Australian vetovoima – uusi ura kullankaivajana, valaanpyytäjänä ja sokeriruo’on viljelijänä

Postannut annikka

19 helmikuun, 2022

Toisella puolella maapalloa sijaitsevaan Australiaan ei syntynyt vielä 1800-luvulla varsinaista siirtolaisuutta Suomesta. Sinne jäivät vain satunnaiset merimiehet, jotka 1800-luvun loppupuolella asuivat lähinnä Sydneyssä, Pyrmontin kaupunginosassa. Australian vetovoima Suomessa näkyi vasta 1900-luvulla, jolloin uusi ura Australiassa saattoi alkaa kaivoksilla, sokeriruokopelloilla tai valaanpyynnissä.

Ensimmäinen suomalainen Australiassa

Paljon on maa muuttunut siitä, kun ensimmäinen suomalainen tallasi Australian mannerta vuonna 1770. Turussa noin vuonna 1733 syntynyt Herman Spöring nuorempi oli nimittäin mukana James Cookin ensimmäisellä tutkimusmatkalla. Siinä yhteydessä hän kävi sekä Australiassa että Uudessa-Seelannissa. Tästä tutkimusmatkasta lasketaan valkoisen miehen siirtolaisuuden saaneen virallisesti alkunsa Australiassa. Spöringistä oli tullut Englannissa asuneen ruotsalaisen kasvitietelijä Daniel Solanderin sihteeri. Kun Cook sitten valitsi Solanderin yhdeksi tutkimusmatkan tiedemiehistä, vaati tämä saada Spöringin mukaansa.

Kapteeni Cookin maihinnousu Botany Bayssa 1770. E. Phillips Foxin maalaus vuodelta 1902.

Kultaryntäilyä ja sokeriruokopeltoja

Merimiehiä osallistui myös 1850- ja 1860-lukujen suureen kultaryntäykseen Australiassa. On arvioitu jopa usean sadan miehen jääneen pysyvästi uuteen maahansa. Myöhemmin Queenslandin osavaltioon asettunut siirtolainen sai ilmaisen matkan Lontoosta ja lisäksi erilaista apua asettumisessa maahan.

Vuoteen 1939 mennessä noin 5000 suomalaista oli siirtynyt tähän valtavien välimatkojen maahan. Ennen sotia suomalaisia pestautui erityisesti sokeriruokopelloille ja kaivoksiin. Osa perusti oman farmin ja ryhtyi maanviljelijäksi.

Cairnsin suomalaisia saattamassa Jim Aaltoa Pietilän ”poortihausista” (boarding house) laivalle. Cairns, 1928. Ilmari Aallon kokoelma. Siirtolaisuusinstituutti. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Työn perässä Australiaan asti

Suurempi aalto suomalaisia muutti Australiaan lähinnä työn perässä vuosina 1957–1974. Heidän määränsä oli noin 20000 henkeä. Vuoden 1957 jälkeen Australiaan muutti kokonaisia perheitä, kun aikaisemmin lähinnä poikamiehet olivat lähteneet pitkälle matkalle.

Keski-Pohjanmaan poikia lähdössä Australiaan. Vasemmalta lohtajalainen Hannes Karhula, ylivieskalainen Yrjö Savela, kannuslainen Oskari Niemonen, reisjärviset Pietari Kiljala ja Väinö Hylkilä sekä kannuslaiset Ensti Mustaniemi ja Gösta Puutio. Museoviraston kokoelmat.

Mount Isa – suomalainen kaivoskaupunki

Mount Isa on yksi Australian tärkeimmistä kaivoskaupungeista. Kaupungissa on suuri suomalaisyhteisö, joka on muodostunut neljässä muuttoaallossa. Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Mount Isaan 1920- ja 1930-luvulla ja aivan ensimmäinen heistä oli Jack Pitkänen (1928). Toinen aalto oli 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella. Suurin suomalaisten muuttoaalto Mount Isaan ajoittui vuosiin 1967–1972, ja sen jälkeenkin suomalaisia on kaupunkiin tullut. Enimmillään suomalaisia on Mount Isassa ollut toista tuhatta, joka oli noin 10 % sen asukasluvusta.

Tällä hetkellä Australiassa asunee suunnilleen 30 000 suomalaistaustaista henkilöä.

MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmat Australiasta

MyHeritagen käyttäjänä voit tehdä hakuja henkilöistä palvelumme tietokantoihin kuuluvista Australian äänestäjäluetteloista, jotka käsittävät vuodet 1893–1949. Löydät myös australialaisia sanomalehtiä ja kuolinilmoituksia. Viimeksi mainittu kokoelma ulottuu aina vuoteen 2019. Yksittäisistä osavaltioista löytyy syntymähakemistoja sekä luetteloita kuolleista. Niin ikään matkustajaluetteloita ja toisen maailmansodan veteraanien nimikirjoja kannattaa hyödyntää tutkimuksessa. Monet toisen polven siirtolaiset palvelivat armeijassa viime maailmansodassa. Toisaalta sodassa Australia piti Suomea vihollisvaltiona, joten juuri maahan tulleet internoitiin leireille sodan päättymiseen saakka. Hakuja voit tehdä ilmaiseksi, mutta kaikkien tietojen tarkasteleminen ja niiden tallentaminen sukupuuhun edellyttää Data- tai Complete-sopimusta.

Tee nyt hakuja MyHeritagen australialaisista kokoelmista!

Alla kaikki australialaiset kokoelmat MyHeritagessa (kategoria ja kokoelmien määrä):

Verrattuna Pohjois-Amerikan siirtolaisuuteen on Australiaan emigroituneella väellä yksi erikoinen piirre; vain noin kolmisen prosenttia Australiaan muuttaneista vaihtoi sukunimensä. Yllättävää kyllä, etunimiä saatettiin muuttaa hanakammin.

Artikkelikuva: ”White house” boarding house, jossa vietettiin weekendiä ja syötiin. Olavi Koivukankaan keräämää aineistoa Australiassa 1969–1972. Siirtolaisuusinstituutti. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla. Kokeile sinäkin!