Helsinkiläiset esivanhemmat

Tässä artikkelissa annamme tutkimusvinkkejä sinulle, jonka tutkimuskohteena ovat helsinkiläiset esivanhemmat. Vantaanjoen suulle Kustaa Vaasan määräyksestä vuonna 1550 perustettu Helsinki oli melkoisen pieni kaupunki reilut 250 vuotta. 1570-luvun alussa helsinkiläisiä oli 50 porvaria ja väkeä yhteensä n. 500. Vaikka Helsinki siirrettiin Vironniemelle eli nykyiselle paikalleen myöhemmin, ei sen merkitys kohonnut suureksi. Muutoksen toi oikeastaan vasta 1740-luvun loppupuoli, kun maa menetti Suomen itäisimpiä osia Venäjälle. Syntyi ns. Vanhan Suomen alue, johon palaamme jossain myöhemmässä blogikirjoituksessa.

Helsinki – Vanhakaupunki 1550-1639 — Esittää Vantaanjoen suuta, Vanhankaupungin aluetta ja Vanhankaupungin selkää. Piirretty mustalla tussilla valkealle paperille, korttelien pohjat tummanruskeat.Weckström, B., Valmistaja 1640 Helsingin kaupunginmuseo, kuvaa on parannettu MyHeritagen kuvatyökaluilla

Sveaborg – Suomenlinna

Lopullisesti Helsinki alkoi kasvaa vasta sitten, kun pääkaupunki siirtyi Turusta sinne tuoden mukanaan myöhemmin mm. yliopiston. Suomenlinnan eli ruotsiksi Sveaborgin rakentaminen Helsingin edustan saarille loi kaupungin kylkeen oikeastaan erillisen merilinnoituskaupungin. Suomenlinnassa työskenteli, palveli ja asui jopa tuhansiin nouseva joukko kivityömiehiä, sotilaita, upseereita, rakennusmestareita ja laivakirvesmiehiä. Tämä Pohjolan Gibraltar oli ennen Suomen sodan murheellista antautumista valtakunnan suurimpia ylpeyksiä.

Näkymä Suomenlinnasta 1760-luvulta. Geete, Adolf Erik, alkuperäisen kuvan tekijä ; Nordman, Elin, jäljentäjä 1949. Museovirasto, kuvaa on parannettu MyHeritagen kuvatyökaluilla

Varhaisimmat asiakirjat

Sukututkija löytää varhaisimpia helsinkiläisiä jo voudintileistä ja myöhemmin läänintilien tositekirjoihin kuuluvista henkikirjoista. Niistä saat tietoa mm. asukkaiden maksamista veroista ja muista maksuista. Kaupungin kirkollinen historia alkaa vuodesta 1557. Tuolloin perustettiin ns. Helsingin kaupungin ruotsalais-suomalainen seurakunta, joka sitten oli olemassa aina vuoteen 1856 saakka. Sen jälkeen vuosina 1856 – 1906 Helsingissä oli jakamaton seurakunta. Vuodesta 1906 lähtien alue jakautui useaan eri seurakuntaan. Niiltä osin, kun aineistoja ei ole digitoitu, löydät ne mikrokorteilta Kansallisarkistosta. Mikäli kirkonkirjaa ei ole mikrokorteilla, joudut kysymään tietoa Helsingin seurakuntayhtymältä.

Historiakirjat

Historiakirjat alkavat pääkaupungissamme jo vuodesta 1667, mutta vuosien 1714-1720 välillä tiedoissa on katkos. Suuren Pohjan sodan aikaan 1713 ruotsalaisjoukot polttivat koko Helsingin venäläisten lähestyessä. Isovihan aikana kaupungissa ei tehty rippi- tai kastekirjoja, joten sukulaisten etsiminen voi törmätä joskus tähän läpipääsemättömään muuriin. Rippikirjat alkavat Helsingissä vuodesta 1722, mutta yhtenäisinä ne jatkuvat vain vuoteen 1741 saakka. Sen jälkeen niitä löytyy vasta 1785 alkaen.

Helsingin piiritys 1713, Museovirasto, kuvaa on parannettu MyHeritagen kuvatyökaluilla

1700-luvun helsinkiläiset esivanhemmat asiakirjoissa

Mikäli olet tutkimassa 1700-luvun Helsinkiä, ovat raastuvan- ja kämnerioikeuksien pöytäkirjat erinomaista materiaalia. Niistä löydät tietoja porvareiksi ja käsityöläisiksi tulleista henkilöistä, sekä tietysti valtavan määrään erilaisiin riitoihin tai rikoksiin liittyviä pöytäkirjoja. Yhdistelemällä oikeudenkäyntipöytäkirjojen, rippikirjojen ja henkikirjojen tietoja voit päästä ajassa taaksepäin myös mahdottomilta tuntuvissa tapauksissa.

Autonomian aika kiihdytti Helsingin kasvua

Autonomian ajasta eteenpäin Helsingin kasvuvauhti kiihtyi ja kaupunkiin muutti yhä enemmän väkeä eri puolilta maata. Pääsääntöisesti helsinkiläisten tutkiminen rippikirjoista on helppoa, sillä niissä on hyvät hakemistot. Kannattaa hyödyntää MyHeritagesta löytyviä, digitoituja kirkonkirjoja. Voit tehdä niistä suoraan nimihakuja, sillä osa on jo indeksoitu. Pääkaupungissamme oli hyvin mielenkiintoisia rippikirjoja 1800-luvun puolivälin molemmin puolin, sillä naimattomat naiset ja miehet merkittiin omiin kirjoihinsa. Vastaavasti naimisissa oleva työväki sai omansa ja säätyläiset vielä erikseen omansa. Vihdoin vuodesta 1856 koko väestö löytyy yhtenäisistä kirjoista.

Tee nyt hakuja MyHeritagen kokoelmissa olevista suomalaisista rippi- ja lastenkirjoista.

Kannattaa muuten huomata, että epäselviä rippikirjan tai henkikirjan kuvia voi parannella MyHeritagen Kuvat-sovelluksen avulla. Se selkeyttää monesti kuvaa juuri sen verran, että pappien epäselvistä harakanvarpaista pystyy lukemaan ainakin olennaisimmat tiedot!

Kokeile MyHeritagen Photo Enhanceria rippi- ja lastenkirjakuviin

Artikkelikuva: Mökkejä Rahapajasta itään. Aihe Katajanokalta. Taustalla Uspenskin katedraali ja Etelärantaa. Tekijä: R. Åkerblomin mukaan lit. F. Tilgmann. Litografian suureksi osaksi värittänyt taiteilija itse vesiväreillä 1800–luvun loppupuolelta. Helsingin kaupunginmuseo