Ensimmäiset suomalaiset olympiavoittajat 115 vuotta sitten!

Ensimmäiset suomalaiset olympiavoittajat 115 vuotta sitten!

Ensimmäiset suomalaiset olympiavoittajat saatiin Ateenan vuoden 1906 olympiakisoissa, jonne kolme suomalaista urheilijaa matkusti yksityisin varoin. Kisat jäivät historiaan ”olympialaisina välikisoina”. Suomalaisia ei nähty ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896, Pariisissa 1900 eikä Saint Louisissa 1904. Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908 Lontoossa, ja siitä lähtien maa on osallistunut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin.

Vaikka Suomi ei ollut itsenäinen valtio, se osallistui vuosina 1908 ja 1912 olympialaisiin omana joukkueenaan. Kesäkuussa 1914 Kansainvälinen olympiakomitea päätti venäläisten vaatimuksesta, ettei näin saanut enää tehdä vaan suomalaisten oli vastedes kuuluttava Venäjän joukkueeseen. Tätä päätöstä ei kuitenkaan sovellettu yksissäkään kisoissa, sillä jo samana vuonna syttyi ensimmäinen maailmansota, jonka vuoksi vuoden 1916 kisat peruutettiin, ja ennen seuraavia, vuoden 1920 kisoja Suomi oli itsenäistynyt.

Suomen menestyksekkäimmät lajit ovat kesäolympialaisissa olleet aikojen saatossa yleisurheilu ja paini. Yleisurheilussa menestystä on tullut etenkin kestävyysjuoksussa ja keihäänheitossa. Talviolympialajeista eniten menestystä Suomi on saanut maastohiihdossa ja mäkihypyssä. Menestynein suomalaisurheilija olympialaisissa on ollut Paavo Nurmi. Suhteutettuna väkilukuun Suomi on kaikkien aikojen menestynein maa kesäolympialaisissa.

Tee hakuja suomalaisista olympiavoittajista MyHeritagen historiallisista kokoelmista.

Vuoden 1906 olympialaiset Ateenassa

Helsingin Kaiku kirjoitti Ateenan olympiakisoista 19.5.1906 seuraavasti: ”Äskettäin on Ateena vetänyt koko maailman huomion puoleensa ja varsinkin urheilijain. Ei siellä ole sotaa käyty verisillä aseilla, vaan rauhalliseen kilpailuun ovat maailman kansat kokoutuneet voiton seppeleistä kilpailemaan sinne, missä muinaisina aikoina ainoasti kreikkalaiset keskuudessaan kilpailivat kaikellaisissa voiman koetteluissa.”

Lehti jatkaa: ”Nämä kreikkalaisia eri heimoja yhdistävät kilpailut pidettiin alkuperäisesti Peloponneson niemimaan länsirannalla olevassa Elis-maakunnassa, Alpheion virran varrella olevalla Olympian tasangolla, jossa oli myös pyhä lehto Altis. Täällä pidetyt kilpailut olivat alussa vain sen seudun asukkaita varten, vaan sitten hankki Spartan suuri lainlaatija Lykurgos oikeuden omille kansalaisilleen ottaa niihin osaa ja myöhemmin tulivat ne yleisiksi kaikille kreikkalaisille.”

Helsingin Kaiku-artikkeli

Avajaiset

Kuva avajaisista, paraati ohittamassa kuninkaallisia. Lähde: Kansalliskirjasto.fi

Suomen edustajat Ateenan, vuoden 1906 kisoissa

Helsingin Kaiku-lehdessä

Helsingin Kaiku kirjoitti olympiakisoista 19.5.1906 seuraavasti

Ensimmäiset suomalaiset olympiavoittajat

Verner Weckman (1882-1968)

Ateenan välikisoissa 1906 Weckmanista tuli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja 29. huhtikuuta tämän voitettua loppuottelussa itävaltalaisen Rudolf Lindmayerin. Ottelussa oli itävaltalainen mattotuomari, joka ei tahtonut hyväksyä Weckmanin ensimmäistä selätystä, mutta kun Weckman selätti vastustajansa vajaata minuuttia myöhemmin uudelleen ja kehotti tuomaria laittamaan sormensa Lindmayerin hartioiden ja maton väliin, oli tämän pakko myöntyä

Olympiavoittaja Verner Weckman

Verner Weckmanin kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin

Verner Järvinen (1870-1941)

Järvinen voitti Ateenan välikisoissa 1906 olympiakultaa 1. toukokuuta vauhdittomassa antiikkisessa kiekonheitossa (tulos 35,17 m) ja pronssia kiekonheitossa (tulos 36,82 m). Samoissa kisoissa hän oli keihäänheitossa viides neljän ruotsalaisen jälkeen. Kuulantyönnössä pisimmälle työntänyt Järvinen hylättiin virheellisen tekniikan vuoksi vastustajien protestoitua

Verner Järvisen kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – Olympiavoittaja Verner Järvinenkokeile sinäkin

Kumpikin olympiavoittaja löytyy myös MyHeritagen historiallisista kokoelmista. Tee nyt hakuja

Artikkelikuvassa Ateenan, vuoden 1906 olympiakisojen juhla-alue. Lähde: Helsingin Kaiku 19.5.1906, Kansalliskirjasto.fi