Suomen sotasurmat 1914-1922 nyt MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmissa

Suomen sotasurmat 1914–1922 on valtion avulla toteutettu suuri tietokanta. Vuoden 1918 sisällissota jätti jälkeensä melkoisen kaaoksen mitä tulee sodassa kaatuneisiin. Läheskään kaikki kaatuneita, kadonneita tai vankileireillä menehtyneitä ei kirjattu systemaattisesti mihinkään.

Vasta noin 70 vuotta myöhemmin, pääministeri Paavo Lipposen aloitteesta perustettiin sotasurmaprojekti tutkimaan ensimmäisessä maailmansodassa, vuoden 1918 sodassa ja ns. heimosodissa kaatuneita suomalaisia, mutta myös ulkomaisia taistelijoita. Valtio antoi sotasurmaprojektille 7,5 miljoonan markan budjetin. Tämän lisäksi yksityisiltä tahoilta saatiin noin 700 000 markkaa lisärahoitusta.

Työryhmä perustettiin selvittämään sodissa kaatuneiden vaiheita

Akatemiaprofessori Heikki Ylikankaan johtama työryhmä lähti näin selvittämään em. henkilöiden vaiheita laatien lähes 40 000 henkeä käsittäneen nimitiedoston. Valitettavasti tämä 1998–2003 toiminnassa ollut tutkimushanke ei ehtinyt viedä asioita päätökseen saakka, vaan useita satoja tapauksia jäi edelleen tutkimatta. Joka tapauksessa saatiin selville, että vuoden 1918 sodassa kuoli noin 38400–38800 henkeä. Venäjän rintamilta Suomeen tuotuja, vuosien 1914–1917 välillä kuolleita kirjattiin runsaat 1300 henkeä. Heimosotien uhrimääräksi saatiin noin 1250 henkilöä.

Suomen sotasurmat MyHeritagen kokoelmissa

Vaikka kyseessä oli tietyllä tapaa tavanomainen arkistotutkimus, oli sotasurmaprojektilla laajempi tarkoitusperä. Sen tarkoitus oli purkaa lopullisesti vuoden 1918 tapahtumien synnyttämät traumat. Tuolloin vielä jotkut asiat olivat poliittisesti hyvin arkoja, mutta valtioneuvoston kanslian arvovalta antoi projektille mahdollisuuden käyttää kaikkia mahdollisia lähdemateriaaleja.

Kansallisarkisto sai tehtäväkseen julkistaa tämän nimitiedoston hakuominaisuuksien kera ja nyt tämä tietokanta on myös MyHeritagen kautta haettavissa. Mahdollisesti löytyvät tiedot voi siis helposti linkittää kyseisen henkilön profiiliin lähdetietomerkinnän kera.

Nyt kannattaakin hakea uudelleen tietoja kaikista niistä kiinnostuksen kohteista, jotka ovat saattaneet menehtyä vuosien 1914–1922 välisenä aikana erilaisten sotatoimien takia. MyHeritagen hakukone on jo ennestään tuttu palvelun käyttäjille, joten uudet tiedot löytynevät helposti. Tämä kokoelma on lisätty noin 18,5 miljardia tietoriviä sisältävään MyHeritagen hakukantaan muutamia päiviä sitten.

Tee nyt hakuja Suomen sotasurmista

Suomen sotasurmat -tietokantaa kehitetään edelleen

Vuosien 1998–2003 projekti jäi vaillinaiseksi rahoituksen puuttuessa. Vasta vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lisärahoitusta, jonka turvin sotasurmaprojektin nimitiedostoa pystyttiin laajentamaan ja täsmentämään. Tälläkin kertaa puutteita jäi ja kuolleiden jako punaisiin sekä valkoisiin oli muutamien arvioiden mukaan epätäsmällinen. Positiivinen asia on se, että tietokanta on julkaistu ns. avoimen datan periaatteella. Uudistetun projektin tiimoilta on myös julkaistu runsaasti kirjallisuutta, mutta lähinnä teknisen toteutuksen osalta. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos on tiukasti mukana kehitystyössä ja jokainen sukututkija voi omalta osaltaan parantaa tietokannan sisältöä. Kansallisarkiston Sotasurmasammon palautelomakkeen kautta voi lähettää lisätietoja tai parannusehdotuksia.

Tutustu artikkeleihin MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista

Artikkelikuva: Sodassa kuolleiden sotilaiden hautaaminen sankarihautoihin Viipurin tuomiokirkon vieressä. Wiipuri-museon kokoelmat