Suomen keskiaika käsittää ajanjakson 1100-luvulta 1520-luvulle. Tähän samaan aikaan ajoittuu maamme joutuminen kristillisen lähetystyön kohteeksi katolisen kirkon taholta. Keskiajan on ajateltu päättyneen Kustaa Vaasan nousuun kuninkaaksi vuonna 1523. Samalla katolisen kirkon valta loppui uskonpuhdistuksen myötä.
Yksi ensimmäisistä nykyistä Suomen aluetta koskevista asiakirjoista on paavin lähettämä anekirja Turun tuomiokirkolle vuodelta 1259. Kirjeessään paavi mainitsee Turun piispan ja tuomiokapitulin. Täysin varmasti maamme vanhin virasto, Turun tuomiokapituli perustettiin 1276 piispa Catilluksen aikana. Catillus (Kettil) toimi Suomen piispana vuosina 1266–1286.
Aluksi piispa ja maan kirkollinen keskus oli Nousiaisissa. Sieltä se siirtyi paavin tammikuussa 1229 päivätyllä luvalla ”sopivampaan paikkaan” eli Maarian, silloisen Räntämäen Koroisiin. Täältä piispa lopulta muutti Turun kaupunkiin, jonka perustamisen suunnittelu alkoi 1280-luvulla.
Turun Koroistenniemellä on keskiaikaisen kirkon paikka ja hautausmaan rauniot, museoviraston kokoelmat
Suomen keskiajalla piispan matka vei Roomaan paavin luo
Keskiajan alkupuolella uuden piispan piti tehdä matka paavin luo Roomaan saadakseen vahvistuksen viralleen. Samalla paavi myös vihki uuden piispan työhönsä. Se oikeutti piispan mm. vihkimään pappeja muita kirkollisia viranhaltijoita. Keskiajan lopulla tämän hankalan matkan teki erityinen asiamies ja piispaksi vihkimisen suoritti Uppsalan arkkipiispa. Näistä syistä Suomea koskevia keskiaikaisia asiakirjoja löytyy runsaasti Vatikaanin arkistoista.
Turun tuomiokapitulin arkistot ovat tuhoutuneet lähes kokonaan
Tietysti piispanistuin ja tuomiokapituli itsessään muodosti ajan mittaan omia arkistojaan, mutta valitettavasti näitä kaikkia ovat kohdanneet sodat, tulipalot ja muut onnettomuudet.
Alkuperäisiä keskiajan paperisia tai pergamentilla olevia asiakirjoja on nykypäiviin säilynyt pari sataa kappaletta. Näitä täydentävät eri aikoina tehdyt kopiot. Toki esimerkiksi Turun kaupungin raati piti pöytäkirjojaan jo 1400-luvulla, mutta nämä eivät ole säilyneet jälkipolville. Suurin osa aineistosta onkin kirkollista historiaa.
Suomen keskiaika Finlands medeltidsurkunder – teossarjassa
Kansallisarkiston eli silloisen Valtionarkiston vuosina 1910–1935 julkaisema teossarja Finlands medeltidsurkunder eli FMU on laajin saatavilla oleva kokonaisuus. Se sisältää peräti 6714 painettua dokumenttia, jotka koskevat maamme keskiaikaa.
Nämä asiakirjat oli koonnut Reinhold Hausen. Aikanaan se sisälsi kaiken tunnetun materiaalin lukuun ottamatta yhtä kokonaisuutta, Turun tuomiokirkon Mustaa kirjaa, johon on koottu jäljennöksiä lähinnä Turun tuomiokirkkoon ja sen omistamiin tiloihin liittyvistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat vuosilta 1229–1515, ja niitä on 727 kappaletta. Mustankirjan on arveltu syntyneen Maunu Särkilahden tuomiorovastikaudella 1470-luvulta alkaen. Itse kirja on nykyään Ruotsissa, Riksarkivetin hallussa, mutta sen sisältö on digitoitu.
Lyhenne FMU historia- tai sukututkimusaiheisissa kirjoissa viittaa siis maamme keskiaikaisiin, kirjallisiin lähteisiin, jotka on myöhempinä aikoina numeroitu. Kansallisarkiston vanhin yksittäinen asiakirja on kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Tästä dokumentista katsotaan suomalaisen asiakirjalaitoksen alkaneen ja se on saanut FMU:ssa numeron 275. (Kuva alla)
Vanhin tunnettu asiakirja, jossa Suomi (Finland) mainitaan nimeltä, on Ruotsin valtionarkistossa. FMU:ssa sen numero on 103. Siinä Turun hiippakunnan eli Suomen piispa B(ero) ilmoittaa vuonna 1253 muiden valtakunnan piispojen ohella eräästä kirkon ja kruunun välillä tapahtuvasta maa-alueen vaihdosta.
Mikä on Diplomatarium Fennicum?
Onneksi nykytutkijan ei tarvitse lähteä itse Vatikaaniin, Ruotsiin tai edes Kansallisarkistoon, sillä 2000-luvulla nämä asiakirjat on vähitellen digitoitu ja niistä on tehty oma tietokanta. Diplomatarium Fennicum on Kansallisarkiston kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu keskiaikaisista Suomea koskevista asiakirjoista. Palvelussa on aineistoja 800-luvulta vuoteen 1530 saakka, ja tekstikorpukseen kuuluu tällä hetkellä noin 6850 asiakirjaa tai tekstikatkelmaa. Hankkeen on tehnyt mahdolliseksi mm. Koneen Säätiön antama rahoitus.
Diplomatarium Fennicum – tietokannasta voit hakea tietoja sana-, vuosi- tai nimihaulla. Tuloksena ei aina ole alkuperäinen asiakirja, sillä osa dokumenteista on digitoitu mm. Reinhold Hausenin kokoamasta kirjasarjasta. Jos haluat itse kokea löytämisen riemua tai perehtyä keskiaikaisiin teksteihin opiskelumielessä, löydät Diplomatarium Fennicumin sivuilta myös pdf-muodossa olevia dokumentteja. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat julkaisut:
Finlands medeltidsurkunder. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Band I–VIII. Helsingfors: Finlands Statsarkiv 1910–1935.
Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok. Utgifven af Finlands Statsarkiv genom Reinhold Hausen. Helsingfors: Finlands Statsarkiv 1890.
Handlingar till upplysning af Finlands häfder utgifne af A. I. Arwidsson. I–IX. Stockholm: Nordstedt & Söner 1846–1857.
Liv-, Esth- und Curländisches Urkundenbuch nebst Regesten, Abt. I. Herausgegeben von Dr. Friedrich Georg von Bunge et al. Band 1–12. Reval, Riga, Moskau 1853–1910.
Nya källor till Finlands medeltidshistoria. Samlade och utgifna af Dr Edward Grönblad. Första Samlingen. Köpenhamn: 1857.
Tutustu myös muihin historiallisiin artikkeleihin MyHeritagen blogissa!
Artikkelikuva: Turun linnan eteläsiiven eteläseinä, rakennettu 1273, Museoviraston kokoelmat. Kuvan laatua on parannettu ja värit entisöity MyHeritagen kuvatyökaluilla. Lue lisää kuvatyökaluista Tietopankissamme.
