ja vesilintujen munat olivatkin ennen vanhaan kaivattu lisä ruokavalioon pitkän talven jälkeen. Pääsiäisenä munia keitettiin talon väelle, ja niitä annettiin myös palkaksi virpojille. Munaa pidetään merkkinä luonnon elinvoimasta antaen mahdollisuuden uuteen elämään

Kevättä juhlittiin jo esikristillisenä aikana. Nykyiset pääsiäisen symbolit; munat ja jänikset olivat keskieurooppalaisen kevään ja aamunkoin jumalattaren, Ostaran uhrilahjoja. Pääsiäismunaa pidetään uuden elämän vertauskuvana.

Kananmunien värittäminen on ollut kaupungeissa tapana jo 1800-luvun alkupuolella. Munien koristeellisella maalaamisella on etenkin ortodoksien parissa pitkät perinteet, ja näiden pääsiäismunien huippua edustavat Fabergen munat, joilla aitoihin kananmuniin on yhteytenä enää ainoastaan muoto.

Kananmuniin on pääsiäisen aikaan liittynyt monenlaisia leikkejä, niistä muutamia alla:

Munanlitsaus
”Munanlitsauksen” perinteet juontavat juurensa 1400-luvun Puolasta. Munanlitsauksessa litsataan munia vastakkain ja se, kenen pääsiäismuna säilyy ehjänä, voittaa!
Muna lusikassa
”Muna lusikassa” on toinen suosituista pääsiäisleikeistä jonka useimmat osaavat. ”Muna lusikassa” on yksi klassisimmista leikeistä.
Munankieritys
Saksalaisten tiedetään leikkineen ”Munankieritystä” jo 1550-luvulla. Leikistä on useita erilaisia versioita. Esimerkiksi Saksassa, Englannissa ja Tanskassa kieritetään kovaksi keitettyä, maalattua kananmunaa alamäkeen. Leikin voittaa, jos osuu toisten pelaajien kananmuniin, tai kierittää ensimmäisenä munan alas mäkeä.

Pääsiäisenä munia on siunattu, lahjoitettu, piilotettu ja etsitty.

Pääsiäispupu

1600-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen protestantit halusivat päästä eroon munien siunaamisen ja lahjoittamisen katolisesta leimasta ilman että piti luopua munista, joilla oli jo pitkä perinne pääsiäisen symboleina. Niinpä keksittiin pääsiäispupu.

Jäniskin käsitettiin munien tavoin jumalatar Ostaran uhrilahjaksi, mutta se oli myös hedelmällisyyden symboli.

Saksassa lapset uskovat, että pääsiäispupu kiertelee talojen pihoissa munakoppa selässä ja kätkee munia ja muita pääsiäislahjoja ruohikkoon. Pääsiäispupu on kuin joulupukki ja antaa lahjoja vain kilteille ja ahkerille lapsille, mutta kiertää tuhmat kaukaa.

Suomessa tätä pääsiäispupun tehtävää on hoidellut kukko, joka on ottanut osakseen isällisen tai äidillisen hahmon ja piilottelee munia lasten etsittäväksi.

Kuva: Pekka Kyytinen 1950-luvun alkupuolelta, Museoviraston kokoelmat. Kuvaa on muokattu MyHeritagen kuvatyökaluilla.

Tunnettua on, että Suomessa pääsiäisyönä, pääsiäiskukko munii piilopaikkoihin suklaakarkkeja ja -munia, joita lapset pääsiäisaamuna innoissaan etsivät.

Hauskaa pääsiäistä!

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin