Uusi kotimaa – unelmien täyttymys?

Uusi kotimaa – unelmien täyttymys?

Usein uusi kotimaa havaittiin hyväksi, vaikka se ei olisikaan ollut unelmien täyttymys, sillä vain kolmasosa Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista palasi takaisin. Alla osa siirtolaisen kirjeestä ja innostuksesta lähteä kohti kaukaista länttä.

Osa siirtolaisen kirjeestä Uuden Suomettaren Juttu-tuvassa 1.1.1890 No 22 Lähde: Kansalliskirjasto.fi

Osa siirtolaisen kirjeestä Uuden Suomettaren Juttu-tuvassa 1.1.1890 No 22 Lähde: Kansalliskirjasto.fi

Matkalipun hankkiminen

Ympäri maata alkoi 1800-luvun lopulla löytyä siirtolaisasiamiehiä, joilta saattoi ostaa matkalippunsa. Ellei sellaista löytynyt lähitienoilta, saattoi matkaan pyrkivä käydä ostamassa pilettinsä lähimmän kaupungin ”tikettikonttorista”. Hyvin suosittuja olivat myös Yhdysvalloista tulleet ”prepaid ticketit” eli etukäteen maksetut liput. Suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdistä voi löytää runsaasti matkanjärjestäjien ilmoituksia. Näissä saatettiin luvata matkan taittumista noin kahdessa viikossa kotikylästä New Yorkiin.

Matkalippu Hulliin. Suomen merimuseo

Matkalippu Hulliin. Suomen merimuseo

Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA)

Kapteeni Lars Krogius perusti vuonna 1883 laivayhtiön, jonka nimeksi tuli Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA). Vuodesta 1937 lähtien virallisena nimenä oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget (SHO). Yhtiö perustettiin hoitamaan höyrylaivaliikennettä Suomen ja Englannin välille.

FÅA:n mainos Uudessa Suomettaressa 26.5.1900 nro. 136 Lähde: Kansalliskirjasto.fi

FÅA:n mainos Uudessa Suomettaressa 26.5.1900 nro. 136 Lähde: Kansalliskirjasto.fi

Yhtiön tärkein reitti kulki Suomesta Englantiin, Hullin satamaan ja lastina oli mm. voita, minkä lisäksi reitistä tuli erittäin suosittu siirtolaisten keskuudessa. Hullista valtameren toiselle puolelle halunnut jatkoi matkaa esimerkiksi Liverpooliin ja sieltä edelleen valtamerihöyryjen matkaan. Vähitellen yhtiö kasvatti laivastonsa peräti 55 laivaan. Käytännön tasolla tämä tarkoitti, että SHO:lla oli hetken aikaa lähes yksinoikeus siirtolaisuusmatkoissa.

Uutinen Arcturuksen koematkasta Päivälehdessä 22.1.1899 nro. 18 Kansalliskirjasto.fi

Uutinen Arcturuksen koematkasta Päivälehdessä 22.1.1899 nro. 18 Kansalliskirjasto.fi

Ennen em. FÅA:n perustamista matka oli kulkenut Ruotsin satamien kautta ja 1880-luvun lopulla esim. Hangosta Tukholmaan, Lyypekkiin tai Kööpenhaminaan.

Hakukelpoiset matkustajaluettelot

MyHeritagessa löytyy Yhdysvalloista 34 historiallisten tietojen kokoelmaa, jotka liittyvät maahanmuuttoon ja matkustukseen. Tietoja kokoelmissa on 156 535 101 ja esimerkiksi Ellis Islandin ja muiden New Yorkin satamien matkustajaluettelot kattavat vuodet 1820–1957.

Tee nyt hakuja MyHeritagen USA:n maahanmuutto- ja matkustuskokoelmista

Sekä Suomen Sukututkimusseuralla että Siirtolaisuusinstituutilla on yhtiön matkustajaluettelot haettavassa muodossa. Yhteensä niissä on reippaasti yli 300 000 nimeä! Vaikka suurin osa heistä on nimenomaan suomalaisia siirtolaisia, on mukana jonkin verran Suomen kautta muualle muuttaneita Venäjän juutalaisia. SHO:n matkustajaluettelot kattavat vuodet 1892–1896, 1899–1914 ja 1920–1960. Tosin 1950 -luvun siirtolaisista luettelo käsittää vain hyvin pienen osan. Kysehän on yksittäisen yhtiön matkustajista, ei viranomaisrekisteristä.

Satamakaupunkeja, joista lähdettiin kohti uutta kotimaata

Kun lippu oli tavalla tai toisella saatu, piti matkustaa johonkin lähtösatamaan. Erityisen paljon matkalaisia kulki Vaasan, Turun ja Hangon kautta. Matka-aika Suomesta Englantiin oli hieman toista viikkoa. Hyttipaikkoja oli hyvin rajoitetusti, sillä 1890-luvulla SHO:n uusilla aluksilla oli 22 ensimmäisen, 34 toisen ja 186 kolmannen luokan hyttipaikkaa. Välikansille laivaan otettiin kuitenkin jopa monta sataa siirtolaiseksi haluavaa.

Alla olevassa kuvassa s/s Arcturus, public domain. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Vasemmalla Arcturuksen I luokan hytti ja oikealla turistiluokan hytti. Kuvannut P.J.Bögelund. Suomen merimuseo. Kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Vasemmalla Arcturuksen I luokan hytti ja oikealla turistiluokan hytti. Kuvannut P.J.Bögelund. Suomen merimuseo. Kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Vasemmalla Arcturuksen I luokan ruokasali ja oikealla tupakkahuone. Kuvaaja Olausson. Suomen merimuseo. Kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Vasemmalla Arcturuksen I luokan ruokasali ja oikealla tupakkahuone. Kuvaaja Olausson. Suomen merimuseo. Kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Jos matkaan lähti Hangosta, saattoi joutua odottamaan täkäläisessä siirtolaishotellissa jopa viikkoja. Matkalaisen piti myös alistua lääkärintarkastukseen. Sellainen olisi kuitenkin ollut edessä määränpäässä. Kenenkään ei haluttu tulevan takaisin sairautensa takia. Lääkärintodistus maksoi 1900-luvun alun Hangossa noin kymmenen markkaa.

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaishotelli Hangossa 1893. Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaishotelli Hangossa 1893. Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

10 päivää unelmien täyttymiseen

Suomalaisten tärkeimmät maihinnousupaikat olivat Yhdysvalloissa New Yorkin edustalla sijaitseva Ellis Island sekä Boston, Kanadassa Quebec. Englannista siirtolaisia kuljettivat sen ajan laivajättiläiset, tunnetuimpana traagisen kohtalon kokenut Titanic. Alusten koot kasvoivat kasvamistaan, sillä esimerkiksi vuonna 1907 Atlantin ylitti yli miljoona siirtolaista.

Osa siirtolaisen kirjeestä Uuden Suomettaren Juttu-tupaan 1.1.1890 Nro 41

Osa siirtolaisen kirjeestä Uuden Suomettaren Juttu-tupaan 1.1.1890 Nro 41

Mikäli haluat etsiä tietoja siitä laivasta, jolla tiedät sukulaisesi matkustaneen, käy Norway-Heritage -sivustolla. Sinne on koottu valtava määrä laivojen ja matkustamiseen liittyvien dokumenttien kuvia selityksineen. Sivusto on englanninkielinen. Seuraavassa osassa tutustumme lisää niihin tietoihin, mitä MyHeritage voi sinulle tarjota ja sarjan viimeisessä osassa seuraamme erään siirtolaiseksi lähteneen naisen sekä hänen perheensä vaiheita.

Lue myös siirtolaissarjamme ensimmäinen osa täältä!

Artikkelikuva: Suomen höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaishotelli 1893 Hangossa. Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!