Sukututkimuksellista salapoliisityötä, joka ratkaisee sotasaalistaideteosten mysteerin

Salapoliisityötä! Tämä tarina on sukututkimusta parhaimmillaan. Kertomus perheiden ja heidän sukukalleuksiensa saattamisesta yhteen; sukukalleuksien, joita he eivät tienneet omistavansa tai että ne edes olivat olemassa.Laurie Greene, 73, Yhdysvalloista ei ollut uskoa kuulemaansa, kun hän sai puhelun MyHeritagesta. Mieliinpainuvan puhelun aikana hän kuuli, että elossa olevana, kuuluisan hollantilais-juutalaisen taidemaalarin Mommie Schwarzin jälkeläisenä hän on oikeutettu vaatimaan omistusoikeutta 133 kuvaan, jotka varastettiin hänen isosedältään.

Taustatarina

MyHeritage on yrityksenä palauttanut takaisin toisen maailmasodan aikana takavarikoitua ja ryöstettyä omaisuutta laillisille omistajilleen. Yksi yrityksen liikkeellepanevista voimista on tehdä hyvää, ja painotamme erityisesti pro bono -hankkeiden toteuttamista maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2014 lähestyi New York Timesin toimittaja Doreen Carvajal MyHeritagen perustajaa ja toimitusjohtajaa Gilad Japhetia mielenkiintoisella pyynnöllä. Hän oli päättänyt tehdä salapoliisityötä ja yrittää palauttaa natsien varastamat taideteokset laillisille omistajilleen. Yli 2 000, miljardien arvoista, ilman omistajaa olevaa taideteosta on tällä hetkellä esillä 57 museossa ympäri Ranskaa. Museot eivät ole pystyneet paikantamaan perillisiä ja töiden oikeita omistajia. Doreen päätti muuttaa tämän ja värväsi Giladin auttamaan. Gilad alkoi tutkia neljän ryöstetyn maalauksen perillisiä. He aloittivat kuuluisilla maalauksilla, joiden alkuperästä ja oikeista omistajista ennen toista maailmansotaa oli tietoja. MyHeritagen ja muiden online-tietokantojen avulla Gilad pystyi jäljittämään jälkeläiset ja paljastamaan salatut tarinat.

Se, mikä alkoi jännittävänä haasteena, kehittyi odottamattomaksi seikkailuksi Giladille, joka löysi tarinoita juonittelusta, vehkeilystä ja – valitettavasti – tragediasta,  Hän pystyi löytämään perilliset kaikille neljälle tutkimalleen maalaukselle ja oikeat omistajat ovat sen jälkeen jättäneet vaateensa Ranskan viranomaisille. Gilad on auttanut palauttamaan erittäin arvokkaat perintökohteet noille perheille sekä paljastanut ja palauttanut tärkeän osan heidän sukujensa historiaan. Doreen Carvajalin tarina oli esillä New York Timesin taideosion etukannessa.

Alankomaiden Museoyhdistys (The Dutch Museum Association)

Lokakuussa 2018 Alankomaiden Museoyhdistys julkaisi tulokset sisäisestä tarkastuksesta, jolla selvitettiin, mitkä museoiden kokoelmissa olevista teoksista oli todennäköisesti varastettu alkuperäisiltä, juutalaisilta omistajiltaan toisen maailmansodan aikana. Tarkastuksessa löydettiin yhteensä 170 taideteosta, joihin sisältyi piirustuksia, maalauksia, veistoksia ja muita esineitä.

Kyseisiin taideteoksiin kuuluivat tunnetun flaamilaisen taiteilijan Eugène Joseph Verboeckhovenin ja hollantilais-juutalaisen taiteilijan Mommie Schwarzin teokset, jotka on sijoitettu 42 hollantilaiseen museoon, mukana mm. Amsterdamin Rijksmuseum, Stedelijk-museo ja Bergenin Kranenburg-museo.

Jälkipolvien etsintä – salapoliisityötä MyHeritagen tapaan

Uuden haasteen innoittamana MyHeritage perusti pro bono-projektin etsimään elossa olevia jälkeläisiä, jotka ovat varastettujen taideteosten oikeiden omistajien oikeutettuja perillisiä. Aiempien, perheiden yhdistämisessä kadonneisiin taideteoksiin saavuttamiemme tulosten perusteella olimme positiivisia onnistumisen suhteen myös Alankomaiden taideteosten kanssa.

Nähtyään 170 varastetun teoksen luettelon Gilad käytti koko yön kunkin teoksen tutkimiseen. Hän ei voinut levätä ennen kuin oli kartoittanut ne taideteokset, joihin oli mahdollista löytää elossa olevat perilliset, joilla oli saamisoikeus niihin. Sitten hän jäljitti Samuel (Mommie) Schwarzin jälkeläiset ja luovutti projektin MyHeritage-tutkimustiimille, joka jatkoi siitä eteenpäin.

MyHeritage-tutkimusryhmä aloitti tekemään salapoliisityötä tutkimalla niitä teoksia, joissa oli omistuskirjoitus ja joiden alkuperäisen omistajan nimi oli tiedossa. Käyttämällä MyHeritage SuperSearch-hakukonetta, jossa on miljoonia sukupuita ja miljardeja historiallisia tietoja ympäri maailmaa, he onnistuivat löytämään alkuperäisten omistajien elossa olevat jälkeläiset. Tiimi otti yhteyttä heihin, kertoi heille taideteosten jäljittämisestä ja että he olivat elossa olevia omistajien jälkeläisiä. Joillakin ei ollut aavistustakaan siitä, että he olivat sukua kyseiselle esivanhemmalle tai että he olivat ainoita ko. esivanhemman elossa olevia jälkeläisiä. Heillä oli nyt tilaisuus päättää, haluavatko he jättää vaatimuksen ryöstetyn taideteoksen palauttamiseksi sukuun.

Viimeinkin oikeutta

Tämä prosessi johti siihen. että MyHeritage-tiimi soitti muutamille eri puolilla maailmaa oleville jälkeläisille. Yksi heistä oli Laurie Greene. Hollantilais-juutalainen taidemaalari Samuel (Mommie) Schwarz oli hänen isosetänsä, isoisän veli.

Laurie oli jättänyt todistajalausunnon holokaustissa kadonneista sukulaisistaan mm. isosedästään, josta hän antoi todistajalausuntonsa vuonna 1995 Yad Vashemille, joka on Jerusalemissa oleva, Israelin virallinen muistopaikka holokaustin juutalaisille uhreille. Ilmoituksessaan hän listasi Samuelin tunnetuksi taiteilijaksi Hollannissa.

Yad Vashem-halli

Mommie Schwarz

Mommie Schwarz syntyi Zutphenissa, Hollannissa 28. heinäkuuta 1876 ja avioitui taiteilija Else Bergin kanssa vuonna 1920. Pari asui Amsterdamissa ja matkusteli usein. Heidän työnsä on tunnetaan Bergenin koulukuntana. Mommie loi erityisesti satamanäkymiä, maisemia, muotokuvia ja asetelmia.

Mommien asetelma

Mommien ja Elsen taidetta

Bergenin kunta omistaa piirustuksen ”Dubrovnik” ja lisäksi 132 muuta Mommien luonnosta ja piirustusta. Kunta hankki nämä teokset vuonna 1969, mutta ei ole selvää, keneltä ne ostettiin ja kuinka Schwarz menetti niiden omistuksen.

Sodan puhkeamisen jälkeen Mommie ja hänen vaimonsa Else piiloutuivat Baambruggeen, mutta päättivät palata taloonsa Amsterdamin Sarphatiparkissa. Siellä heidät piiritettiin 12. marraskuuta 1942 ja kuljetettiin Westerborkin kautta suoraan Auschwitziin ja teloitettiin heti heidän saavuttuaan sinne. Mommie oli tallettanut joitakin töitään sodan aikana, mutta nämä 133 työtä eivät olleet niiden joukossa. Siksi ei ole selvää, kuinka nämä työt joutuivat pois hänen hallustaan.

Laillisena perijänä Laurie on nyt oikeutettu vaatimaan itselleen näitä 133 työtä, jotka varastettiin hänen isosedältään.

Uutiset kuullessaan Laurie suhtautui niihin hyvin tunteella:

• Aion tehdä kaikkeni jotta saamme nämä taideteokset takaisin. Mielestäni on hienoa, että MyHeritage on auttanut aktiivisesti ja vapaaehtoisesti tekemään tästä mahdollista. Taideteosten palauttaminen perheeseemme tarkoittaa oikeutta niin monien vuosien jälkeen.

Monia muita tarinoita on vielä selvittämättä, mutta viesti on selvä: Tiedot ovat olemassa ja meidän tehtävämme on ottaa selvää ja paljastaa esivanhempiemme tarinat!

Otsikon yläpuolella olevassa pääkuvassa: vasemmalla on maalaus Mommie Schwarzista hänen vaimonsa tekemänä ja oikealla hänen omakuvansa.