Sotilastorppa – kuka sen omisti ja mistä löydät siitä tietoja?

Ruotusotamiehen ja hänen perheensä asumuksena oli sotilastorppa; kun Ruotsin valtakunnan armeijaa uudistettiin 1680-luvun alussa, otettiin käyttöön ns. ruotujakolaitos. Tämä tarkoitti maassa olevien talojen jakoa ruotuihin, joiden tehtäväksi tuli pestata miehiä armeijaan.

Rannikon talojen piti saada miehet laivaston käyttöön ja sisämaan ruotujen tehtäväksi tuli jalka- ja ratsuväen hankinta. Sotaväkeen maalla kuuluivat jalka- ja ratsuväen lisäksi rakuunat, joilla oli hevoset kulkemista varten, mutta varsinaiseen taisteluun he osallistuivat jalan.

Ruodun tehtävänä oli pestata mies ja hankkia hänelle sotilastorppa

Ruodun tehtävänä oli paitsi miehen pestaaminen, myös torpan antaminen hänen ja hänen mahdollisen perheensä asunnoksi. Tämä sotilastorppa antoi miehelle elannon rauhanvuosina ja niitähän esimerkiksi 1700-luvulla oli onneksi runsaasti.

Pärekattoinen sotilastorppa 1700-luvulta Pöytyällä. Reppuniemen ulkomuseo

Sotilastorppien nimiä ja varsinkaan paikkoja et löydä katselmusrullista, sillä niihin merkittiin vain miehet. Rakuunoiden ja ratsumiesten osalta on tosin kerrottu myös heidän hevostensa tietoja. Katselmuksien tehtävä oli selvittää miesten kelpoisuus väkeen.

Löytääkö sukututkija sotilastorppia kartoista?

Sotilastorpan fyysisen sijainnin tarkka paikka voi olla hankalasti selvitettävissä, mutta todennäköisesti se sijaitsi jonkun ruotuun kuuluvan talon mailla. Voit käyttää isojakokarttoja apuna, sillä niissä on toisinaan tietoja näistä sotamiesten torpista.

Vartiokylä / Botby; Tiluskartta ja selitys 1751-1751, Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi

Joskus käy niin hyvä tuuri, että maanmittari on merkinnyt jopa rakuunan kaalimaan piirtämäänsä karttaan

Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi

Rippikirjoja seuraamalla selviää yleensä se, minkä talon mailla sotilas- tai rakuunatorppa on ollut. Myös henkikirjoista ja jopa käräjäoikeuksien pöytäkirjoista voi olla apua.

Millaista elämää ruotutorpissa aikanaan vietettiin?

Sotilastorppa ei oikeastaan eronnut tavallisesta torpasta mitenkään. Sotilas elätti itsensä ja perheensä pienellä maatilkulla ja parilla lehmällä. Maatilkku koostui laitumesta ja viljelysmaasta.

Sotilastorppien kooksi oli määritelty 8×4 m eli 32 m2 sekä seitsemän hirsipuun mittaa korkeutta. Käytännössä tämä oli noin kaksi metriä. Näitä torppia katsastettiin aika-ajoin kruunun ohjeistuksen mukaisesti. Esimerkiksi Vaasan lähellä, Sundomin kylässä olleessa sotilastorpassa oli vuonna 1752 itse mökin lisäksi aitta, rehulato, kaivo ja kaalimaa.

Varsinkin 1700-luvun alkupuolella torpat olivat ajalle tyypillisesti sisäänpäin lämpiäviä. Vähitellen piiput ilmestyivät mökkien katoille ja tulipa torppiin myös makuukamarit. Maakellareita on myös rakennettu samoin riihiä; sotilastorppa paljon muutakin kuin hirsinen mökki.

Sotilas ja hänen perheensä asuivat sotilastorpassa niin kauan kuin ruotupalvelus jatkui

Jos mies tuli liian vanhaksi tai raihnaiseksi väkeen, oli aika etsiä uusi asuinsija. Sotilastorppa pysyi, mutta miehet vaihtuivat. Toisinaan mies saattoi vaihtaa ruotua ja jopa paikkakuntaa. Luonnollisesti tuolloinkin tuli mökkiin uusi perhe. Tilaa ei asukkailla kovin paljoa ollut, sillä mm. Pyhäjoella tiedetään sotilastorpassa (32m2) asuneen yhdeksän henkisen perheen. Mökin ainoaa lehmää pidettiin eteisessä!

Torpan seinillä tiedetään olleen alla olevan kuvan näköisiä laattoja

digi.kansalliskirjasto.fi

Torpan sisustuksesta ja päivittäisen elämän tarvekaluista saa hyvän käsityksen alla olevasta kuvasta

Loviisan kaupunginmuseo – Hurtigin rakuunatorppa sisältä – Willner, Alf, valokuvaaja 1962. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kuva on vuodelta 1962, mutta tämä Hurtigin rakuunantorppa Lapinjärven Heikinkylästä on säilynyt melko lailla alkuperäisessä asussaan.

Katso FinHistoryChanel-kanavan video Ruotusotamiehen tarina – korpraali Erik Nyström (1734-1790)

Tutustu myös muihin Suomen historiaan liittyviin artikkeleihin MyHeritagen blogissa

Artikkelikuva: Knallin sotilastorppa Mustialassa v. 1906. Kuvaaja Gösta Grotenfelt, Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!