Hugo Simberg valokuvasi mielellään rakkaitaan – Niemenlautan kartano, kadonnut kesäidylli

Hugo Simberg valokuvasi mielellään rakkaitaan – Niemenlautan kartano, kadonnut kesäidylli

Artikkelin kirjoittaja, Esa Pesonen on helsinkiläinen toimittaja ja sisällöntuottaja, joka tunnustautuu historianörtiksi. http://esapesonen.blogspot.fi

Artikkelikuva: Hugo Simberg 1914. Kansallisgallerian arkistot. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Hugo Simberg

MyHeritagen tutkimustiimi tutustui mielenkiintoisiin tapahtumiin juhannuksen ympärillä. Juhannustahan vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Siitä katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Vuodesta 1955 lähtien on juhannusta juhlittu Suomessa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Hugo Simberg (1873-1917), suomalaisten rakastama kuvataitelija ja innokas valokuvaaja, vietti syntymäpäiviään juhannuksena 24.6. Hän dokumentoi perhettään kesäisessä maisemassa Säkkijärvellä Niemenlautan kartanossa.

Hugo Simberg maalaamassa Johanneksen kirkon kattomaalausta Tampereella vuonna 1904. Lähde: Kansallisgallerian arkistokokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Hugo Simberg maalaamassa Johanneksen kirkon kattomaalausta Tampereella vuonna 1904. Lähde: Kansallisgallerian arkistokokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Mustavalkoiset negatiivioriginaalit on väritetty MyHeritagen In Color -ominaisuudella. Katso upeat lopputulokset.  Valokuvat näyttävät Simbergin nimenomaan dokumentaristina. Tämä ilmenee jo hänen varhaisimmista Niemenlauttaa dokumentoivista kuvistaan.

Kokeile sinäkin vanhojen sukukuvien värittämistä MyHeritagen In Colorilla

Niemenlautta, Säkkijärvi. Lähde: Kansallisgallerian arkistokokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Niemenlautta, Säkkijärvi. Lähde: Kansallisgallerian arkistokokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Koko suvun kesänviettopaikka

Keskeinen aihe valokuvissa on Hugo Simbergin, hänen vanhempiensa eversti Niclas Eduard Simbergin ja Ebba Mathilda Simbergin sekä hänen veljiensä, sisartensa ja sukupiirinsä kesäpaikka Niemenlautta, kartano Säkkijärven pitäjässä Suomenlahden rannalla hiukan yli 20 kilometriä Viipurista lounaaseen. Negatiiveista peräti yli 400 liittyy tähän ympäristöön.

Simbergit eivät tosin omistaneet Niemenlauttaa, mutta heillä oli sukuun liittyvän vanhan kauppasopimuksen takaamana pysyvä oikeus kartanon ylläpitämään kesähuvilaan. Simbergit asuivat Keltaisessa huvilassa, jonka naapureina olivat Andersin-suvun hallitsema kartanon päärakennus, toiselta nimeltään Stora villan eli Vita villan (Valkoinen huvila). Saman
kauppasopimuksen mukaisesti muulle sukupiirille oli rakennettu Vaaleanpunainen villa sekä von Schoultzien huvila. Sukuun kuuluivat Harthinit Pietarista, Naeslindhit Porvoosta, Andersinit
Karjalasta ja Simbergit Viipurista.

Kuva keltaisen huvilan luota 1903. Kuvassa vasemmalta Wolter, Blenda ja Einar Simberg, kuistilla Elma Simberg. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kuva keltaisen huvilan luota 1903. Kuvassa vasemmalta Wolter, Blenda ja Einar Simberg, kuistilla Elma Simberg. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kartanon miljöö, rakennukset, puutarhat, merellinen ympäristö ja ihmiset esiintyvät laajasti ja kattavasti taltioituina toisinaan myös hetkellistä tapahtumaa esittävissä kuvissa. Yhteisön elämä ja ennen kaikkea joutilas yläluokan seurapiirin kesänvietto aukenee negatiiveissa 1890-luvun alusta alkaen vuoteen 1915, jolloin taiteilija iäkkään isänsä kohtalokkaan tapaturman ja kuoleman järkyttämänä jätti Niemenlautan.

Juhannuksen viettoa Niemenlautassa 1902. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Juhannuksen viettoa Niemenlautassa 1902. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kahvitarjoulua Niemenlautan huvimajassa 1912. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kahvitarjoulua Niemenlautan huvimajassa 1912. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Ryhmäkuva 1898. Lähde: Kansallisgallerian arkistot. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Ryhmäkuva 1898. Lähde: Kansallisgallerian arkistot. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Lasten leikkejä Niemenlautassa

Tom ja Leif rantaleikeissä 1912. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Tom ja Leif rantaleikeissä 1912. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Tom Simberg 1913. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Tom Simberg 1913. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Suvun lapsia Niemenlautassa 1896. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Suvun lapsia Niemenlautassa 1896. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kuva vuodelta 1911. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kuva vuodelta 1911. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Suvun lapsia juhlapuvuissaan. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Suvun lapsia juhlapuvuissaan. Lähde: Kansallisgallerian kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kokeile sinäkin vanhojen sukukuvien värittämistä MyHeritagen In Colorilla

Kuvien pitkä matka verkkoon

Lapset olivat Simbergille hyvin läheinen aihepiiri, johon kuului myös kartanon työväestön jälkikasvua. Vuonna 1911 syntynyt poika Tom oli isänsä silmäterä. Hänestä on lähes 200 kuvaa.
Paljon harvalukuisempia ovat puoliso Annia (1883–1969) ja tätäkin harvinaisempia tytär Uhra Beataa (1914–1979) esittävät kuvat.

Vanhasta Säkkijärvestä ei ole käytännössä mitään jäljellä. Pitäjä jyrättiin maan tasalle pariinkin otteeseen viime sotien aikana. Mitä venäläiset eivät pommittaneet, sen suomalaiset polttivat
perääntyessään talvi- ja jatkosodassa. Myöskään Simbergien kesänviettopaikasta, Niemenlautasta ei ole enää mitään jäljellä. Joten Simbergin kuvilla on kulttuurihistoriallista arvoa.
Negatiiveja on yhteensä 997, ja ne on digitoitu Kansallisgallerian kuvaamossa, jonne Simbergin poika Tom ne lahjoitti 1990-luvulla. Simberg oli yksi valokuvauksen edelläkävijöitä Suomessa, aloittaen valokuvauksen jo vuonna 1891 kuvaten aina kuolemaansa asti.

Negatiivit säilyivät alkuun suvun kesäpaikassa Niemenlautassa, mutta ne siirrettiin Helsinkiin 1930-luvun alussa, kun Niemenlautan huonokuntoinen Keltainen huvila purettiin. Helsingissä aineistosta huolehtivat taiteilijan sisaret Elma, Elsa ja Blenda, jotka laativat niistä myös varhaisimmat aiheluettelot. Sisarilta negatiivit päätyivät taiteilijan pojalle Tomille. Tämä ryhtyi perinnön suunnitelmalliseen, vuosikymmeniä kestäneeseen arkistointiin ja säilyneiden tietojen tallennukseen. Tekstin lähteenä käytetty useita Hugo Simberg-aiheisia sivustoja.