Pekka Tiilikaisen syntymästä 111 vuotta

Pekka Tiilikainen on edelleen yksi tunnetuimmista urheiluselostajistamme, vaikka hänen kuolemastaankin on jo 45 vuotta. Pekka Tiilikaisen syntymästä on taas 29.6. kulunut aikaa jo 111 vuotta.

Tiesitkö nämä asiat ”sinivalkoisesta äänestä”?

Syntymäpäivän kunniaksi MyHeritage tutustui tämän myyttisen henkilön historiaan. Tiilikainen selosti urheilun lisäksi suvereenisti esimerkiksi Mannerheimin hautajaiset purskahtaen kesken kaiken liikutuksesta itkuun.

Tiesitkö, että hän oli myös levylaulaja tai että hänen isänsä oli itse asiassa syntyjään venäläinen? Tai vaikka sen, että Tiilikainen oli pitkään töissä Alkon varastolla?

Pekka Tiilikainen syntyi Kouvolassa, mutta ”sinivalkoisen äänen isä” oli itse asiassa venäläinen, Uhtualla syntynyt kauppias Nikita Vasiljev Tilikov, joka Suomeen muutettuaan muutti sukunimensä Tiilikaiseksi.

Tiilikainen oli huippu-uimari

Tiilikainen ei ollut lukumiehiä. Hän kävi huonolla menestyksellä kolme luokkaa Helsingin suomalaista lyseota vuosina 1922─1925. Urheilu kiinnosti jo silloin opiskelua enemmän. Urheilihan Tiilikainen myös itse ahkerasti.

Hän toimi Alkon keskusvaraston pakkaamon esimiehenä 1932─1938. Työn ohessa hän harrasti uimista. Armeija-aikanaan 1930-luvulla hän halusi Helsinkiin, koska siellä oli tuolloin Suomen ainoa uimahalli, Yrjönkadun uimahalli.

Vaikka Tiilikainen ei menestynyt arvouintikilpailuissa ulkomailla, kuten Euroopan mestaruuskisoissa eikä olympialaisissa, hän oli tästä huolimatta huippu-uimari, sillä hän sai menestystä pohjoismaisissa kisoissa.

Helsingin Sanomat 2.8.1930 nro. 204. Lähde: Kansalliskirjasto.fi

Jo 1930-luvulla Tiilikainen kirjoitteli ”pahaisia” – kuten hän itse niitä kutsuu elämäkerrassaan – selostuspätkiä ja pakinoita urheilusta Helsingin Sanomiin nimimerkillä Nautilus. Myöhemmin hän kirjoitti Suomen urheilulehteen artikkeleja Martti Jukolan avustuksella ja toimitti omaa uintipalstaa nimimerkillä Saukko.

Selosti samoissa kisoissa, missä ui kilpaa

Varsinaisesti Pekka Tiilikainen muistetaan radiosta. Tiilikainen sai ensimmäisen selostustehtävänsä Yleisradiolta vuonna 1935, Pohjoismaiden uintikilpailuista. Tiilikainen valmistautui tehtävään kuuntelemalla ensimmäisen sinivalkoisen äänen, Martti Jukolan selostusta ja muistamalla toisen radioäänen Alexis af Enehjelmin opin: selostus tuli suunnata noin kolmen-neljän henkilön joukolle.

Tiilikainen osallistui kilpailuihin myös uimarina ja aloitti selostusvuoronsa uintiviestiosuutensa jälkeen. Suorituksesta hengästynyt Tiilikainen poikkesi yleisestä paperinmakuisesta selostamisesta. Tiilikaisen myöhemmän oppipojan, Paavo Noposen, mukaan kansa halusi kuulla urheilua ja Tiilikainen pystyi sekä uimaan kilpaa että selostamaan ”tuoreella ja ihmisläheisellä” äänellään.

Vasta 1939 Pekka Tiilikainen kiinnitettiin Yleisradion vakituiseksi selostajaksi. Hän oli Yleisradion ensimmäisiä vakituisia urheiluselostajia. Pian oven takana odotti jo sota.

Pekka Tiilikainen kuuluttajana. Kuva: Sotamuseo/Tulio

Matkan varrelta poimittua

Rintamareportterina talvisodassa

Pekka Tiilikainen kuten monet muut joutuivat sotaan jo talvisodassa. Siellä Tiilikainen palveli siinä, minkä parhaiten taisi eli rintamareportterina. Jatkosodan aikana Tiilikainen työskenteli toimittajana Itä-Karjalaan perustetussa Aunuksen radiossa sekä sotareportterina rintamalla.

Juonsi samoista tiloista kuin Neuvostoliiton sotapropagandisti Tiltu

Erikoista asiassa on muuten se, että Tiilikainen juonsi suoraan Petroskoin radion tiloista, josta Neuvostoliiton sotapropagandisti ”Petroskoin Tiltu” oli omat, tahattomaksi huumoriksi tulkitut lähetyksensä juontanut. Tiilikaisen tehtävänä oli omasta mielestään puhua totta ja pitää mielialoja suotuisina. Hän soitti kuuntelijoille heidän toivelevyjään ja teki pitkiä lähetyksiä.

Kranaatinsirpale jalassa päätti uintiuran

Vaikka Pekka Tiilikainen ei palvellut rintamajoukoissa, hän sai jalkaansa kranaatinsirpaleen ja joutui useisiin leikkauksiin, mikä oli osasyynä uintiuran loppumiseen. Toisena syynä oli ikääntyminen, sillä hän oli päättänyt, että aktiiviura kestäisi korkeintaan viisi vuotta.

Pekka Tiilikainen haastattelee 14-vuotiasta lähettiä Paavo Niemeä. Kuva: TK-Tulio, Sotamuseo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Pekka Tiilikainen oli Metsäradion ensimmäinen juontaja ja teki yhteistyötä Reino helismaan kanssa

Sodan jälkeen Tiilikainen toimi alkuperäisen Metsäradion ensimmäisenä juontajana. Erikoisena yksityiskohtana mainittakoon, että vuonna 1957 Tiilikainen duetoi sanoittajamestari Reino Helismaan kanssa humoristisessa kuplettikappaleessa Älkää ampuko pianistia.

Rallienglannin kantaisä

Tiilikainen saattaa olla myös ns. rallienglannin kantaisä. Urheiluselostajana Tiilikaisen periaate oli ääntää vieraat nimet suomalaisittain. Kilpailuissa Tiilikainen puhui ujostelematta kieliä sen verran, että sai useimmiten asiansa hoidetuksi.

Parivaljakko Tiilikainen – Noponen

Tiilikaisen työtoveri ja manttelinperijä oli Paavo Noponen. Hän aloitti urheiluselostajan uransa Helsingin olympialaisia edeltävällä selostajakurssilla. Tiilikaisesta ja Noposesta tuli kansainvälisten urheilukilpailuiden selostusten vakiopari.

Yllä olevassa kuvassa Pekka Tiilikainen haastattelee Hiihdon SM-kisoissa vuonna 1955. Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin, se on helppoa ja hauskaa!

Artikkelikuvassa radioselostaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. Kuva on Sotamuseon kokoelmista ja se on väritetty Myheritagen In Colorilla.

Lähteet: Wikipedia, Suomen urheiluhistoriallinen Seura