Suomen kuninkaaksi lupautuneen Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin elämä oli hyvin erikoislaatuinen

Vaikka eduskunta valitsi hänet Suomen kuninkaaksi 9.10.1918 järjestetyssä kuninkaanvaalissa, ei hän koskaan astunut valtaistuimelle.

Tämä on hänen tarinansa:

Toukokuussa 1940 kuoli Saksan Kasselissa herra, jonka elämä oli sangen erikoislaatuinen. Kyseinen mies, Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel oli syntynyt Preussin tasavallassa 1868. Vain muutaman vuoden ikäisenä hänen perheensä koki Ranskan-Preussin sodan, jossa Etelä- ja Pohjois-Saksan tuolloiset valtiot yhdistyivät Preussin johtamaksi liittoutumaksi sekä edelleen Saksan keisarikunnaksi.

Mistään vähäpätöisestä perheestä ei ollut kyse, sillä hänen langokseen tuli Preussin viimeinen kuningas ja samalla Saksan viimeinen keisari, Vilhelm II. Vanhempiensa, Hessenin prinssi Vilhelmin ja Tanskan prinsessa Charlotten kautta miehemme oli lukuisin sitein yhteydessä Euroopan kuninkaallisiin sukuihin.

Avioliitto vahvisti sukusiteitä Isoon-Britanniaan kuningatar Viktorian kautta

Kun Friedrich Karl sitten löysi puolisokseen Margarethan, ei tämä ollut kuka tahansa ”Kreetta”. Vuonna 1872 syntyneen Margarethan isä oli Saksan keisari Fredrik III:n ja tämän puolison Viktorian nuorin tytär. Äiti Viktorian äiti taasen oli Iso-Britanniaa 64 vuotta hallinnut kuningatar Viktoria. Näin Friedrich Karlin ja Margaretha kuusi lasta, jotka muuten kaikki olivat poikia, olivat sukua lähes kaikille merkittäville, eurooppalaisille kuningashuoneille.

Koska Friedrich Karlin kaksi vanhempaa veljeä olivat lapsettomia, siirtyi Hessenin suvun päämiehen asema hänelle vuonna 1925. Vanhempi eli Alexander luopui pikkuveljensä hyväksi asemastaan. Taustalla on nähty paitsi veljen lapsettomuus, myös halu nostaa perheen statusta. Friedrich Karlin poika Philipp halusi avioon Italian kuninkaan, Viktor Emanuel III:n tyttären kanssa. Näin myös tapahtui ja taas Hessenin suvun yhteydet kuninkaallisiin moninkertaistuivat. Pariskunnan pojista kaksi kaatui ensimmäisen maailmansodan taisteluissa, toinen Romaniassa ja toinen Ranskassa. Isä oli myös mukana länsirintamalla komentajana, mutta haavoittui pahasti Marnejoella. Näin hänen uransa sotilaana sotatoimissa tuli päätökseen.

Kreivi Johann VI zu Anhalt-Zerbst jälkipolvia

Alla oleva, yksinkertaistettu sukutaulustomme osoittaa, miten sekä Venäjän tsaari Paavali I, Iso-Britannian kuningatar Viktoria ja Friedrich Karl sekä hänen vaimonsa Margaretha olivat kaikki saman miehen jälkeläisiä. Itseasiassa Friedrich Karl ja vaimo Margaretha olivat keskenään pikkuserkuksia!

Rekisteröidy MyHeritage-käyttäjäksi ja aloita omien sukujuuriesi tutkiminen – se on ilmaista 250 henkilöön saakka

Miten tämä kaikki sitten liittyy Suomeen?

Erittäin paljonkin, sillä vähältä piti, ettei Friedrich Karl von Hessel-Kassen noussut maamme kuninkaaksi Suomen itsenäisyyden myötä. Vuonna 1918 ei nimittäin ollut mitenkään täysin selvä asia, että maastamme tulisi tasavaltainen demokratia.

Alun perin kuninkuutta ajaneet piirit olivat kaavailleet kuninkaaksi Saksan keisari Vilhelm II:n lähisukuun kuuluvaa henkilöä. Kun silloinen valtionhoitaja P.E. Svinhufvud tapasi em. keisarin, tuli kerralla selväksi, ettei tämä tulisi tapahtumaan. Keisari teki erittäin selväksi sen, ettei kukaan Preussin prinssi voisi nousta Suomen kuninkaaksi. Joka tapauksessa Vilhelm II sähkötti tästä valtaistuintarjouksesta Friedrich Karlille yllättäen tämän koko lailla täysin. Harvoinhan kokonaisen valtion johtajuutta tarjotaan.

Pian olikin senaattori Onni Talaksen johtama lähetystö matkalle kuningaskokelaan luokse pyytämään tätä virallisesti tähän asemaan. Suostumus saatiin syyskuun yhdeksäntenä päivänä 1918 ja saman kuun lopulla Svinhufvud tapasi von Hessen-Kasselin Tallinnassa. Tämä olikin maantieteellisesti lähin paikka Suomea, missä miehemme tuli käyneeksi.

Vaikka Suomen eduskunta valitsi hänet kuninkaaksi 9.10.1918 järjestetyssä kuninkaanvaalissa, ei hän koskaan astunut valtaistuimelle.  Hänen kerrotaan luonnehtineen suomalaisia ”vakavien silmien kansaksi” ja kielenkään opettelu ei von Hessen-Kasselia kiinnostanut.

Lue lisää täältä

Kuningaskuntahanke koki kovan kohtalon

Emme tässä blogijutussa käy läpi kuningaskuntahanketta tämän tarkemmin kuin kertomalla sen rauenneen lopulta monien eri syiden takia. Yksi merkittävimmistä syistä oli keisarivallan kaatuminen Saksassa 1918. Samaan aikaan Saksa teki aselevon eikä Suomen katsottu enää hyötyvän reaalipoliittisesti kuninkaasta.

Maailmansodan voittajavaltiot ilmoittivat asettavansa Friedrich Karlin kruunusta luopumisen ehdoksi Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle ja näin myös tapahtui joulukuussa 1918. Friedrich Karl ilmoitti kirjeellä kieltäytyvänsä Suomen kruunusta ja näin maastamme tuli tasavalta.

Yhteys juuri edesmenneeseen kuningatar Elisabet II:een

Huomautettakoon lopuksi, että juuri edesmennyt Iso-Britannian kuningatar Elisabet II oli luonnollisesti hänkin sukua sekä Venäjän tsaari Paavali I:lle että Suomen kuningasehdokkaalle. Molempien taustalta löytyy sukukaaviossamme mainittu Johann VI, Anhalt-Zerbstin prinssi, joka eli vuosina 1621–1667.

Hän saattoi jäljittää omia esipolviaan aina vuoteen 1030 ja tuolloin eläneeseen Ballenstedtin kreivi Esicoon. Tämän pojanpoika Otto alkoi 1100-luvun alkupuolella käyttää nimeä Askanin kreivi perustaen näin Askanian eli Anhalt-hallitsijasuvun. Tämä suku hallitsi Brandenburgia vuosina 1157–1320, Saksia vuosina 1180–1422, Anhaltia vuosina 1212–1918 ja Venäjän keisarikuntaa vuosina 1762–1796.

Lisää historiaan liittyviä artikkeleita blogissamme.

Artikkelikuva: Preussin prinsessa Margarethe ja prinssi Friedrich Karl von Hessen. Kuvaaja tuntematon – Public domain