On hämmästyttävää, kuinka monet asiat, jotka meidän oli opittava tekemään ja joita, kuten vanha kaunokirjoitus pidettiin yleisinä perustaitoina, ovat muuttuneet harvinaisiksi uustaidoiksi. Maailma muuttuu ja teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Tietyt, aikoinaan selviytymisen kannalta välttämättömät taidot, ovat lähes unohtuneet.
Tässä on 9 taitoa, joita useimmilla tulevien sukupolvien jäsenillä ei ehkä koskaan ole.
1: Levysoittimien, äänikasettien ja videonauhureiden käyttö.
Välineet, joiden avulla kuuntelemme musiikkia ja katsomme elokuvia, ovat kehittyneet huimasti parin viime sukupolven aikana. Olemme siirtyneet levyistä äänikasetteihin, CD-levyihin ja musiikin suoratoistoon silmänräpäyksessä.
1928 . Näyteikkuna : Musiikkikauppa Fazer Gramofoneja ( His Masters Voice ). Helsingin kaupunginmuseo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla
Lapsenlapsemme eivät ehkä koskaan opi asettamaan neulaa varovasti levylle naarmuttamatta sitä (eivätkä he ehkä koskaan täysin ymmärrä sanontaa ”kuulostat ihan rikkinäiseltä levyltä!”). He eivät tule koskaan tietämään, miten haastavaa on luoda mixtape radion suosikkikappaleista tai miten oikoa sotkeutunut kasetin ääninauha kynällä!
2: Analogisten puhelimien käyttö
Muistatko, kun puhelin oli vain puhelin eikä pieni supertietokone, jota kannamme taskuissamme? Monet nuoret eivät nykyään edes oikein ymmärrä, miksi käytämme verbejä ”soittaa” tai ”lopettaa puhelu” kuvaamaan sitä, mitä teemme puhelimilla! He eivät koskaan saa tietää, millaista oli muistaa ulkoa jokin muu kuin oma puhelinnumero, vastata puhelimeen ilman, että tiesi yhtään, kuka soittaa, istua puhelimen vieressä puhuessaan tai ottaa riski, että puhelinjohto repeytyy seinästä, tai jakaa linja kaikkien talon asukkaiden kanssa ja huutaa siskolle, että hän lopettaisi jo, jotta voisit soittaa tai käyttää internetiä!
Kuva konttorista. Kosken kuvaamo, Lappeenrannan museot. Väritetty MyHeritagen In Colorilla
3: Kirjeiden kirjoittaminen käsin ja postittaminen
Sähköpostin ja tekstiviestien tuomaa mukavuutta kaukoviestintään ei voi kiistää, mutta on hieman surullista, että pitkät, käsin kirjoitetut kirjeet ovat katoamassa. Mikään ei ole niin hienoa kuin saada fyysinen kirje, jonka kirjoittamiseen lähettäjä on käyttänyt aikaa.
Kuva: Kirje isälle, Suomen sotamuseo
Käsin kirjoittamisesta puheen ollen:
4: Lukeminen ja kirjoittaminen kaunokirjoituksella
Kirjoittaminen kaunokirjoituksella oli aikoinaan tavallinen taito. Ennen kuin kirjoituskoneet ja sittemmin tietokoneet yleistyivät, kaikki kirjoitettiin käsin, ja kaunokirjoitus on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin tekstaaminen.
Vaikka kaunokirjoitusta opetettiin koululaisille vielä 90-luvulla, koulut lakkasivat vaatimasta oppilaita käyttämään kaunokirjoitusta tehtävien tekemisessä, ja suurin osa oppilaista tottui tekstaamaan. Suomessa kaunokirjoituksen pakollinen opetus päättyi vuonna 2016. Nuoremmille sukupolville kaunokirjoitus voisi yhtä hyvin olla salaiset koodiaakkoset, joita käyttävät vain vanhemmat ihmiset.
Kuva: Kaunokirjaimet
5: Manuaalisten tutkimusmenetelmien käyttö
Muistatko, kun jonkun aiheen tutkiminen tarkoitti sitä, että lähdit kotoa, kävelit fyysiseen kirjastoon, pyysit kirjastonhoitajalta hakemistoa, valitsit joitakin hakuteoksia, löysit kyseiset kirjat hyllystä, avasit ne, etsit hakemistoista, avasit ne oikealle sivulle ja löysit etsimäsi tiedon?Nykypäivän nuorille tutkiminen tarkoittaa yksinkertaisesti suunsa avaamista ja sanomista ”Hei Google” tai ”Hei Alexa” ja kysymyksen esittämistä. Vakava tutkimus tarkoittaa sitä, että istutaan tietokoneen ääressä, kirjoitetaan kysymys ja yritetään selvittää, mitkä tuhansista heti näkyviin tulevista tuloksista todella ovat peräisin luotettavista lähteistä. (Tai tietysti käyttämällä nimettyä tutkimussivustoa, kuten MyHeritagea, jossa on 18.2 miljardia historiallista tietoa.) Lapsenlapsemme eivät ehkä koskaan osaa etsiä sanaa fyysisestä sanakirjasta tai jotain tietoa tietosanakirjan oikeasta niteestä.
6: Ruoan valmistaminen vanhanaikaisella tavalla
Kiireisen nykyaikaisen elämäntyylin vuoksi useimmilla ihmisillä ei ole aikaa tai kärsivällisyyttä viljellä omia vihanneksia, kasvattaa ja teurastaa omaa karjaa, säilöä hedelmiä ja vihanneksia, valmistaa omaa juustoa tai luoda liemiä ja kastikkeita tyhjästä.
Kuva perhe puutarhassa, Satakunnan museo
Hapanjuurileivän valmistaminen teki pienen paluun COVID-pandemian aikana, koska ihmiset olivat jumissa kotona tekemättä mitään, mutta se oli lyhyt ikäinen ilmiö. Useimmista näistä töistä on tullut erikoistaitoja, joita harrastavat vain ihmiset, jotka ovat erityisen kiinnostuneita niiden oppimisesta.
7: Vaatteiden tekeminen ja korjaaminen
Vaatteiden tuottamisesta on tullut viime vuosina niin halpaa, että ”pikamuoti” on tullut sanastoon ympäristö- ja eettisenä huolenaiheena. On melkein kuin vaatteet tuotettaisiin kertakäyttöisiksi: ne ovat niin ohuita ja herkkiä, ettei niitä voi edes odottaa käyttävänsä kuin muutaman kerran, mutta koska ne ovat niin halpoja, ne voi vain heittää pois ja ostaa jotain uutta. Monet nuoret eivät tästä syystä näe mitään järkeä opetella korjaamaan vaatteitaan tai parsimaan sukkiaan.
Kuva kuurojen koulun käsityötunnilta 1898-1900. Victor Barsokevitch, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.
Kuva kuurojen koulun käsityötunnilta 1898-1900. Victor Barsokevitch, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.
Vielä harvinaisempaa on löytää nuoria, jotka osaavat itse ommella vaatteensa alusta alkaen. Virkkaamisesta, neulomisesta ja tilkkutöistä on tullut harrastuksia tarpeellisen elämäntaidon sijaan.
8: Huonekalujen rakentaminen
Kuinka moni osaa nykyään rakentaa oman kirjahyllynsä tai ruokasalin kalusteet alusta pitäen? Huonekalut eivät ehkä ole yhtä edullisia kuin vaatteet, mutta huonekalun rakentamiseen kuluva aika, energia ja taito tekevät siitä epäkäytännöllistä kiireiselle nykyihmiselle.
9: Esivanhempien äidinkielen puhuminen
Elämme maailmassa, jossa muutto maasta toiseen on varsin yleistä, ja on tunnettu ilmiö, että maahanmuuttajien äidinkieli unohtuu sukupolven tai kahden kuluessa. Sitä pidetään luonnollisena, mutta isovanhempien kannalta voi olla surullista, että heillä on vaikeuksia kommunikoida lastenlastensa kanssa – varsinkin jos kyseessä on harvinainen kieli, joka on vaarassa hävitä.
Tietojesi siirtäminen lastenlapsillesi voi olla yksi suurimmista lahjoista, jonka voit antaa heille – eikä ole suurempaa aarretta kuin sinua edeltäneiden sukupolvien kollektiivinen tieto.
Aloita sukupuusi rakentaminen jo tänään ja tallenna esivanhempiesi tietämys ja tarinat tuleville sukupolville.
