Luvassa parempi toimeentulo – lähtikö sinun sukulaisiasi Kanadaan?

Luvassa parempi toimeentulo – lähtikö sinun sukulaisiasi Kanadaan?

Parempi toimeentulo houkutteli suomalaisia Kanadaan 1880-luvulta lähtien. Suomalaiset muuttivat Kanadaan paljon suurempina määrinä 1900-luvun alusta 1900-luvun puoliväliin. Suomalaisten siirtolaisuus Kanadaan oli usein suora seuraus taloudellisista lama-ajoista, sodista tai suurten konfliktien, kuten Suomen sisällissodan, jälkimainingeista. Kanada valittiin monesti lopulliseksi määränpääksi ilmaston ja luonnonolosuhteiden samankaltaisuuden vuoksi, ja 1900-luvun alussa maanviljelijöitä houkuttelivat myös työt metsänhakkuussa tai maanviljelyssä. Suomalaisten muuttoliikkeet Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä olivat myös hyvin yleisiä.

Suomalaisia metsätyömiehiä, kuvaaja Sakari Pälsi 1927 Museovirasto. Kuvaa on käsitelty MyHeritagen kuvatyökaluilla.

Suomalaisia metsätyömiehiä, kuvaaja Sakari Pälsi 1927 Museovirasto. Kuvaa on käsitelty MyHeritagen kuvatyökaluilla.

Yhdysvaltoihin suuntautunut siirtolaisuus putosi rajusti 1920-luvulla, sillä maassa otettiin käyttöön maahanpääsyrajoituksia. Niiden takia esimerkiksi suomalaisten kiintiöksi tuli alle 500 henkilöä vuodessa. Niinpä Kanadasta tuli monien uusi haavemaa ja sinne lähtikin runsaasti siirtolaisia ennen suurta lamaa, joka alkoi 1929. Toinen merkittävä aikakausi vaahteranlehtimaahan suuntautuneessa siirtolaisuudessa oli 1950-luvulla. Toki suomalaisia oli lähtenyt Kanadaan merkittävässä määrin jo ennen tätä.

Mikä houkutteli siirtolaiseksi Kanadaan

Vetäviä tekijöitä Kanadan siirtolaisuudessa olivat laajat, asumattomat alueen, koskemattomat metsät raikkaat järvivedet. Hallinto toivoi maahansa siirtolaisia maanviljelijöiksi, metsureiksi ja rautatien rakentajiksi. Myös kaivoksilla tarvittiin työvoimaa. Suomalaisissa lehdissä julkaistut mainokset kuvailivat maata ”Mahdollisuuksien maana” sekä ”Viimeisenä ja Parhaana läntenä”.

Lehtileike Uusi Suomi 31.3.1929

Lehtileike Uusi Suomi 31.3.1929

Kultakuumetta ja preerioiden valloitusta

Itseasiassa Yhdysvalloissa suomalaiset hieman myöhästyivät kultakuumeen ja preerioiden valloituksen aikaan, eivätkä saaneet luvattuja ”lännenmaita”. Kanadassa maata oli sen sijaan runsaasti asuttamatta ja mahdollisuudet moninaisia. Kun ilmasto vielä suurelta osin muistutti kotimaata, ei pidä ihmetellä noin 60000 suomalaisen muuttoa 1900-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Vaikka osa muuttikin Kanadasta Yhdysvaltojen puolelle ja jopa neljännes palasi takaisin kotimaahan, muodostui Kanadaan pysyviä suomalaisia yhdyskuntia. Paluun syynä saattoi olla sopeutumattomuus paikalliseen kulttuuriin, huono taloudellinen tilanne tai esimerkiksi puuttuva kielitaito. Kaikilta ei onnistu englannin tai ranskan oppiminen, jota kuitenkin käytännön elämässä tarvittiin jatkuvasti.

”Suomalaisten työläisten temppeli”

Yllä olevassa kuvassa on ”Suomalaisten työläisten temppeli” ja siinä sijaitseva ravintola Hoito. Nykyisin kanadansuomalaisten kulttuurikeskuksena toimiva Finnish Labour Temple valmistui vuosina 1909–1910, alkuaan kanadansuomalaisten kokoontumistilaksi eli haaliksi. Kuvan Copyright © clare_and ben

Kanadansuomalaiset MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmissa

Kanadansuomalaisia voi tutkia MyHeritagessa mm. rajanylityspaikkojen matkustajaluetteloista, jotka käsittävät vuodet 1895–1956. Näistä tiedoista löydät henkilön iän, siviilisäädyn, syntymäajan ja -paikan, viimeisen asuinpaikan ennen muuttoa, määränpään, kansallisuuden ja lähtösatama. Lisäksi tietoa on tarjolla perheenjäsenistä ja osoitteista. Hakutermeinä voit käyttää nimen lisäksi vaikkapa asuinpaikkaa tai saapumisvuotta.

Yllä oleva dokumentti kertoo, että Nurmeksessa syntynyt 38-vuotias, luku- ja kirjoitustaitoinen, terve Autti Nevalainen on tullut Yhdysvaltoihin Sault Ste. Marieen, Michiganiin 24.6.1913 St. Paul-nimisellä laivalla Kanadasta. Hän on menossa Minnesotan Virginiaan ystävänsä Julius Nykäsen luo ja hänellä on vaimo Eva, joka asuu Pielisjärvellä Kuopion läänissä. Käännettäessä on käytetty Soundex-algoritmia (kuulostaa tältä), joten etunimi saattaisi olla myös Antti.

Sen jälkeen kannattaa tutkia MyHeritagen tarjoamia sanomalehtien nimihakemistoja, Kanadan puhelin- ja osoiteluetteloita sekä tietenkin väestönlaskentatietoja. Kun tähän lisää vielä kanadalaiset sanomalehdet vuosilta 1752–2007, on suorastaan ihme, ellei mitään ala löytymään.

Alla pikku uutinen, jossa on tärkeää tietoa, Vancouver Sun -lehdestä 14.2.1956.

Käännetty teksti: Jalmari Nevalainen, 33, joka odottaa oikeudenkäyntiä murtautumissyytteestä, ei asu osoitteessa 325 West Thirteenth kyseisessä osoitteessa asuvan rouva N. Macleanin mukaan.

Tee nyt hakuja Kanadalaisista sanomalehdistä!

Eikä kannata unohtaa ensimmäiseen maailmansotaan lähteneitä. Kutsunta- ja värväysluettelot löytyvät myös MyHeritagen hakukoneesta.

Tee hakuja kaikista kanadalaisista kokoelmista! Kokoelmia on 153 ja niissä on 116 226 337 tietoa.

Paikallisten yhdistysten kokoelmat

Yksi mielenkiintoinen kokonaisuus on Thunder Bay Finnish Canadian Historical Societyn ylläpitämä sivusto, jonne on koottu valokuvia, käsikirjoituksia ja äänityksiä liittyen kanadansuomalaisten historiaan. Materiaaleihin on täysin vapaa pääsy, joten sivustoa voi todellakin suositella. Se täydentää omalta osaltaan MyHeritagen laajoja kokoelmia. Vieraile myös Kanadan hallituksen virallisilla sivuilla ”Library and Archives Canada”. Saatat löytää kansalaisuusanomuksia, päätöksiä niihin sekä lisää siirtolaisiin liittyviä matkustajaluetteloita.

Kanadansuomalaiset nyt

Kanadan suomalaiset ovat Kanadan kansalaisia, joilla on suomalaisia sukujuuria tai jotka ovat muuttaneet Kanadaan ja asuvat siellä. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan yli 131 040 kanadalaista väittää olevansa suomalaista syntyperää.

Ehkä aloitat matkasi Pohjois-Amerikan toiseen suureen maahan, Kanadaan, tutustumalla Sointulaan, Matti Kurikan perustamaan utopiayhteisöön. YLE Areena tarjoaa kuunneltavaa asiasta kiinnostuneille ja kirjoitimme siitä myös blogiartikkelin, jonka voit lukea täältä.

Artikkelikuvassa on pieni poika Lehti-Vickin farmin pihalla. Stobiessa, Ontariossa. n. 1911. ”Lehti-Vickillä oli farmillaan maitotaloutta vuoden 1911 jälkeen ja hän ajoi maitoa Sudburyyn ja ympäristön kaivospaikoille. Kuvalähde: Varpu Lindströmin kokoelma / Siirtolaisuusinstituutti. Kuvaa on muokattu MyHeritagen kuvatyökaluilla.

Lue myös edelliset siirtolaisaiheiset postauksemme:

Ameriikkaan siirtolaiseksi Suomesta – unelmien kultamaa kutsui!

Uusi kotimaa – unelmien täyttymys?

Ensimmäinen etappi uudessa maassa oli vastaanottokeskus