Turun hovioikeus oli Suomen ensimmäinen vetoomustuomioistuin

Vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus oli maamme ensimmäinen vetoomustuomioistuin ja periaatteessa siitä lähtien on sukututkijalla käytettävissään katkeamaton sarja hovi- sekä alioikeuksien pöytäkirjoja. Käytännössä tilanne ei ole ihan näin ihanteellinen, sillä osa asiakirjoista on kadonnut ikiajoiksi mm tulipaloissa. Erityisen murheellinen tässä mielessä oli Turun palo vuonna 1827.

Turun akatemiatalo 1890-luvulla. Museovirasto / K.E.Ståhlberg

Hovioikeudet toimivat vetoomustuomioistuimina

Jos joku sukupuusi henkilö on ollut aikoinaan käräjillä eli kihlakunnanoikeudessa, on hän tuomion saatuaan voinut valittaa siitä hovioikeuteen. Toisaalta ankaran rangaistuksen kohdatessa on asia voitu viedä sinne suoraan viran puolesta.

Patrik Österholm oli ruotsalaissyntyinen rikollinen, joka 1860-luvulla teki Porissa ja lähiympäristössä varkauksia. Österholm työskenteli mm. Porin tulitikkutehtaalla palovartijana. Kuvaaja Charles Riis 1860-luvulla, Satakunnan museo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.

Kihlakunnanoikeus siis istui käräjiä ja siellä tehtiin ns. konseptipöytäkirja. Käräjien jälkeen se renovoitiin eli kirjoitettiin puhtaaksi. Nämä puhtaaksi kirjoitetut pöytäkirjat lähetettiin Turkuun ja myöhemmin Vaasaan tai Viipuriin. Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1775 ja Viipurin 1839. Kansallisarkisto on digitoinut nimenomaan näitä renovoituja pöytäkirjoja, jotka ovat huomattavasti selkeämpiä lukea kuin konseptit.

Korkeinta tuomiovaltaa käytti aluksi kuningas

Turun hovioikeuden oli aluksi tarkoitus käyttää korkeinta tuomiovaltaa Suomessa, mutta käytännössä se ja muut hovioikeudet toimivat aina toisen asteen tuomioistuimina. Korkeinta tuomiovaltaa käytti aluksi kuningas, myöhemmin Ruotsin korkein oikeus ja senaatin oikeusosasto, nykyisin korkein oikeus. Muut aikain kuluessa perustetut hovioikeudet ovat Helsingin hovioikeus (1952) ja Rovaniemen hovioikeus (1979). Vuonna 1978 perustettu Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen 2014.

Hovioikeuden arkistoista löytyy sukututkijalle loputtomasti mielenkiintoista materiaalia.

Käytännön tasolla hovioikeuksien käsittelemät jutut voi jakaa neljään osaa:

1. Vedotut jutut. Syntyivät riita-asioiden asianomaisten valitettua alempien oikeusasteiden tuomioista hovioikeuteen.
2. Alistetut jutut. Hovioikeudet tarkastivat vuoteen 1979 asti alioikeuksien tutkimat raskaat rikokset, joista saattoi seurata kuolemanrangaistus tai vähintään kuusi vuotta kuritushuonetta.
3. Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat jutut. Rikokset, joissa hovioikeudet ovat toimineet ensimmäisenä oikeusasteena.
4. Valitusjutut. Jos vetoaminen hovioikeuteen ei ollut sallittua, pystyi asianomainen tekemään valituksen tai kantelun hovioikeudelle. Valituksen perusteena oli oltava oikeuden epäpätevyys tai oikeusprosessissa tapahtunut virhe.

Hovioikeuden toimipaikkoja on maassamme viisi

Helsingin hovioikeuden arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, Itä-Suomen hovioikeuden arkistoon Joensuun toimipaikassa, Kouvolan ja Viipurin hovioikeuksien arkistoihin Mikkelin toimipaikassa, Turun hovioikeuden arkistoon Turun toimipaikassa ja Vaasan hovioikeuden arkistoon Vaasan toimipaikassa.

Aineistoja löytyy jonkun verran myös digitoituna

Aineisto löytyy uudesta Astiasta kirjoittamalla hakukenttään hovioikeuden nimi, esimerkiksi Helsingin hovioikeus. Hovioikeuksien materiaalia on toistaiseksi digitoitu sangen maltillisesti. Toisaalta mm. Vaasan osalta digitoinnit on tehty alkuperäisistä, paperisista asiakirjoista. Näin niiden laatu on todella hyvä. Esimerkkimme tulee tammikuulta 1798 Vaasasta.

Hovioikeuden esimerkkiasiakirja Vaasasta

Mielenkiintoinen sarja dokumentteja ovat aatelisten perukirjat, jotka vuoteen 1868 saakka jätettiin Turun hovioikeuteen. Ne on myös digitoitu ja toinen esimerkkikuvamme onkin herra Loden perukirjasta vuodelta 1831.

Herra Loden perukirja

Hovioikeuksien materiaaleihin sisältyy valtava joukko muitakin asiakirjoja, joten suosittelemme perehtymään aiheeseen vaikkapa Digihakemiston avulla. Kirjoita hakukenttään hovi*, niin pääset helpoiten aloittamaan hovioikeuksien tutkimisen!

Sukututkimus on mielenkiintoinen harrastus, joka ”vie mukanaan” – aloita nyt omasi MyHeritagessa rekisteröitymällä käyttäjäksi – se on ilmaista!

Tutustu muihin sukututkimusartikkeleihin MyHeritagen blogissa.

Artikkelikuva: Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830. Vuodelta 1888 olevassa kuvassa on Pietari Brahen patsas, joka paljastettiin samana vuonna. Museoviraston kokoelmat.