Kirkonkirjat – 33 miljoonaa suomalaista kirkonkirjatietoa

Kirkonkirjat – 33 miljoonaa suomalaista kirkonkirjatietoa

Valtava määrä historiallista tietoa; sukututkijan kannalta merkittävimmät suomalaiset kirkonkirjat ovat käytettävissä MyHeritagen historiallisten tietojen hakukoneen avulla. MyHeritagen hakukoneesta löytyy kokoelma, jossa on 33 miljoonaa digitoitua suomalaista kirkonkirjatietoa. Alkuperäiset kirkonkirjat löytyvät myös korkealaatuisina skannauksina, jotka ovat skaalattavissa portaattomasti.

Ruoveden pappilan toimisto. Hyllyillä kirkonkirjoja. Tekijä Toini Olga Kallio 1800-luvun loppupuolella, Museoviraston kokoelmat

Ruoveden pappilan toimisto. Hyllyillä kirkonkirjoja. Tekijä Toini Olga Kallio 1800-luvun loppupuolella, Museoviraston kokoelmat

Suomen kirkolliset asiakirjat rippikirjoineen ja lastenkirjoineen ovat ajalta 1657- 1915. Kokoelmaa ylläpiti Suomessa luterilainen kirkko ja se kattaa liki 300 vuotta, tarjoten valtavan määrän tietoa koko Suomen väestöstä tänä aikana.

Lähes kaikki suomalaisia sukujuuria omaavat voivat löytää esivanhempansa tästä kokoelmasta, seurata heitä ajan saatossa ja eripuolella Suomea, saada lisää tietoa heidän elämästään ja laajentaa sukupuutaan monilla sukupolvilla tehden mielenkiintoisia löytöjä suvun historiasta.

Tee hakuja kirkonkirjoista

Digitalisoitu sisältö on valmiina tutkittavaksi MyHeritagen historiallisten tietojen hakukoneella.  Hakuja voit tehdä ilmaiseksi, mutta kaikkien tietojen tarkasteleminen edellyttää Data- tai Complete-sopimusta. 

MyHeritage on  tehnyt yhteistyötä Suomen Arkistolaitoksen kanssa ja kirkonkirjat löytyvät täysin indeksoituna ja hakukelpoisina MyHeritagessa. Tämä on sukututkijalle arvokkain kokoelma suomalaisia historiallisia asiakirjoja netissä.

Vanhat kirkonkirjat ovat mielenkiintoinen lähde sukututkimuksessa. Vuodesta 1667 lähtien kirkonkirjoihin alettiin tallentaa tietoja kristillisen tiedon tasosta ja seurakunnallisesta osallistumisesta. Vähitellen kirjoihin alettiin lisätä myös yhteiskunnan tarpeiden edellyttämiä tietoja. Tällaisia olivat esimerkiksi merkinnät kutsuntoihin osallistumisesta, rokotuksista ja koulusivistyksestä. Tällä hetkellä seurakuntien kirkonkirjat ovat lähinnä kirkon virallinen jäsenrekisteri. Vanhat kirkonkirjat kattavat yleensä viiden tai 10 vuoden ajanjakson. 

Ihmiset kirjattiin perhekunnittain

Kylä koostui samalla alueella olevista useista eri maatiloista, joilla monesti asui useampi perhe. Kaupungeissa asiakirjat oli jaoteltu korttelin tai kadun mukaan. Joskus yksittäiset ihmiset ja ei-maanomistajat oli listattu aakkosjärjestykseen kirjan loppuun.

Talouksiin kuului yleensä monta sukupolvea samaa perhettä — vanhemmat aikuisten lastensa kanssa, lasten puolisot, ja heidän lapsenlapsensa. Tästä syystä, väärät vanhempi-lapsi ja -puolisosuhteet saattoi päätellä jaottelun perusteella. Lisäksi vanhemmat asiakirjat eivät aina sisällä listaa perhesuhteista.

Koska kokoelma kattaa liki 300 vuotta, syötetyt tiedot vaihtelevat huomattavasti vuosien kuluessa. Vanhimmat merkinnät ovat heikoimpia, kun taas lisätietoja kirjattiin myöhempinä vuosina, kun standardoituja muotoja otettiin käyttöön vuonna 1780. 

Kirjat saattoivat sisältää talouden kaikkien henkilöiden nimet (mukaan lukien rengit ja palvelusväen), suhteen talonpäähän, syntymäajan ja -paikan sekä muuta tietoa liittyen katekismukseen, ehtoolliseen, kasteeseen, virkaan tai ammattiin. Tietoa vihkimisistä, kuolemista, ja minne tai mistä perhe muuttaa löytyi joskus asiakirjoista.

Luterilainen kirkko oli valtionkirkko Suomessa satoja vuosia. Viralliset kirkonkirjat Suomessa alkavat vuodesta 1686. Silloin kuninkaan päätöksellä valtuutettiin kirkot pitämään kirjaa alueensa asukkaista. Kuitenkin jotkut seurakunnat olivat pitäneet kirjanpitoa jo useiden vuosikymmenten ajan, joten joitakin tietoja löytyy jo vuodesta 1657.

Hakukone ymmärtää puolestasi, mitä etsit

Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809, mutta vasta 1863 suomesta tuli ruotsin rinnalle virallinen kieli. Siksi monet asiakirjat  olivat vain ruotsiksi 1800-luvun puolivälin tienoille asti.

Kun käyt kokoelmia läpi, käytä kaikkia variaatioita siitä sukunimestä, mikä sinulla on tiedossa. Toimi samoin paikannimissä, olivatpa ne suomeksi tai ruotsiksi, näin saat parhaimmat tulokset. 

MyHeritage käyttää hyödyksi laajaa almanakkaa sukunimistä tässä kokoelmassa, joten onnistut usein, vaikka et kirjoittaisi esivanhempasi sukunimiä täsmällisesti samoin kuin se oli kirjoitettu kirkonkirjoihin. 

Esimerkiksi MyHeritage ymmärtää, että seuraavat sukunimet ovat synonyymejä toisilleen ja millä tahansa niistä etsimällä löytyy muitakin variaatioita sukunimestä: Gustafsdr, Gustafsdotter, Gostafsdr, Gostafsdotter, Gustafd, Gustafdotter, Gustafdtr, Gustafdr, Gustaffsdr, Gustaffsdotter, Gustafsdt, Gustafsdotter, Gustafsd, Gustafsdtr, Gustavsdtr, Gustavsdotter, Gustavsdr, Gustofsdtr, Gustofsdotter, Gustofsdr,Gustsdr, Gustsdotter.

Tee nyt hakuja suomalaisista rippi- ja lastenkirjoista

Lapset kirjattiin vanhempiensa yhteyteen

Kirkonkirjat tunnetaan myös lastenkirjoina ja rippikirjoina.  Lastenkirjat olivat käytössä pääasiassa itäsuomalaisissa seurakunnissa. Niissä listataan nimeltä lapset, joita ei ole vielä konfirmoitu tai eivät ole saaneet ensimmäistä ehtoollista (alle 14-16-vuotiaat). Lastenkirjat on järjestetty samalla tavoin kuin rippikirjat. Lapset oli kirjattu vanhempiensa kanssa kotipaikan mukaan. Ripiltä päästyään he eivät enää kuuluneet lastenkirjoihin, vaan heidät siirrettiin rippikirjoihin. 

Hakuesimerkki:

Alfred Ottelinin litografiat 1850-luvun loppupuolelta, vasemmalla Johan Ludvig ja oikealla Fredrika Runeberg Kuvalähde: Svenska litteratursällskapet i Finland

Alfred Ottelinin litografiat 1850-luvun loppupuolelta, vasemmalla Johan Ludvig ja oikealla Fredrika Runeberg Kuvalähde: Svenska litteratursällskapet i Finland

Otetaan esimerkiksi J.L.Runeberg vaimoineen. Hän oli Suomen kansalliskirjailija ja Suomen kansallislaulun sanoittaja. Hänen vaimonsa, Fredrika Charlotte Tengström oli suomalaisen historiallisen fiktion pioneeri ja yksi ensimmäisistä naistoimittajista Suomessa.

Me löysimme MyHeritagella neljä asiakirjaa Johanista — kaksi Suomen kirkon rippikirjoista ja kaksi lastenkirjoista.

Suomen kirkon rippikirjoissa ajalla 1838-1847, Johan oli listattu vaimoineen. Siinä näkyy hänen kokonimensä, maa, seurakunta, tila, ja syntymäaika. Toinen rippikirja on vuosilta 1848- 1857. Siinä on Johan vaimonsa kanssa, mutta myös heidän lapsensa: Ludvig Michael (syntyi 19.1.1835), Lorenzo (syntyi 8.12.1836) ja Walter Magnus (syntyi 29.12.1832).

Lastenkirjasta ajalta 1838- 1847 näkyy Johan vaimonsa ja kolmen lapsen kanssa mainittuna sekä kaksi muuta lasta: Johan Wilhelm (Syntyi 8.2.1843), ja Jacob Robert (syntyi 7.3.1846). Tässä asiakirjassa mainitaan hänen koko nimensä, maa, seurakunta, tila, ja syntymäaika. Lastenkirjassa vuosilta 1848-1858 löytyy 6 lasta, Fredrik Carl (syntyi 7.10.1850). 

Alla kuva digitoituna

J.L. Runeberg perheineen ja sukulaisineen Kroksnäsin kesäasunnon portailla. Alkuperäisen kuvan tekijä: Alfred Ottelin. Reprokuvaaja Daniel Nyblin 10.06.1863

J.L. Runeberg perheineen ja sukulaisineen Kroksnäsin kesäasunnon portailla. Alkuperäisen kuvan tekijä: Alfred Ottelin. Reprokuvaaja Daniel Nyblin 10.06.1863

Kuvan henkilöt: istumassa portailla vasemmalta: J.L. Runeberg, Fredrika Charlotta Runeberg, Johanna Karolina Tengström, Lovisa Natalia Castrén ja Eufrosyne Sofie Nordström. Seisomassa takana vasemmalla Anna Sofia Kellgren ja oikealla Johan Vilhelm Runeberg. Lapset edessä vasemmalta: Johanna Tikkanen, Fredrik Carl Runeberg ja Johan Jakob Tikkanen. Hänen takanaan seisomassa Robert Castrén. Museoviraston kokoelmat

Tee hakuja suomalaisista kirkonkirjoista

Artikkelikuva: Iisalmen maalaisseurakunnan pappilan edessä 1800-luvun loppupuolella. Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Color- ominaisuudella

Viihdy suomalaisten kokoelmien parissa!

Kommentit

Sähköpostiosoite pidetään yksityisenä, eikä sitä näytetä

  • kimmo koch

    25 syyskuun, 2016

    Tervhdys My heratage teami,

    Olen käyttänyt sivustoanne ainakin 10 vuotta. Jokin vuosi sitten tein virheen ja muutin tilini maksulliseksi. Tarkoitus oli kokeilla sitä vuoden ajan, kun vuosi oli kulunut enkä halunnut jatkaa maksullista palvelua, tilini suljettiin! Haluaisin pitää perhesivustoni alkuperäisenä maksuttomana sivustona.

    Terveisin
    Kimmo Koch
    Kimmo.koch@dnainternet.net

    • A

      annikka

      9 marraskuun, 2016

      Hei Kimmo,
      Sähköpostiosoitteellasi löytyy MyHeritage tili mutta ei perhesivustoa. Voit nyt kirjautua tilillesi ja luoda uuden sivuston. Siitä ei tule mitään maksua, kunhan henkilömäärä pysyy perussopimuksen puitteissa.
      Terveisin
      Annikka