DNA-osuma auttoi selvittämään ensimmäisen polven kanadalaisen menneisyyden
Ensimmäisen polven kanadalainen Stephanie Gustys on aina ollut kiinnostunut sukututkimuksesta. Brittiläisen maahanmuuttajaäidin ja liettualaisen pakolaisisän lapsena hänellä oli aina ollut luonnostaan utelias alkuperästään. Mutta tiedon löytäminen ei ollut helppoa: hänellä ei ollut tietoa suvustaan ennen isovanhempia, ja lisäksi äidin isoisä oli adoptoitu eikä hän ollut tiennyt vanhempiensa henkilöllisyyttä.
Stephanie alkoi päästä eteenpäin, kun hänen äitinsä laittoi ilmoituksen skotlantilaiseen sanomalehteen, jossa hän etsi isoisänsä äitiä. Ilmoitus kantoi hedelmää, ja he saivat tietää, että hänen isoisänsä toinen nimi Hunter oli itse asiassa hänen biologisen äitinsä sukunimi. Tällä tiedolla varustettuna Stephanie päätti rekisteröityä MyHeritageen ja viedä sukututkimus seuraavalle tasolle. MyHeritage-palvelun avulla hän pystyi jäljittämään isoisänsä linjan aina Robert Bruceen (Skotlannin kuningas 1306-1329) asti. Matkan varrella hän sai selville, että hänen isoäitinsä – jonka hän oli aina uskonut olevan brittiläinen – oli itse asiassa polveutunut irlantilaisista maahanmuuttajista.
Mutta yritykset löytää hänen isänsä sukulaisia johtivat Stephanien aina umpikujaan. Hänen isänsä tuli Kanadaan pakolaisena sen jälkeen, kun hänet karkotettiin Saksasta toisen maailmansodan aikana. Isän äiti, Stefanija, oli liettualainen, eikä koskaan puhunut perheestään tai kokemuksistaan sen jälkeen, kun hänet oli väkisin erotettu perheestään 17-vuotiaana.
Stephanie yritti ottaa yhteyttä Liettuan hallitukseen avun saamiseksi, mutta sai tietää, että syntymä- ja kuolintiedot hänen haluamaltaan ajalta oli tuhottu. Stephanie oli pettynyt.
DNA-osuma Liettuasta
Jossain vaiheessa Stephanie teki DNA-testin sukututkimuksensa avuksi. Etnisyysarvion tulokset yllättivät hänet: hän odotti olevansa 50% liettualainen, 25% skotlantilainen ja 25% brittiläinen, mutta sen sijaan hän olikin 25% sekä liettualainen, skotlantilainen, irlantilainen että britti, joka itse asiassa tulee hänen isänsä biologiselta isältä, eikä hänen äidinäidiltään!
Stephanien DNA-osumat ovat kuitenkin se, mistä hän sai kaipaamansa läpimurron. Tänä kesänä hän alkoi saada DNA-osumia MyHeritagen kautta perheensä liettualaiselta puolelta. Yksi tietty osuma otti välittömästi yhteyttä Stephanieen: ensimmäinen serkku nimeltä Kornelija. Innokkaana saamaan lisää tietoa Stephanie kysyi Kornelijalta, tiesikö tämä mitään hänen isoäidistään Stefanijasta. Kornelija sanoi kyllä: hänen isällään oli saman niminen täti, joka oli muuttanut Amerikkaan.
Loppu, kuten sanotaan, on historiaa.
Kornelija sai isältään kuvan Stefanijasta lähetettäväksi Stephanielle. Hän kävi myös paikallisella hautausmaalla ja otti Stephanieta varten ylös hänen isoäitinsä sisarusten nimet ja synnyin- sekä kuolinajat. Kornelija kävi jopa serkkujensa luona, joilta hän sai Stephanielle kuvan hänen iso-isoäidistään ja iso-isoisästään. Stephanie väritii kuvan (artikkelikuva) MyHeritage In Color™ -ominaisuudella ja hän sanoo esivanhempiensa heränneen hänelle eloon.
Stephanien liettualaisen isoäidin, Stefanija Velickaiten pakolaispaperit
Stephanie on erittäin iloinen siitä, mitä hän on saanut selville MyHeritagen avulla. Ennen DNA-osumaa hän oli menettänyt toivonsa saada koskaan tietoa liettualaisista sukulaisistaan. Mutta DNA-testauksen avulla hän on pystynyt kertomaan esivanhemmistaan. Stephanien sukupuu – kerran melko tyhjä – on kasvanut kuudesta 6000 henkilöön aina Vilhelm Valloittajaan saakka.
