Juhannus on meillä herttainen…
Kun juhannuksen sanotaan olevan herttainen, niin se on silloin sydämellinen, hellä, hyvä, miellyttävä, suloinen, viehättävä, soma, sievä ja ihana.
Juhannus on kukkien, tuoreiden lehvien ja valon juhlaa. Keskikesä on kauneimmillaan: kasvit ovat saavuttaneet täyteläisyytensä, alkaakseen muodostaa hedelmää. Päivä on kirkas ja pitkä. Luonnon lajirunsauden ja rikkaan kokonaisuuden pukee sanoiksi varhaiskeskiaikainen sananparsi: ”Kirjava kesäinen Kiesus, monimuotoinen Jumala”. Sananparressa suuri luonto ja jumalallisuus samaistetaan vielä pakanalliseen tapaan.
Koko juhannuksenajan kesä on aattona tuotu väreineen ja tuoksuineen sisälle asti. Jos on tuotu jouluna pirtin lattialle olkia, niin juhannuksena pestyille lattioille on ripoteltu lehtiä, tavallisimmin lujia ja raikkaita haavan- ja pihlajanlehtiä. Lehdet saivat raikkaan pirtin lattian tuntumaan värikkäältä matolta, josta nousee kesän parhaan kasvukylläisyyden väkevä aromi, sekoittuen lattian puhtauden ja ikkunasta tulvivan ulkoilman raikkauden henkeen. Kaiken kruunasivat kielojen ja sinikukkien kimput.
OLI JUHLA JA JUHANNUSILTA – Erkki Kivijärvi (1882-1942)
”Oli juhla ja juhannusilta ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut.
Sinä ylinnä karkelossa, tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty, kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty, mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvitetty, mies nuorikon taloon tuo!”
Tunnetun juhannuslaulun Oli juhla ja juhannusilta teksti liittyy laulunäytelmään ”Talkootanssit”, jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955) sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Juhannustaikoja:
”Juhannusyönä pitää kolmikulmainen pelto kiertää kolmeen kertaan aivan alastomana. Kolmannella kerralla tulee sitten se tuleva elämänkumppani vastaan”. – Kangasala
”Juhannusyönä oli tapana entisajan ämmien mennä kirnuamaan vettä muurahaispesän viereen paita hampaissa, että olisivat saaneet hyvän voi-onnen”. – Kuhmoinen
”Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan.” – Haukivuori
”Kun heittää juhannusaattona vastan saunan katolle ja mihin päin tyvi kääntyy, sieltä päin tulee sulhasia. Jos tyvi kääntyy kirkolle päin, kuolee sinä vuotena”. – Savitaipale
”Juhannusyönä halkopinosta kahmaistaan pino halkoja, jotka lasketaan. Parillisen luvun saanut menee seuraavana naimisiin”. – Saarijärvi
