Joulun aselepo I maailmansodassa 108 vuotta sitten
Joulun aselepo oli I maailmansodan länsirintamalla joulun 1914 ajaksi solmittu yhden päivän mittainen tauko sotimiseen. Aloite siihen tuli rivimiehiltä, jotka makasivat juoksuhaudoissaan huutomatkan päässä toisistaan. Joillakin rintamanosilla aselepo alkoi sovitusta tauosta, jolloin kumpikin osapuoli sai hakea ei-kenenkään-maalta kaatuneensa haudattaviksi.
Epävirallinen aselepo
Myrskyisän taistelutalven aikana kahden osapuolen kesken orasti joulun alla laajalle levinnyt mutta epävirallinen aselepo. Saksalaiset ja brittiläiset sotilaat alkoivat vaihtaa joulutervehdyksiä ja laulaa lauluja juoksuhautojensa välillä. Olipa jopa tapauksia, jolloin sotilaat kävelivät vastapuolelle keskustelemaan ja vaihtamaan lahjoja.Jouluaattona ja –päivänä sotilaat panivat sivuun erimielisyytensä muutamiksi tunneiksi. Monet heistä – kummaltakin puolelta – uskaltautuivat “ei kenenkään maalle”, jossa he tapasivat ja vaihtoivat ruokaa ja muistoesineitä ja lauloivat yhdessä lauluja.
Saksalaiset ja brittiläiset sotilaat kohtaavat ei-kenenkään-maalla
Kerrotaan, että joulupäivän koittaessa eräät saksalaiset sotilaat nousivat juoksuhaudoistaan lähestyen vihollislinjoja huudellen “Hyvää joulua.” Vihollissotilaat olivat aluksi pelokkaita ajatellen sen saattavan olla joku temppu, mutta kun he näkivät saksalaisten lähestyvän aseettomina, he kiipesivät ylös juoksuhaudoistaan ja kättelivät vihollista.
Henry Williamsonin kirje äidille
Tuleva luontokirjailija Henry Williamson, silloin 19-vuotias sotamies Lontoon kivääriprikaatista, kirjoitti äidilleen Tapaninpäivänä:
”Rakas äiti, kirjoitan juoksuhaudassa. Kello on 11 aamulla. Vieressäni on koksitulet ja vastapäätä ‘potero’ (märkä) ja siinä on olkia. Itse juoksuhaudassa maa on vetinen, mutta jäässä. Suussani on prinsessa Marylta saatu piippu. Piipussa on tupakkaa. Tottakai, sanot. Mutta odota. Piipussa on saksalaista tupakkaa. Haha, sanot, vangilta tai juoksuhaudasta löydetyltä ja kiinni otetulta. Voi, ei! Saksalaiselta sotilaalta. Kyllä, elävältä saksalaiselta sotilaalta hänen omasta juoksuhaudastaan. Eilen britit ja saksalaiset tapasivat & kättelivät toisiaan juoksuhautojen välissä & vaihtoivat muistolahjoja. Kyllä, koko joulupäivän ja nyt kun kirjoitan. Ihmeellistä, eikö totta?
Jalkapallo-ottelu
Yksi hämmästyttävä joulun aselepokuva on jalkapallo-ottelusta saksalaisten ja liitoutuneiden välillä. Melkoisen monista vastapuolten kesken pelatuista jalkapallo-otteluista raportoitiin pitkin etulinjaa.
On vaikea arvioida, kuinka moni sotilas osallistui jalkapallo-otteluun tai aselepoon yleensä. Noin 100 000 brittiläisen ja saksalaisen sotilaan sanotaan osallistuneen epäviralliseen aselepoon länsirintamalla vuoden 1914 jouluna. Monet sotilaiden kotiin lähettämät kirjeet kertoivat aselevosta ja jalkapallo-ottelusta.
Joulun aselepo ei ollut ainoa tapaus epävirallisesta aselevosta osapuolten välillä, mutta se oli merkittävä osoitus kasvavasta “elä ja anna elää” asenteesta. Sotilaat – vastakkaisilta puolilta – lähietäisyydellä – näkivät ajoittain toisella puolella ihmisyyden ja lopettivat taistelemisen. Joskus puolten välillä oli veljeilyä. Joskus, se oli vain pieni paussi haavoittuneiden ja kuolleiden tovereiden hakemiseksi.
Usko ihmisyyteen ja joulun juhlaan
Vuoden 1914 joulun aselepo merkitsi lyhyttä ja merkittävää rauhan hetkeä yhden historian väkivaltaisimman ja tappavimman ajanjakson keskellä. Se näytti toivonpilkahduksen pimeänä aikana. Vaikka se ei koskaan toteutunut uudestaan, se todisti oikeaksi uskon ihmisyyteen ja joulun henkeen.
Ypresin lähellä Belgiassa sijaitseva joulun aselevon muistoristi, joka on pystytetty vuonna 1999.
Ypresin lähellä Belgiassa sijaitseva joulun aselevon muistoristi, joka on pystytetty vuonna 1999.
Tee hakuja ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneista sukulaisistasi MyHeritagen kokoelmista.
