Helsingin kaupunginarkisto on sukututkijan aarreaitta internetissä

Helsingin kaupunginarkisto in digitoinut aineistojaan kovaa vauhtia ja sukututkija löytääkin jo tärkeimmät aineistokokonaisuudet suoraan netissä olevasta Sinetti-nimisestä arkistosta. Kaupunkien arkistot yleensä ovat oiva lisä sukututkijan lähdemateriaaleihin. Harmillisesti niiden sisältämä aineisto on Helsinkiä lukuun ottamatta kovin kehnosti saavutettavissa. Vaikka vanhempaa ja miksei uudempaakin materiaalia on monissa kaupungeissa digitoitu, ei niitä pääkaupunkimme lisäksi ole julkaistu internetissä. Turun kaupunginarkiston sisältöä voi tutkia heidän kotisivujensa kautta, mutta itse dokumentteja täytyy lähteä katsomaan paikan päälle.

Millaisia asiakirjoja, kuvia ja muita dokumentteja Helsingin kaupunginarkistosta löytyykään?

Pääkaupungin tärkeimmät aineistot löytyvät siis Sinetti-nimisestä arkistosta. Alla esimerkkinä Kruunuhaan asemakaava.

Kruunuhaan kaupunginosan asemakaava vuodelta 1885. Helsingin kaupunginarkisto

Käytä henkilöhakuun matrikkeleita sekä osoite- ja ammattikalentereita

Mikäli haluat tietoa tietystä henkilöstä, on syytä hyödyntää ensimmäisenä niitä lukuisia matrikkeleita, joita viimeisen parin vuosisadan aikana on julkaistu. Osoite- ja ammattikalenterit täydentävät hienosti matrikkeleita. Edellä mainittuja kalentereita on julkaistu jo 1840-luvun lopulta lähtien. Kun niihin lisätään vuodesta 1909 alkavat puhelinluettelot, käy perheen tai yksittäisen sukulaisen etsintä entistä helpommaksi, vaikka rippikirjoja ei olisikaan saatavilla.

Henkikirjoja pidettiin henkiveron kantoa varten

Henkikirjat, jotka ovat väestöluetteloita kaupungin asukkaista henkiveron kantoa varten, löytyvät nekin kaupunginarkistosta. Nämä eivät tosin aina kerro sukulaisesi asuinpaikan osoitetta, sillä verottajaa kiinnosti ainoastaan verotettavien henkilöiden lukumäärä. On toki huomattava, että samat henkikirjat ovat saatavilla myös Kansallisarkiston digitoimina.

Kunnallisverojen kantokirjan leike vuodelta 1883. Kantokirjassa näkyy näppärästi myös asuinpaikka

Kaupungin asukkaat jättivät edesmenneen sukulaisensa perukirjan raastuvanoikeudelle.

Näitä perukirjoja on digitoitu kattavasti 1800-luvun lopulle saakka. Nämä asiakirjat ovat aivan oleellisia lähteitä mihin tahansa sukututkimukseen ja niitä voit ladata omalle koneellesi pdf-muodossa noin 20 perukirjan nipuissa. Kaupunginarkistossa säilytettävä Helsingin raastuvanoikeuden arkisto sisältää perukirjat vuosilta 1679–1762 ja 1764–1880. Vuodesta 1881 alkaen Helsingissä laaditut perukirjat ovat Kansallisarkistossa.

Maistraatin arkistosta löytyvät mm. porvarisoikeuksien anomiset

Maistraatin arkiston aineisto antaa käsityksen mm. porvarien elämästä, sillä sieltä löytyvät porvarisoikeuksien anomiset ja ylipäätänsä kaikki yhteiskunnallisen elämän eri osa-alueet. Yrittäjänä toiminutta sukulaistaan jäljittävä voi hänkin hyödyntää maistraatin arkistoa, sillä kyseinen instanssi käsitteli elinkeinonharjoittamiseen liittyviä lupia, anniskelu- ja majatalo-oikeuksia. Erikoinen kokonaisuus ovat vuosien 1774–1814 passiasiakirjat liitteineen.

Helsingin maistraatin paperisinetti. Helsingin kaupunginmuseo

Oppilaitosten aineistoissa on mm. päästötodistusjäljennöksiä ja päiväkirjoja

Tästä luettelosta tulisi lähes loputon, mutta sukututkijalle olennaisimpia tutkimuksen kohteita voisivat lisäksi olla oppilaitosten aineistot. Ne sisältävät matrikkeleita, päästötodistusjäljennöksiä, päiväkirjoja ja muuta koululaitoksen tuottamaan aineistoa. Aineistoon sisältyy niin kansakoulujen, yksityisten oppikoulujen kuin ammatillisten oppilaitosten dokumentteja.

Poliisin osoiterekistereitä voi hyödyntää arkistossa paikan päällä

Poliisilaitoksen pitämää osoiterekisteriä voi hyödyntää paikan päällä, sillä se on ainut tärkeämpi kokonaisuus, jota ei vielä ole saatu digitoiduksi. Osoiterekisteri kattaa vuodet 1907–1973. Näistä vapaasti selattavissa ovat vuodet 1907–1956. Kortit on arkistoitu siististi aakkosjärjestykseen ja niistä löytyvät seuraavat perustiedot:

• sukunimi / sukunimet
• etunimet
• syntymäaika ja -paikka
• ammatti
• puolison nimi, syntymäaika ja -paikka, vihkimispäivä
• alle 15-vuotiaiden lasten tiedot.

Panoraamakuva Nikolain kirkon tornista etelään. Etualalla Burtzin talo, joka valmistui vuonna 1762. Talo siirtyi vuonna 1892 tuli Helsingin kaupungin omistukseen ja siitä tehtiin poliisilaitos. Helsingin kaupunginmuseo/Eugen Hoffers 1866. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Turun kaupunginarkistossa on materiaalia noin 400 vuoden ajalta

Turun kaupunginarkiston sisältöä voi tutkia heidän kotisivujensa kautta, mutta itse dokumentteja täytyy lähteä katsomaan paikan päälle. Sisällöstä löytyvät seuraavat kokonaisuudet:

• kaupungin organisaatioiden vanhimmat, pysyvästi säilytettävät asiakirjat
• toimintansa lopettaneiden kaupungin toimialojen, virastojen ja laitosten asiakirjat
• Turun kaupungin liitoskuntien Kakskerran, Maarian ja Paattisten arkistot
• Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden asiakirjat vuosilta 1624–1977
• turkulaisten yksityishenkilöiden ja yhteisöjen arkistoja

Sukututkijan kiinnostuksen kohteet löytyvät kaupunginarkiston Arkki-tietokannasta

Näistä käytetyimpiä ovat rakennusvalvonnan piirustuskokoelmat, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjat sekä erityisesti Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden pöytäkirjat ja perukirjat. Lisäksi tutkijoita ovat kiinnostaneet lainhuutoihin ja käsityöläisammattikuntiin liittyvät asiakirjat.

MyHeritage kehottaa ihailemaan myös vanhoja valokuvia, sillä niitä löytyy valtava määrä reilusti yli sadan vuoden ajalta.

Näkymä Auransillalle 1904–1905. Turun museokeskus / Johannes Schalin. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Aurajoki 1880. Turun museokeskus / J. Reinberg Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Tutustu sukututkijan valokuvatyökaluihin Myheritagen Tietopankissa

Näitä kaikkia voi tutkia kaupungin käyttämän sähköisen arkistonhallintajärjestelmän eli tuttavallisemmin Arkin avulla. Kun jotain kiinnostavaa löytyy, voi asiakirjat tilata katsottavaksi paikan päälle, kaupunginarkiston toimipaikkaan Puolalankadulle.

Tutustu myös muihin sukututkimusartikkeleihin MyHeritagen blogissa

Artikkelikuva: Kaivohuoneen julkisivun rakennuspiirustus etelään päin. Helsingin maistraatti / Helsingin kaupunginarkisto

Kaivohuoneen historiasta: Huvilatyylinen talo rakennettiin vuonna 1838 ja sen suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Alun perin ravintolakäyttöön avattu Kaivohuone oli yksi Helsingin ensimmäisistä ravintoloista. Kaivohuone oli 1800-luvulla Helsingin tärkeimpiä viihdytyspaikkojen keskuksia. 1800-luvulla Kaivopuisto houkutteli lomailevia venäläisiä aatelisia, jotka eivät saaneet matkustaa ulkomaille huvittelemaan. Kaivopuiston kylpylästä tuli Pietarin seurapiirien suosittu lomakohde, ja Helsingistä tuli pariksi vuosikymmeneksi kosmopoliittinen kylpyläkaupunki.