Euroopan muotoutuminen: Viisi tärkeää tapahtumaa

Tämä on Andrew Kochin vieraspostaus. Hän toimittaa ja tuottaa sisältöä aikakauslehteen nimeltä FamilyTreeMagazine.com. Family Tree Magazinen printti- ja digiversioiden lisäksi hän ja joukko toimittajia julkaisevat sukututkimuksen ohjekirjoja, webinaareja ja onlinekursseja.

Totta puhuen: Monet ajattelevat, että historia on tylsää. Omien esivanhempiemme tutkiminen on asia erikseen, mutta miksi meidän pitäisi välittää vuosisatoja vanhoista sodista ja kauan sitten kuolleista kuninkaista? Euroopan historia—kinastelevine monarkkeineen ja mutkikkaine rajamuutoksineen—on erittäin kuivaa.

Eurooppalaiset sukujuuret?

Mutta niillä meistä, joilla on eurooppalaiset sukujuuret, on tärkeä syy tutkia mantereen historiaa: Maa, jossa esivanhempiesi kotikaupunki oli, vaikuttaa siihen, mistä voit nykyisin löytää heidän tietojaan. Ja vielä tärkeämpää on, että Euroopan historia kaiken kaikkiaan voi auttaa meitä paremmin ymmärtämään esivanhempiemme elämää ja yhteisöjä—ml. syyn siihen, miksi he lähtivät siirtolaisiksi.

Sukututkijoiden onneksi, meidän ei tarvitse tuntea Euroopan historiaa perusteellisesti pärjätäksemme. Samalla kun työskentelin kartastomme “The Family Tree Historical Maps Book: Europe,” kanssa, kokosin yhteen ne Euroopan historian avaintapahtumat, jotka muuttivat mantereen poliittisia rajoja. Tässä artikkelissa jaan viisi tärkeintä historiallista tapahtumaa, jotka muokkasivat Euroopan karttaa—ja siellä asuvien ihmisten elämää.

Eurooppa vuonna 1823 heti Wienin konferenssin jälkeen . [David Rumsey Map Collection]

Westfalenin rauha (1648)

Kolmekymmenvuotinen sota on yksi monista pitkällisistä konflikteista Euroopassa. Lyhyesti esitettynä: ristiriita protestanttien ja katolisten välillä Rooman valtakunnassa räjähti mantereen laajuiseksi sodaksi, jossa Itävallan ja Espanjan Habsburgit taistelivat Ranskaa, Englantia, Ruotsia ja muita vastaan. Westfalenin rauhassa (joka jokseenkin lopetti sotimisen) Rooman valtakunta menetti alueita ja sen valta hajautettiin kun taas Sveitsi ja Hollanti saavuttivat kumpikin itsenäisyyden. Koska monet sukututkimustiedot alkavat 1600-luvulta, voivat Westfalenin rauhan rajat palvella hyödyllisenä lähtökohtana dokumentteja etsiessäsi.

Puolan jaot (1772-1795)

Puolan politiikan ollessa epäjärjestyksessä Preussi, Itävalta ja Venäjä tekivät salaliiton vallatakseen alueita Puola-Liettualta. Tuloksen Puola menetti maitaan noille maille kolmessa eri jaossa vuosina 1772, 1793 ja 1795. Kolmas jako pyyhki Puolan tehokkaasti kartalta eikä puolalaisilla ollut omaa itsenäistä valtiota ennen kuin ensimmäisen maailmasodan jälkeen. Ne, joilla on preussilaisia, saksalaisia ja itävaltalaisia esivanhempia (niiden lisäksi, joilla on puolalaisia esivanhempia) voivat hyötyä tämän ja myöhempien aikojen kartoista.

Wienin kongressi (1815)

1800-luvun alussa Napoleon Bonaparte valloitti lähes koko Euroopan ja eurooppalaiset rajat oli määrä palauttaa hänen häviönsä jälkeen. Eurooppalaiset mahdit piirsivät monet rajat uudelleen pitääkseen Ranskan kurissa ja varmistaakseen, toivon mukaan, rauhan tulevaisuudessa. Sopimuksen mukaan Ranskalle palautettiin ennen Napoleonin sotia olleet rajat, ja kongressi antoi (tai palautti) merkittäviä maa-alueita Preussille, Itävallalle ja Venäjälle. Useita saksalaisia ja italialaisia kaupunkivaltioita yhdistettiin, mikä herätti kiinnostusta kansallisvaltioita kohtaan noissa etnisissä ryhmissä. Hollanti sai takaisin itsenäisyytensä (Belgian mukana, joka itsenäistyi 1830) ja Tanska menetti Norjan Ruotsille. Merkittävää on, että kongressi loi myös Saksan valtioliiton (itsenäisten saksalaisten valtioiden liitto) ja Venäjän omistaman, puoli-itsenäisen Puolan kuningaskunnan.

Italian (1861) ja Saksan (1871) yhdistyminen

Napoleonin sotien ja vuoden 1848 vallankumousten jälkeen kansallisuusaate pyyhki läpi Euroopan. Se johti useiden italialaisten ja saksalaisten kaupunkivaltioiden asukkaat perustamaan uusia valtioita: Italian kuningaskunnan vuonna 1861 ja Saksan keisarikunnan vuonna 1871. Näillä kahdella liikkeellä oli joitakin yhteisiä piirteitä. Kumpikin kokosi voimat merkittävimpien kaupunkivaltioiden johtajien ympärille (Victor Emmanuel II ja Giuseppe Garibaldi Sardinian ja Italian kuningaskunnasta, ja Wilhelm I ja Otto von Bismarck Preussista Saksassa). Yhdistyminen on tärkeä ”rajavuosi” niille, joiden tutkimus koskee näitä maita sillä kaikkia ennen yhdistymistä olleita rekistereitä pidettiin paikallistasolla.

Versailles’n rauha (1919)

Ensimmäinen maailmansota tuhosi Euroopan ja sen voittajat lupasivat pyhästi luoda uudet valtarakenteet, jotka estäisivät vastaavan katastrofin tapahtumasta uudelleen. Itävalta-Unkari, yksi keskusvalloista hajoitettiin useiksi uusiksi maiksi: Itävalta, Unkari, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia. Saksa, jota syytettiin sodan aloittamisesta menetti valtavia maa-alueita ml. uudestaan luotu Puolan valtio. Jos sinulla on esivanhempia, jotka lähtivät siirtolaisiksi Euroopasta toisen maailmansodan aikana tai vähän sen päättymisen jälkeen, ole tarkkana tämän ajan karttojen kanssa.

Historiallisen tutkimuksesi ei pitäisi loppua tähän. Kun olet saanut selville, missä esivanhempasi elivät, opiskele sen alueen historiaa jotta ymmärrät, kuka oli vallassa ja missä esivanhempiisi liittyviä tietoja säilytetään nykyisin. Jos haluat lisää tietoa eurooppalaisesta historiasta käy sivustolla The Family Tree Historical Maps Book: Europe, jossa on Euroopan kartasto 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. Tutustu myös sivustoon The Family Tree Guidebook to Europe, ohjeistus siihen, kuinka voit jäljittää erurooppalaisia esivanhempiasi.