Tyttö, jonka pyynnöstä Abraham Lincoln kasvatti parran

Tyttö, jonka pyynnöstä Abraham Lincoln kasvatti parran

Kun suljet silmäsi ja kuvittelet Abraham Lincolnin, niin onko hänellä parta vai ei? Useimmat ihmiset kuvittelevat hänet parrakkaana. Sellaisena hän esiintyy esimerkiksi centin kolikossa ja postimerkissä On kuitenkin käynyt ilmi, että ilman erään 11-vuotiaan tytön nokkelaa ulkonäköön liittyvää neuvontaa, olisi kaikkien tuntema Lincoln saattanut olla parraton.

Yhdysvaltain postilaitos julkaisi Lincolnin muistopostimerkin vuonna 1866 tasan vuosi Lincolnin kuoleman jälkeen. Public domain

Yhdysvaltain postilaitos julkaisi Lincolnin muistopostimerkin vuonna 1866 tasan vuosi Lincolnin kuoleman jälkeen. Public domain

11-vuotias tyttö sai aikaan muutoksen Lincolnin ulkonäössä

Grace Bedell oli New Yorkin Westfieldissä asuva pikkutyttö, joka ihaili presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Illinois’n itseoppinutta lakimiestä. Hänellä oli kuitenkin yksi ongelma miehen suhteen: hänen mielestään miehen pitäisi kasvattaa parta, jotta hänen kaidat kasvonsa näyttäisivät paremmilta.

Abraham Lincolnin muotokuva ilman partaa, otettu 13. elokuuta 1860. (Lähde: Library of Congress, public domain)

Abraham Lincolnin muotokuva ilman partaa, otettu 13. elokuuta 1860. (Lähde: Library of Congress, public domain)

Gracen kirje Abraham Lincolnille

Grace päätti kirjoittaa Lincolnille kirjeen, ja kertoa asiasta.

Kunnioitettu Abraham Lincoln,

Hyvä Herra

Isäni tuli juuri kotiin markkinoilta ja hänellä oli mukana kuva Teistä ja herra Hamlinista. Olen vain 11-vuotias pikkutyttö, mutta haluan kovasti, että teistä tulee Yhdysvaltain Presidentti, joten toivon, että ette pidä minua kovin röyhkeänä kirjoittaessani niin suurelle miehelle kuin Te olette. Onko Teillä suunnilleen minun ikäisiäni tyttöjä? Jos on, niin kertokaa heille terveisiä ja pyytäkää heitä kirjoittamaan minulle, jos ette voi vastata tähän kirjeeseen. Minulla on neljä veljeä, ja osa heistä äänestää teitä joka tapauksessa, ja jos kasvattaisitte parran, yrittäisin saada loputkin heistä äänestämään Teitä, sillä näyttäisitte paljon paremmalta, koska kasvonne ovat niin kapeat. Kaikki naiset pitävät parrasta, ja he kehottaisivat miehiään äänestämään Teitä, ja sitten Teistä tulisi Presidentti. Isäni aikoo äänestää Teitä, ja jos olisin mies, niin äänestäisin myös Teitä. Mutta yritän saada kaikki, jotka voin, äänestämään Teitä, sillä tuo kehys kuvanne ympärillä saa sen näyttämään hyvin kauniilta. Minulla on pikkusisko, joka on nyt yhdeksän viikkoa vanha, ja hän on niin veikeä kuin vain olla voi. Osoittakaa kirjeenne suoraan Grace Bedell Westfield Chautauqua County New York. Nyt en kirjoita enempää, vastatkaa tähän kirjeeseen pian.

Näkemiin.

Grace Bedell

…ja Lincoln vastaa

Abraham Lincoln sai hänen kirjeensä ja vastasi siihen henkilökohtaisesti, hänelle tyypilliseen nöyrään ja humoristiseen tyyliin:

Springfield, 19. lokakuuta, 1860

Neiti Grace Bedell

Hyvä pikkuneiti

Miellyttävä kirjeenne 15. päivältä on vastaanotettu. Pahoittelen, että minun on sanottava, ettei minulla ole tyttäriä. Minulla on kolme poikaa – yksi seitsemäntoista-, yksi yhdeksän- ja yksi seitsemänvuotias. He muodostavat äitinsä kanssa koko perheeni. Mitä tulee partaan, minulla ei ole koskaan ollut sellaista. Ettekö usko, että ihmiset kutsuisivat sitä typeräksi teeskentelyksi, jos kasvattaisin sellaisen nyt?

Toivon teille vilpittömästi kaikkea hyvää

A. Lincoln

Lincolnin vastauksesta käy ilmi, ettei hän ole halukas noudattamaan Gracen neuvoa, mutta katsokaapa, miltä hän näyttää tässä kuvassa, joka on otettu vain kuukautta myöhemmin, muutama viikko vaalivoiton jälkeen:

Samuel G. Alshulerin muotokuva Abraham Lincolnista, 25. marraskuuta 1860 (Lähde: Library of Congress)

Samuel G. Alshulerin muotokuva Abraham Lincolnista, 25. marraskuuta 1860 (Lähde: Library of Congress)

Tapaaminen Gracen kotikaupungissa

Kun presidentiksi valittu Lincoln matkusti Illinoisista Washington D.C.:hen virkaanastujaisiinsa, hänen matkansa kulki New Yorkin osavaltion kautta, ja hän pysähtyi Westfieldissä – Gracen kotikaupungissa. Hartford Weekly Times -lehti kertoi tapahtumasta vuonna 1878 seuraavasti:

Hartford Weekly Times, 21. marraskuuta 1878. (Lähde: MyHeritagen sanomalehtikokoelmat)

Hartford Weekly Times, 21. marraskuuta 1878. (Lähde: MyHeritagen sanomalehtikokoelmat)

Kun juna pysähtyi Westfieldissä, piti Lincoln lyhyen puheen junanvaunun tasanteelta. Lopuksi hän kertoi olleensa kirjeenvaihdossa paikkakunnalla asuvan Grace Bedellin kanssa ja sanoi haluavansa tavata hänet. Grace kertoi: ”Olin kyllä väkijoukossa, mutta liian kaukana Lincolnista kuullakseni pyynnön. Eräs ystävä auttoi minut vaunun luo, Lincoln astui laiturille, kätteli minua, antoi suukon ja sanoi: ”Näetkö, Grace, minä annoin parran kasvaa pyynnöstäsi”. Sitten Lincoln nousi takaisin vaunuun, enkä enää koskaan nähnyt häntä”.

Tee hakuja historiallisten sanomalehtien kokoelmista MyHeritagessa

Abraham Lincoln säilytti parran koko loppuelämänsä, vaikkakin aivan liian lyhyen, ajan.

Tästä tarinasta tuli varsin suosittu hänen salamurhansa jälkeen, ja nykyään Westfieldissä on patsas, joka kuvaa heidän tapaamistaan. Ehkä tämä anekdootti sai huomiota niin paljon, koska se ilmentää jotakin siitä, mitä Yhdysvallat on aina pyrkinyt olemaan: paikka, jossa jokaisella äänellä on merkitystä.

Lincoln-Bedell patsas, Westfield, New York. Public domain

Lincoln-Bedell patsas, Westfield, New York. Public domain

Artikkelikuvassa ovat Abraham Lincoln ja Grace Bedell vierekkäin:

Tutkijat ja harrastajat pitävät tätä Abraham Lincolnin muotokuvaa, joka on otettu 8. marraskuuta 1863, yksitoista päivää ennen hänen kuuluisaa Gettysburgin puhettaan, parhaana valokuvana, joka hänestä on koskaan otettu. Lincolnin luonnetta oli tunnetusti vaikea vangita kuviin, mutta Alexander Gardnerin lähikuva, joka on varsin innovatiivinen tyypillisestä kokopitkän muotokuvan tyylistä poiketen, on lähimpänä Lincolnin kasvojen ilmeikkäiden ääriviivojen ja hänen läpitunkevan katseensa tallentamista. Public Domain

Grace Greenwood Bedell Billings (os. Bedell; 4.11.1848 – 2.11.1936). Kuva on otettu 1870- luvulla.

Lue lisää historiallisista aiheista blogissa