Au-lapsi – aviottoman lapsen isän etsintä

Au-lapsi – aviottoman lapsen isän etsintä

Avioton lapsi (lyh. au-lapsi) on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät ole olleet keskenään naimisissa lapsen syntyessä. Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.

Isän etsintä – kastetut

Aviottoman lapsen isän etsintä lähtee aina liikkeelle kastettujen luettelosta. Jos sinne on merkitty joku mies, on meidän sukututkijoiden luotettava tuohon tietoon. Kirkkoherra on saattanut kirjata tiedon lyhenteellä ”f.s.v” eli fader sades vara – isän sanotaan olleen. Joku syy tähän merkintään on ollut, joten sen voi huoletta ottaa lähtökohdaksi. Lopullista varmuutta ei aina saada, mutta nykypäivänä esimerkiksi geneettinen sukututkimus voi osoittaa tiedon joko todeksi tai epätodeksi.

Ripitetyt

Seuraavana ovat vuorossa ripitettyjen luettelot, jonne äiti on joka tapauksessa kirjattu salavuoteuden takia. Joskus, tosin hyvin harvoin, niistä voi löytää myös isän ripitettynä salavuoteudesta. Toki voi olla hankalaa yhdistää ripitetty mies tiettyyn, aviottomaan lapseen.

Rippikirjoihin ilmestyy joskus 1800-luvun alussa uusi sarake otsikolla » Anmärkningar », johon merkittiin mm. seurakuntalaisten käräjillä saamat tuomiot. Jos au äidin kohdalle on kirjoitettu » pliktat sakfälld , pliktfälld , bötfälld ) för lönskaläge lägersmål )» ja mainittu käräjien päivämäärä tai ainakin vuosiluku, viittaa tämä kihlakunnanoikeuteen. Asia on ollut käsiteltävänä alioikeudessa ja näin oikeustapauksen saattaa löytää helpostikin käräjäkirjoista. Käräjäkirjan liitteisiin kuuluu luettelo, josta selviää mihin tuomiokuntaan mikäkin pitäjä on vuosina 1623 – 1862 kuulunut.

Tuomiokuntien pöytäkirjat

Kihlakunnanoikeus jakautui tuomiokuntiin ja ne taas käräjäkuntiin.  Sinun pitää ensin selvittää oikea tuomiokunta, ja sen jälkeen pääset etsimään oikeaa vuotta em. pöytäkirjoista. Tästä asiasta lisää aiemmassa blogipostauksessamme!

Ripitys

Äidin kohdalla voi lukea myös pelkästään ”absolverad för lägersmål/lönskaläge”. Tämä tarkoittaa, ettei asia ole edennyt lainkaan käräjille, vaan kirkkoherra on nuhdellut äitiä yksityisesti. Nuhtelu eli ripitys tapahtui sakaristossa kirkkokäsikirjan antaman synninpäästökaavan mukaisesti. Paikalla oli myös kaksi kirkkoneuvoston jäsentä todistajina. Käytännön tasolla näissä tapauksissa ei isästä ole jäänyt suoria, kirjallisia todisteita.

DNA-testi avuksi

Aviottoman lapsen todellisesta isästä ei siis välttämättä ole jäänyt pienintäkään kirjallista todistetta. Mutta asiaa voi yrittää selvittää MyHeritagen DNA -testillä eli ns. serkkutestillä. Siinä etsitään geeniserkkuja sekä isän että äidin puolelta. Geeniserkku on henkilö, jolla on sinun kanssasi yhteistä perimää, joskus vähän enemmän, joskus vähän vähemmän.

Tilaa nyt MyHeritagen DNA-pakkauksia!

Serkkutestin tehtyäsi saat luultavasti jopa tuhansia geeniserkkuja ja sen jälkeen alkaa todellinen työ. Ensin voit perinteisen sukututkimuksen menetelmin seuloa näistä ns. osumista pois ne, jotka ovat sukua sinulle sellaista kautta, jonka jo tiedät. Esimerkiksi jos olet etsimässä isänisäsi isää, voit poistaa osumista kaikki ne henkilöt, joiden sukulaisuus tulee äidin kautta sekä edelleen ne, joiden sukulaisuus tulee isänäitisi kautta. Vähitellen sinulle jää selvitettäväksi joukko geeniserkkuja, joiden kanssa et vielä löydä sukulaisuutta. Silloin voit olettaa, että nämä ovat serkkujasi tuon isänisäsi isän kautta.

Kuulostaako helpolta? Itseasiassa se ei ole ihan mahdottoman hankalaa ja MyHeritage tarjoaa mm. Theory of Family Relativity -toiminnon sekä muita hyödyllisiä apuvälineitä tulosten tulkitsemiseen. Näistä työkaluista löydät lisää tietoa aiemmista postauksistamme.

Muita mahdollisuuksia

Eikä pidä unohtaa sukulaisten haastattelemista. Joku voi vielä tietää jotain tärkeää, joten sekä sukulaisten että ”kyläläisten” parissa kannattaa viettää aikaa avoimin korvin. Toki pitää muistaa se, että perimätieto on alati muuttuvaa eikä ulotu kovin pitkälle taaksepäin. Jotain mielenkiintoista voit kyllä saada tietoosi ja jos se tukee kaikkia muita johtopäätöksiä, voi tuon tuntemattoman esivanhemman löytääkin!

Artikkelikuvan on ottanut UA Saarinen ja se on museoviraston kokoelmista. Kuvaa on rajattu ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla