Pariisin olympialaiset silloin ja nyt: Mikä on muuttunut sadassa vuodessa?
Heinäkuun 26. päivänä, tasan 100 vuotta sen jälkeen, kun Pariisissa järjestettiin viimeiset olympialaiset vuonna 1924, tuhannet urheilijat ja fanit saapuivat valojen kaupunkiin. Viime vuosisadan alussa järjestettyjen olympialaisten jälkeen moni asia on muuttunut, mutta moni asia on pysynyt samana. Vaikka Champs-Elysées-kadulla ei enää ratsasteta hevosilla, matkailijoilta peritään yhä ylimääräisiä veroja. Pariisiin tuolloin iskenyt helleaalto rasittaa urheilijoita tälläkin kertaa. Venäjä ei osallistu kisoihin, kuten ei silloinkaan.
MyHeritage-tutkimusryhmä sukelsi OldNews.com-sivuston sanomalehtiarkistoihin ja tutki, mitä eroja on näiden kahden olympialaisen välillä, joiden välillä on tasan sata vuotta. Löysimme seuraavaa.
Vuoden 1924 majoituskriisi
Kun Pariisin hotellinjohtajat alkoivat varautua lutikoita vastaan lokakuussa 2023, paljon ennen vuoden 2024 olympialaisia, heidän kollegansa sata vuotta sitten olivat jo kiireisiä laskemaan frangeja.
Ennusteiden mukaan vain 60-70 prosenttia hotellihuoneista on varattu Pariisin vuoden 2024 olympialaisten aikana. Vuosisata sitten tilanne oli täysin erilainen.
Kuukausia ennen olympialaisten avajaisia, tammikuussa 1924, kävi selväksi, että majoituskriisi oli puhkeamassa valojen kaupungissa. ”Pariisista puuttuu 40 000 huonetta olympiakisojen kävijöille”, varoitti The Omaha Morning Bee tammikuussa 1924, neljä kuukautta ennen avajaisia. Sanomalehti totesi, että ”käytännössä mitään ei ole tehty, jotta voitaisiin varmistaa vuodepaikat niille joukoille, jotka asuttavat kaupunkia kesä-, heinä- ja elokuun aikana”. Sanomalehti selvensi lukijoilleen hieman liian myöhään, että: ”Amerikkalaisten, jotka aikovat vierailla kisoissa, tulisi kirjoittaa tai lähettää sähke, jolla he varmistavat varaukset suosikkihotelliinsä vähintään kuusi kuukautta ennen kuin he aikovat tulla.”
The Omaha Morning Bee, 2. tammikuuta 1924. Credit: OldNews.com
Vastaavasti majoituskustannukset nousivat vuonna 1924 räjähdysmäisesti.
Kuukautta ennen kisojen avajaisia The Boston Transcript käytti luovaa kieltä kuvaillakseen amerikkalaisturistien edessä olevia kuoppia matkalla Pariisiin: ”Turistien, jotka tulevat tänä kesänä osallistumaan olympialaisiin, olisi parasta ostaa paluuliput ennen kuin he poistuvat Yhdysvaltojen rannoilta, sillä heillä ei ole enää mitään jäljellä sen jälkeen, kun Pariisin hotellinpitäjät ovat valmiita heidän kanssaan. Paikalle saapuneesta etujoukosta, joka täyttää suuremmat hotellit, kuuluu valitus, joka kaikuu Montmartrelta Montparnasseen asti.”
The Boston Transcript 9. huhtikuuta 1924. Credit: OldNews.com
Lisätäkseen jo ennestään suurta taloudellista taakkaa Pariisin turisteille, The Heraldin mukaan kaupungin kunnanvaltuusto päätti verottaa heitä, jos he viipyvät kaupungissa yli kaksi yötä.
The Herald, Melbourne, Australia, 17. huhtikuuta 1924. Credit: OldNews.com
Kaikki tämä ei estänyt määrätietoisia turisteja Pariisin vuoden 1924 olympialaisiin.
Kaksi viikkoa ennen avajaisia ”kaikki Pariisin tärkeimmät hotellit” ilmoittivat, että ne olivat täynnä kolmen kuukauden ajan, olympialaisten päättymiseen saakka.
Seuraavan Rochester Daily Post and Record -lehden uutisen mukaan ”Pariisin hotellikriisi olympialaisten aikana” oli niin vakava, että yhtenä ratkaisuna ehdotettiin ”puisten parakkien” rakentamista ”kodittomille ulkomaalaisille”.
Rochester Daily Post, 21. huhtikuuta 1924. Credit: OldNews.com
Keittiötyöntekijöiden lakko
Pariisin tarjoilijat aloittivat lämmittelynsä vuoden 2024 olympialaisia varten jo kuukausia sitten, mistä osoituksena on Ranskan pääkaupungissa 24. maaliskuuta 2024 järjestetty historiallisesti perinteikkään tarjoilukilpailun (”Course des cafés”) herätys 24. maaliskuuta 2024.
Vuosisata sitten pariisilaiset keittiötyöntekijät, lähinnä kokit, aiheuttivat olympialaisten järjestäjille merkittävää huolta. Toukokuussa 1924 heidän ammattiliittonsa julisti kaksiviikkoisen lakon, jonka tarkoituksena oli parantaa ammattikunnan julkista arvostusta ja saada vaikutusvaltaa ravintoloitsijoihin ja hallitukseen. Lakon ajoitus uhkasi häiritä urheilijoiden ja vierailijoiden ruokapalveluja. Kuten The Crawfordsville Review uutisoi 18. toukokuuta 1924, pitopalveluyhdistys keksi ratkaisun ”Pariisin hotelleissa tungeksivia muodikkaita amerikkalaisia” varten ja värväsi ”400 amatöörikokkia valmistamaan illallisia suurille hotelleille ja ravintoloille keittiölakon aikana”.
The Crawfordsville Review 20. toukokuuta 1924. Credit: OldNews.com
Huono sää on vanha uutinen
Ilmasto nousi otsikoihin myös sata vuotta sitten.
Nykyään yksi Kansainvälisen olympiakomitean keskeisistä tehtävistä on kasvavan ilmastokriisin vuoksi ympäristövastuun noudattaminen ja mukautuminen Pariisin ilmastosopimukseen. Vuonna 1924 ilmastonmuutos ei ehkä ollut niin tiedostettu, mutta Pariisin sää ei antanut armoa.
The Heraldin 13. heinäkuuta 1924 ilmestyneessä raportissa ”Sweltering Heat in Paris” siteerataan ranskalaisia sanomalehtiä, jotka kuvaavat 10 000 metrin maastojuoksukilpailua kuolemanjuoksuksi – ”la course a la mort” – jättäen ”kaksi kilpailijaa leijumaan elämän ja kuoleman välissä”. Liiallinen kuumuus (”90 F astetta varjossa”) johti maratonkilpailun lykkäämiseen. ”Odottelimme hikoillen ja peläten mahdollista tragediaa”, kirjoitti The Heraldin olympialaisten erityislähettiläs ja lisäsi melkoisen kritiikin: ”Oli järkyttävää organisaatiota antaa miesten juosta tällainen matka vaatimatta aurinkohattuja tai tarjoamatta ensiapuvälineitä.”
The Herald, Melbourne, Australia, 14. heinäkuuta 1924. Credit: OldNews.com
Useita päiviä myöhemmin, 19. heinäkuuta 1924, The Omaha Morning Bee kertoi, että ankara ”helleaalto, joka oli ollut olympiakilpailijoille niin ahdistava, oli katkennut”. Mutta yksi paha korvattiin toisella. Helleaallon korvasi ”sarja rajuja myrskyjä, jotka aiheuttivat tuhoa kaikkialla Ranskassa ja Belgiassa. Kova meri aiheutti vahinkoa laivaliikenteelle ja ihmishenkien menetyksiä kanaalissa.”
The Omaha Morning Bee, 20. heinäkuuta 1924. Credit: OldNews.com
Pariisin kadut tulvivat, ”kun Seine ylitti penkereensä ja tulvi esikaupunkialueille”, uutisoi The Omaha Morning Bee ja esitteli kuvan ”hyvin uudesta keinosta ylittää Pariisin tulvivat kadut”: ”tuoleista koostuvasta sillasta, joka tarjoaa jalankulkijoille mahdollisuuden pitää jalkansa kuivina”.
The Omaha Morning Bee, 2. maaliskuuta 1924. Credit: OldNews.com
Tänä vuonna Pariisiin vuonna 2003 iskeneen, tuhansien ihmisten hengen vaatineen ankaran helleaallon vuoksi pelätään, että samanlainen helleaalto iskee alueelle olympialaisten aikana ja häiritsee kisoja ja saattaa vaarantaa urheilijat. Toivottavasti Seine pysyy tällä kertaa rauhallisena, varsinkin kun avajaisseremonia järjestetään joen rannalla.
Kuljetusten parannukset
Liikenne on yksi Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin liittyvistä suurimmista huolenaiheista, sillä jo ennestään kireä kaupungin julkinen liikennejärjestelmä joutuisi kovalle rasitukselle vierailijoiden tulvan vuoksi.
Kunta aloitti hiljattain kampanjan, jonka tarkoituksena on tehdä Pariisista vihreämpi vähentämällä riippuvuutta autoista. Sata katua suljettiin moottoriajoneuvoilta, pysäköintimaksut kolminkertaistettiin, kymmeniätuhansia pysäköintipaikkoja vapautettiin ja yli 800 kilometriä pyöräteitä rakennettiin. Tämän seurauksena ilmansaasteet vähenivät 40 prosenttia.
Vuosisata sitten merkittävä liikenneuudistus toteutettiin jättämällä hevosajoneuvot pois käytöstä. ”Poliisiprefektin mukaan eläin on nähnyt päivänsä ja sen on poistuttava kadulta”, totesi Reading Eagle 18. toukokuuta 1924. Poliisiprefektin mukaan ”yksi hevonen haittaa liikennettä nyt enemmän kuin 100 moottoriautoa”.
Reading Eagle, 18. toukokuuta 1924. Credit: OldNews.com
Rikosten ja skandaalien estäminen
Turvallisuus on vielä yksi huolenaihe, ja se on paljon haastavampi. Vasta hiljattain Ranskan turvallisuusviranomaiset estivät suunnitelman hyökätä jalkapallotapahtumiin olympialaisten aikana ja pidättivät epäillyn, joka suunnitteli väkivaltaisia toimia olympiasoihtuviestin aikana.
Turvallisuuden varmistaminen suurtapahtumassa, johon kuuluu ainutlaatuinen Seinen varrella järjestettävä ulkoilmaseremonia, vaati vuosien huolellista valmistelua.
Vuosisata sitten mahdolliset uhat kävijöiden turvallisuudelle johtuivat heidän jännityksenhakuisuudestaan. Salt Lake Telegram varoitti lukijoitaan ”Pariisin roistoista”, mutta totesi, että ongelmat alkavat siitä, että ”useimmat amerikkalaiset Pariisiin saapuessaan lähtevät etsimään pariisilaista jännitystä” ja joutuvat sitten vaikeuksiin.
The Salt Lake Telegram, 28. syyskuuta 1924. Credit: OldNews.com
Sanomalehti jatkaa kertomalla tarinan ”amerikkalaisesta tytöstä, harvinaisen kauniista ja harvinaisen tyhmästä”, joka joutui kaupungin roistojen uhriksi. ”Nämä kiristäjät ovat nerokkaita ja löytävät helpon saaliin ulkomaalaisten tyttöjen ja elämän pimeästä puolesta tietämättömien naisten joukosta.” ”Kaunis mutta tyhmä” amerikkalaistyttö kiristettiin vaikeuksitta. ”Hän olisi helposti voinut ilmoittaa näistä miehistä poliisille, mutta Pariisin tapoja tuntemattomana ja julkisuutta peläten hän maksoi mieluummin hinnan ja pysyi hiljaa.”
Toiselta puolelta katsottuna pariisilaiset eivät nähneet kaupungissa vierailevia ulkomaalaisia naisia samalla tavalla. The Alaska Daily Empire kertoi elokuussa 1924, että ”pariisilaiset vastustavat naisten tupakointia julkisilla kaduilla – aivan kuten miehetkin”. ”Kaukana sirosta esimerkistä” olivat useimmiten ulkomaalaiset naiset, ja pariisilaiset ilmaisivat ”toivovansa, etteivät he löydä ranskalaisten sisartensa joukosta monia seuraajia”.
The Alaska Daily Empire, 18. elokuuta 1924. Credit: OldNews.com
Venäjä ja olympialaiset
Historia toistaa itseään mielenkiintoisella tavalla Venäjän osallistumisen osalta olympialaisiin. Neuvostoliitto sijoittuu olympiamitalien määrässä toiseksi Yhdysvaltojen jälkeen. Vuoden 2024 kisoihin Venäjä ei osallistu maana, mutta yksittäiset venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat voivat osallistua Kansainvälisen olympiakomitean asettamilla erityisehdoilla. Nämä urheilijat kilpailisivat puolueettomina urheilijoina, mikä tarkoittaa, että he eivät edusta Venäjää eivätkä saa käyttää Venäjän lippuja tai hymnejä. Sama koskee Valko-Venäjää, koska se tukee Venäjää.
Vuosisata sitten, vuonna 1924, Neuvostoliittoa ei kutsuttu osallistumaan Pariisin olympialaisiin. Tämä johtui todennäköisesti kaksi vuotta aiemmin perustetun kommunistisen valtion ja maailman muiden vakiintuneiden hallitusten välisistä poliittisista jännitteistä. Neuvostoliitto ei osallistunut olympialaisiin enää ennen vuotta 1952.
The Boston Herald kertoi 10. toukokuuta 1924, että ”Neuvostoliiton hallitus päätti olla osallistumatta olympialaisiin”, vaan järjestää ”omat olympialaisensa” Moskovassa, jossa ”kilpailisivat myös Saksan, Ruotsin, Suomen ja Tšekin-Slovakian proletaaristen urheilujärjestöjen urheilijat”. Tämä ei ollut kovin tarkkaa. Moskovassa järjestettiin vuonna 1924 tapahtuma nimeltä ”Punainen urheilu- ja voimistelukansainvälinen”, mutta se nähtiin keinona edistää fyysistä kuntoa ja sosialistisia ihanteita työväenluokan keskuudessa, ei kilpailuna perinteisessä olympialaisessa mielessä. Kyseessä oli pikemminkin sosialististen kansakuntien välinen urheilullisen suorituskyvyn kokoontuminen ja esittely.
The Boston Herald, 11. toukokuuta 1924. Credit: OldNews.com
Maailma on varmasti muuttunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana, mutta jotkut asiat eivät koskaan muutu. Olympialaisten perimmäinen tavoite on edelleen, kuten aina, tarjota maailman ihmisille mahdollisuus kokoontua yhteen ystävälliseen kilpailuun, jossa juhlitaan inhimillisiä saavutuksia urheilussa. Toivotamme kilpaileville urheilijoille onnea!
Mitkä muut elämän osa-alueet ovat muuttuneet viime vuosisadalla? Löydä lisää kiehtovia tarinoita menneisyydestä historiallisia sanomalehtiä OldNews.com-sivustolla.
Jos aihe kiinnostaa, lue myös miten suomalaisurheilijat menestyivät Pariisissa sata vuotta sitten.
