Kirkonkirjat osa 5 – Haudattujen luettelot

Kirkonkirjat osa 5 – Haudattujen luettelot

Ihmiselämän väistämätön loppu, kuolema, ei toki ole mukava asia. Mutta sukututkimuksessa kuolleitten ja haudattujen luettelot antavat meille joskus melko paljonkin tietoa edesmenneen maallisesta elämästä. Maamme vanhin kristillinen hautakivi on ns. Kalevanpojan Viikatteentikku Laitilan Untamalan kirkkomaalla.

Viikatteentikku Kuva: Juha Vuorela

Viikatteentikku Kuva: Juha Vuorela

Vanhin säilynyt hautakiven teksti löytyy taasen Turusta, Maarian kirkon sakaristosta. Siellä säilytettävä kalkkikivinen muistomerkki tehtiin noin vuonna 1290 erään Inkerin muistolle.

Lattian alle hautaaminen

Suomen mannermaalle alkoi nousta kirkkoja 1200-luvun kuluessa ja yleiseksi tavaksi tuli vainajan hautaaminen kirkon lattian alle, mieluiten mahdollisimman lähelle alttaria.  Lattian alle hautaaminen kiellettiin 1700-luvulla, mutta jo tätä ennen oli hautauksia tehty kirkon ympärille olleeseen kirkkomaahan. Hautamuistomerkin alkuperäinen tarkoitus oli estää vainajan pääsy takaisin maan päälle kummittelemaan, mutta pian niistä muodostui nimenomaan muistomerkkejä edesmenneelle.

Kuva: Juha Vuorela

Kuva: Juha Vuorela

Kirkontilit vanhimpia lähteitä

Vanhimmat tiedot vainajista löytyvät maassamme kirkontileistä, joista selviävät hautausmaksut eli multarahat. Vähitellen, 1600-luvun puolivälistä eteenpäin, seurakunnissa aloitettiin myös erillisen haudattujen luetteloiden pitäminen. Niihin pappi kirjasi yleensä vähintäänkin vainajan nimen ja asuinkylän. Eri seurakunnissa on ollut erilaisia tapoja ao. luettelon sisällöstä, mutta hyvällä tuurilla sukututkija löytyy niistä tiedon multarahasta ja tarkemmasta hautapaikasta. Yleisiä lyhenteitä ovat ”i. w. h” eli ”i wapenhuset”, kirkon eteisen eli asehuoneen lattian alla sijainneet haudat. Lyhen ”i. k.” kertoo hautauksen tapahtuneen yleisimmin kirkon lattian alle ja ”i kyrkogården” jonnekin päin kirkkomaata. Joidenkin vainajien kohdalla ei multarahaa vaadittu esimerkiksi sen takia, että he olivat maallisessa elämässään olleet kirkon hyväntekijöinä tai vaikkapa seurakunnan kuudennusmiehinä. Samoin erityisesti 1600-luvun luetteloista mainitaan termi ”nya kläde” tai ”gamla kläde”. Tällä tarkoitetaan kangasta, joka oli siunaustilaisuudessa arkun päällä. Varakkaampi henkilö tai suku pystyi hankkimaan uuden kankaan ja hieman köyhempi joutui tyytymään muissakin hautajaisissa samaa virkaa toimittaneeseen kankaaseen.

Kuva: Juha Vuorela

Kuva: Juha Vuorela

Suomen hautaukset MyHeritagen kokoelmissa – tee nyt hakuja

Väkilukutaulut

Kun Ruotsin valtakunnassa otettiin 1749 käyttöön väkilukutaulut eli ryhdyttiin keräämään tilastotietoa, alkoivat kuolinsyyt tulla mukaan haudattujen luetteloihin. Papeilla oli käytössään lista valmiista kuolinsyistä, joista hänen piti vainajan omaisten tai kuoleman hetkellä paikalla olleiden kertoman perusteella valita sopiva. Erittäin usein kuolinsyyksi on kuitenkin merkitty ”oangifven” eli tuntematon. Kannattaa pitää mielessä, että kuolinsyyt kertoivat ehkä enemmän vainajalla olleista oireista kuin itse akuutista syystä.

Haudattujen luetteloihin merkittiin yleensä myös kuolinikä, mutta tähän tietoon ei ainakaan vielä 1700-luvulla kannattaa tuijottaa aivan liikaa. Se saattaa heittää joskus jopa vuosilla virhetulkintojen tai -merkintöjen takia.

Laitilan kuolleet 1687 tammi-maaliskuu

Laitilan kuolleet 1687 tammi-maaliskuu

Alkuperäinen on aina täydellisin

Sukututkijan on syytä lukea nimenomaan alkuperäistä haudattujen luetteloa, sillä se saattaa sisältää enemmän tietoa kuin mitä jostain hakukoneesta (HisKi) löytyy. Luetteloihin on saatettu merkitä tarkempia tietoja kuolemasta, jos se on esimerkiksi tapahtunut tapaturmaisesti. Samoin haudatuista löytyy tietoja vainajan omaisista. Näistä voi monesti olla suurta apua, kun tutkitaan 1600-luvun materiaalia. Sehän on usein hyvin puutteellista ja niukkaa vaikkapa rippikirjojen osalta.

Ilmainen Billion Graves-kokoelma MyHeritagessa, tee nyt hakuja

BillionGraves on palvelu, joka on omistautunut hautausmailla olevien arvokkaiden tietojen tallentamiseen kaikkialla maailmassa. erityisen mobiilisovelluksen avulla vapaaehtoiset kuvaavat hautakiviä GPS-sijaintitietoineen, jotta käyttäjät eri puolilla maailmaa voivat päästä näihin tietoihin missä tahansa. BillionGraves on MyHeritagen yhteistyökumppani.

Tutustu myös edelliseen kirkonkirjat-sarjan artikkeliin avioliitoista

Artikkelikuva Juha Vuorela