Suomalaiset sotalapset Ruotsissa

Suomalaiset sotalapset Ruotsissa olivat viime sotien aikaan väkilukuun suhteutettuna suurin ulkomaille turvaan lähetetty ryhmä lapsia. Vuosien 1939–1945 välillä Ruotsiin ja Tanskaan siirrettiin noin 76 000 lasta, jotka olivat iältään alle 14-vuotiaita. Heitä kutsuttiin sotalapsiksi, kuten kaikki varmasti tietävätkin. Vaikka moni lapsi palasi vanhempiensa luokse Suomeen sodan jälkeen, jäi arviolta noin noin 15 500 palaamatta Suomeen.

Vastaanottajia Oulun rautatieasemalla 16.8.1945, kun Ruotsiin evakuoituja lapsia oli palaamassa kotiin. Kuvalähde: Museovirasto

Sodan alussa siirrot ilman suunnitelmaa

Talvisodan aikaan ei valtiovalta ehtinyt tehdä mitään erityistä suunnitelmaa näistä siirroista. Lapsia lähetettiin käytännössä pakon edessä pois, sillä ns. terroripommitukset kohdistuivat nimenomaan siviileihin. Aloitteen sotalapsitoiminnasta tekivät tuolloin ruotsalaiset.

Ensimmäiset sotalapset matkustivat Turusta Tukholmaan 15. joulukuuta 1939 Arcturus-laivalla. Valtaosa lapsista kuljetettiin myöhemmin rautateitse pimennetyin ikkunoin varustetuilla junilla Tornion-Haaparannan raja-aseman kautta. Ensisijaisesti mukaan otettiin kaupunkilaislapsia – kaupungit olivat yleensä myös suurimman pommiuhan kohteita. Talvisodan päätyttyä lapsia palautettiin Suomeen, mutta jatkosodan aikana lapsia vietiin Ruotsiin uudelleen. Palautukset Ruotsista jatkuivat läpi koko 1940-luvun

Sotalapsia lähdössä Ruotsiin, Museoviraston kokoelmat. Artikkelikuvaa on korjattu MyHeritagen kuvatyökaluilla

Välirauhan aikana siirrot jatkuivat koskien nyt huonokuntoisia lapsia, joita sitten kuntoutettiin Ruotsissa. Suomen puolelta valiteltiin mm. kuljetuskapasiteetin puutteita, mutta Ruotsi jatkoi avun antamista. Syyskuussa 1941 Suomi hyväksyi virallisesti länsinaapurimme avun.

Kuvassa sotalapsen nimilappu ja tuntolevy. Pd-kuva

Lastensiirtokomitea aloitti toimintansa

Erityinen lastensiirtokomitea oli aloittanut toimintansa ja määritteli ryhmät, joista sotalapset oli poimittava. Siirtokomitea loi seuraavat neljä ryhmää siirrettävistä lapsista:

• karjalaislapset, joiden vanhemmat palasivat jälleenrakennustöihin Karjalaan
• pommituksissa vaurioituneiden kotien lapset
• invalidien lapset
• kaatuneiden lapset, jotka eivät saaneet kummiavustusta

Siirtoja perusteltiin halulla turvata seuraavan sukupolven tulevaisuus eikä niiden ollut tarkoitus olla laajoja tai pitkäaikaisia. Käytännössä valtiovalta joutui lopulta laajentamaan siirtokelpoisten lasten ryhmiä. Jokainen, joka halusi lapsensa lähettää Ruotsiin tai Tanskaan, oli siihen oikeutettu. Perusteluja ei tarvinnut esittää, vaan lapsen äidillä oli päätösvalta. Isähän oli usein rintamalla.

Siirtojen dokumentointi

Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea oli se taho, joka toteutti siirrot ja piti lapsista kirjaa. Se oli toiminnassa vuosina 1941–1948 ja työskenteli sosiaaliministeriön alaisena.  Komitean arkisto sisältää tietoja vuosilta 1937–1959 ja sitä säilyttää Kansallisarkisto. Tärkein aineistokokonaisuus sukututkijalle ovat lapsista kerätyt kantakortit. Lisäksi arkistosta voi löytää matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Suurinta osaa arkiston aineistoa koskee käyttörajoitus. Aineistoa voi saada tutkijasalissa käyttöönsä täyttämällä lupahakemuksen, johon merkitään tutkimuksen tarkoitus.

Suomalaisia sotalapsia kesällä 1942 Bellevuen lastenkodissa Tukholman Solnassa. Kuvalähde: Museovirasto

Ruotsin kotitalouksien tarkastuskirjat MyHeritagessa

Ensi alkuun voi tutkimisen aloittaa MyHeritagen kokoelmista, sillä niihin sisältyvät Ruotsin kotitalouksien tarkastuskirjat vuosilta 1820–1947. Tarkastuskirjat ulottuvat siis viime sotien jälkeiseen aikaan saakka, joten Ruotsiin jääneitä sotalapsia kannattaa jäljittää niistä. Näitä kotitalouksien tarkastuskirjoja pidettiin aina vuoteen 1991 saakka, sillä Ruotsin luterilaisella kirkolla oli tuohon asti väestökirjanpitovelvollisuus. Haun voit tehdä vaikka etu- ja sukunimellä. Koska Suomen ja Ruotsin nimistö on melko lailla samantapainen esimerkiksi aakkosten osalta, löydät tiedot pääsääntöisesti melko helposti.

Tee nyt hakuja Ruotsin kotitalouksien tarkastuskirjoista vuosilta 1820–1947

Hakuja kannattaa tehdä myös Tanskan, vuoden 1940 väestölaskennasta

Suomen lastensiirtokomitean yhteistyökumppani Ruotsissa oli Hjälpkommitten för Finlands barn. Sen arkiston löydät RIksarkivetin eli Ruotsin valtionarkiston kautta. Tästä aineistosta osa on mikrofilmattu ja näitä filmejä löytyy Kansallisarkistosta. Tämän komitean aineistoa ovat rekisterikortit, matkasetelit, lääkärintarkastuskortit sekä kirjeenvaihto vanhempien ja kasvattivanhempien välillä (ruotsinnokset). Katso tarkemmin täältä:
Sinun kannattaa ehdottomasti tutustua myös Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkeliin sotalapsista, jonka löydät täältä:

Artikkelikuva: Suomalaisia sotalapsia lähdössä Ruotsiin. Kuva on museoviraston kokoelmista ja sitä on rajattu.

Lue lisää suomalaiseen sukututkimukseen liittyviä artikkeleita.