Turun piispalla oli keskeinen asema maamme kirkollisessa elämässä

Paavi Aleksanteri IV:n bulla vuodelta 1259 mainitsee ensimmäistä kertaa Turun piispan (episcopus Aboensis). Sitä ennen aikaisempia piispoja oli kutsuttu virallisissa asiakirjoissa Suomen piispoiksi. Sellainen oli myös piispa Henrik, joka saapui Suomeen noin 1157 järjestämään täällä jo virinnyttä kirkollista elämää. Marttyyrikuoleman kärsinyt piispa Henrik haudattiin Nousiaisiin, Suomen lähetyshiippakunnan ensimmäiseen keskukseen. Suomen lähetyshiippakunta ja sittemmin Turun ja Viipurin hiippakunnat kuuluivat vuonna 1164 perustetun Uppsalan arkkipiispanistuimen alaisuuteen

Piispa Henrik kastaa suomalaisia. Museovirasto/R.W.Ekman 1850-luvulla. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Paavillisen kirjeen päivämäärästä alkaa virallisesti Turun kaupungin historia

Aikakirjoihin on jäänyt päivämäärä 23.1.1229. Tuolloin paavi Gregorius IX allekirjoitti kirjeen, jossa hän mainitsee henkilön ”Finlandensis episcopus” eli Suomen piispa. Jo paljon tätä ennen eli vuonna 1171 tai 1172 paavi Aleksanteri III kirjoitti kirjeen mm. Uppsalan arkkipiispalle, jossa Suomi mainitaan lähetysalueena, jonka hiippakunnan kirkollinen keskus oli 1200-luvun alkuun saakka Nousiaisissa. Sieltä piispanistuin siirtyi liikenteellisesti parempaan paikkaan, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohtaan Turun Koroisiin. Tosin tuolloin kyse oli vielä Räntämäen eli Maarian pitäjästä, sillä Turkuun Koroisten alue liitettiin vasta paljon myöhemmin.

Turun tuomiokirkon mustaan kirjaan 1400-luvulla kopioitu, tekstissä mainittu paavin kirje. Ruotsin valtionarkisto

Turun piispa määräsi kaikesta, mitä hiippakunnan kirkoissa tapahtui

Piispanistuin oli erittäin merkittävä paikka, kuten maamme kirkon historiaa tutkinut Kauko Pirinen on todennut: ”kanonisen oikeuden mukaan piispan asema oli niin keskeinen, että oikeastaan kaikki, mitä hiippakunnan kirkoissa tapahtui, oli hänen määräysvallastaan ja valtuutuksestaan riippuvaa”. Hallinnollisesti Turun hiippakunta oli yksi Uppsalan kirkkoprovinssin seitsemästä hiippakunnasta. Maamme kirkon alkuaikoina Uppsalasta kuitenkin puututtiin Suomen asioihin ani harvoin. Piispakeskeinen hallinto yrittää poista väliportaiden merkitystä ja arvovaltaa, joten arkkipiispan tarkastukset olivat erittäin poikkeuksellisia.

Turun piispa asetti ja erotti papit

Piispan oikeutena oli asettaa ja erottaa papit, perustaa seurakuntia ja muokata niiden rajoja sekä antaa hiippakuntaa koskevia säädöksiä. Sukututkimuksellisesti emme toki pääse tuonne 1200-luvun aikoihin, mutta erään tärkeän instituution jäljistä voimme hyötyä hyvinkin paljon. Piispojen tekemät tarkastusmatkat seurakuntiin ovat jatkuneet näihin päiviin asti ja niistä on myös pidetty huolellisesti pöytäkirjoja. Niistä selviää mielenkiintoisia seurakunnallisia tapahtumia, vaikkakaan ei välttämättä juuri yhtä yksittäistä henkilöä koskevia. Toki monelle sukututkijalla on myös pappisjuuria ja tällöin em. pöytäkirjat ovat hyvin antoista luettavaa.

Keskiajalla piispa sai avukseen tuomiokapitulin

Jo keskiajalla piispa sai avukseen koko joukon virkamiehiä. Näitä kutsuttiin kollektiivisella nimellä  tuomiokapituli ja tuomiokapitulia johti tuomiorovasti. Täten tuomiokapitulia Turussa johti tuomiokirkon kirkkoherra. Keskiajalla oli käytössä nimitys prelaattikapituli, sillä kirkolliset virkamiehet olivat aluksi kaniikkeja ja sittemmin prelaatteja. Uskonpuhdistus murskasi keskiaikaisen kapitulin, mutta jo 1571 oli maassamme uusi luterilainen tuomiokapituli. Hiippakunnallista valtaa käyttivät piispa, tuomiokapituli ja pappeinkokous. Viimeksi mainitusta käytettiin termiä synodi. Varsinainen korkein hallinto oli valtiolla, sillä Ruotsin valtakunnassa 1600-luvun lopulla kirkko oli nimenomaan valtionkirkko. Vuoden 1869 kirkkolaki uudisti edelleen toimintaa ja tuomiokapituli alkoi hoitamaan entistä enemmän hallinnollisia asioita. Vuodesta 1997 lähtien tuomiokapitulit siirtyivät valtiolta kirkon ylläpitämiksi.

Kuvassa kokoustavat Kuopion hiippakunnan 7 miestä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo / Karl Granit 1892-1893. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Turun hiippakunta on maamme vanhin instituutio

Vuodesta 1554 lähtien Suomessa oli Turun ja Viipurin hiippakunnat. Isovihan jälkeen Viipuri joutui Venäjän haltuun. Näin maahamme saatiin Porvoon hiippakunta, kun taas Vanhan Suomen asioita hoiti Venäjän perustama Viipurin konsistori. Autonomian aikaan perustettiin Savonlinnan ja Kuopion hiippakunnat. Itsenäisyytemme vuosina hiippakuntia on ollut yhteensä yhdeksän. Turun arkkihiippakunta on maamme vanhin instituutio tai toimielin, sillä se katsoo itsensä perustetun jo vuonna 1155!

Kuvassa Turun hiippakunnan sinetti: Sigillum consistoori Ecclesiastic Aboensis. Helsingin kaupunginmuseo

Sukututkijaa kiinnostavia tuomiokapitulien aineistoja

Eroon päättyneet kihlaukset ja avioliitot

Tavallisen sukututkijan kannalta erokirjeet ovat mielenkiintoisinta tuomiokapitulin aineistoa. Piispa myönsi kihlaus- ja avioerot aina vuoteen 1930 saakka. Jos siis törmäät tutkimuksissasi pariskuntaan, jonka kerrotaan eronneen tai purkaneen kihlauksensa, löytyvät sitä koskevat päätökset tuomiokapitulien arkistoista. Käytännössä moni ero oli jo saanut sinetin kihlakunnan- tai raastuvanoikeudessa. Näin ei kuitenkaan aina ollut.

Pappien tutkijoille arkistot ovat aarreaitta.

Kaikki pappisuraan liittyvä asiakirjamateriaali löytyy tuomiokapitulista, sillä pappisvihkimys tapahtui piispan toimesta ja siihen liittyi hänen ja tuomiokapitulin pitämä tutkinto. Kaikenlaisista väärinkäytöksistä pappisviroissa tai viraltapanoista ja määräaikaisista erottamisista löydät myös dokumentit em. arkistoista.

Oppilaitosten tiedot

Koska tuomiokapitulit olivat vastuussa pitkään myös kouluista, toimien kouluhallituksena hiippakuntansa alueella, löytyy arkistoista myös oppilaitosten tietoja. Vuodesta 1870 lähtien tuomiokapitulille jäi vastuu ainoastaan uskonnonopetuksesta muun siirtyessä Koulutoimen ylihallitukselle.

Arkistoja sukututkija löytää Kansallisarkistosta tai Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta

Arkistot ovat Kansallisarkiston hallussa ja osa niitä löytyy digitoituna. Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen jäsensivuilta taasen voi etsiä 1800-luvun eropäätöksiä, jotka sisältävät usein asiaa valaisevia virkatodistuksia erojen syistä todistajanlausuntoineen.

Artikkelikuva: Katolinen jumalanpalvelus 1400-luvulla (opetustaulu). Turun museokeskus. Kuvan värit on entisöity MyHeritagen In Colorilla. Kokeile sinäkin omiin kuviisi – se on hauskaa ja palkitsevaa.

Tutustu myös muihin historiallisiin artikkeleihin MyHeritagen blogissa – se kannattaa!