Suomen aateliston huoli suvun jatkumisesta mieslinjassa ei ollut turha
- Postannut annikka
Maamme, loppujen lopuksi vähälukuisella aatelistolla oli eräs tärkeä haaste voitettavana elämänsä varrella. Koska aateluus periytyi vain mieslinjassa, oli aatelissuvun jatkuvuuden kannalta tärkeää löytää puoliso ja vielä saada vähintään yksi miespuolinen perillinen. Muutoin vaarana oli koko suvun ns. sammuminen mieslinjaltaan.
Toisaalta moniin aatelisiin liittyi jännittäviä tarinoita ja käänteitä sekä mielenkiintoisia paikkoja. Tällä kertaa perehdymme lyhyesti kahteen, noin 10 vuoden välein syntyneeseen herraan 1800-luvun puolivälistä.
Fridolf Leopold Hisingeristä tuli Billnäsin ruukinpatruuna
Ensimmäinen heistä on vuonna 1845 Fagervikin ruukinkartanossa syntynyt Fridolf Leopold Hisinger, josta aikanaan tuli Billnäsin ruukinpatruuna.
Hänen ansiokseen voidaan katsoa perintönä saadun Billnäsin kasvattaminen nykyaikaiseksi teollisuusyritykseksi.
Vaikka monet muut ruukit kaatuivat heikkoina aikoina 1800-luvun loppupuolella, pystyi Billnäs Hisingerin määrätietoisella johdolla voittamaan kaikki esteet. Hän loi ruukista yhtiön, jolla parhaimmillaan oli reilut 1000 työntekijää. Billnäs oli myös todella kansainvälinen laitos, sillä noin neljännes työväestä oli tullut sinne mm. Hollannista, Ruotsista tai Saksasta.
Hisinger rakensi komean huvilan, Villa Billnäsin
Paikalliseen miljööseen vapaaherra Hisinger rakensi komean, renessanssityylisen huvilan. Tästä tuli Billnäsin ruukinkartano, mutta ikävä kyllä, rakennus tuhoutui vuonna 1915 tulipalossa. Nopeasti tämän jälkeen samoille sijoille nousi uusi Villa Billnäs, joka on nykyään yksityiskotina.
Kotimaan politiikkaan Hisinger vaikutti toimimalla oman säätynsä edustajana vuoden 1888 valtiopäivillä. Fridolf Leopold Hisinger kuoli kesällä 1928 Pohjan pitäjässä naimattomana ja ilman biologisia jälkeläisiä.
Tee nyt hakuja MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista!
Hisinger adoptoi itseään vain 10 vuotta nuoremman Christer Ludvig Edvard Jägerskiöldin
Aavistaen tulevaisuutensa hän oli turvannut sukunsa aateluuden ottamalla adoptiopojan vuonna 1906. Tämä tarinamme toinen herra oli adoptioisäänsä vain reilut 10 vuotta nuorempi, sillä Christer Ludvig Edvard Jägerskiöld oli syntynyt Turussa kesän lopulla 1856. Hänen taustansa oli hieman tavallista eksoottisempi, sillä isä Krister Ludvig Reinhold oli Kemiön poikia, mutta sen sijaan isoisä Christer Ludvig Jägerskiöld oli ensi kerran nähnyt päivänvalon Belgian Brysselissä. Hän ei toki ollut mitään belgialaista sukua, vaan isänsä, majuri Carl Ludvigin sotilasura oli vienyt perheen Keski-Euroopan maisemiin.
Suvun juurena voidaan pitää 1689 ritarihuoneelle introdusoitua Claes Jägerhornia. Hänet oli aateloitu nimellä Jägerhorn, mutta introdusoinnissa muuttui sukunimeksi Jägerskiöld. Suvun kantatila löytyy Kalannin Velluan kylästä.
Christer Ludvig Edvardin yllättävä uranvaihto upseerista virkamieheksi
Mutta jos palaamme toiseen lähtöhenkilöömme, tuli hänestä ensin upseeri ja sitten virkamies. Christer Ludvig Edvard valmistui Haminan kadettikoulusta 1879 vänrikin arvolla. Kolmisen vuotta hän ehti toimia erään asetehtaan apuna, kunnes tuli komento Uudenmaan pataljoonaan.
Alikapteenin arvolla hän erosi palveluksesta 1887 siirtyen Suomen Pankkiin. Siellä hän toimi lopulta ylikassanhoitajana työskennellen mm. Pietarin konttorissa 1901–1903. Oman säätynsä valtiopäiväedustaja hän oli useaan otteeseen: 1894, 1897, 1900, 1904–1906.
Suku jatkui ja pelastus tuli adoption kautta
Hisingerin ja Jägerskiöldin tiet kohtasivat 1906, kun Hisinger adoptoi tämän. Näin Fridolf Leopold varmisti aateluuden jatkumisen ja Christer Ludvig Edvard otti käyttöön kaksiosaisen sukunimen Hisinger-Jägerskiöld.
Christer Ludvig Edvard oli Fridolf Leopoldin isoveljen, Edvard Viktor Eugen Hisingerin vävy. Pelastus tuli siis tässä tapauksessa adoption kautta ja kaikki osapuolet olivat varmasti järjestelyyn hyvin tyytyväisiä.
Lue lisää sukuhistoriaan liittyvistä aiheista MyHeritagen blogista!
Kaikki artikkelin kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!
Artikkelikuva: Vanha Villa Billnäs vuonna 1910. Kuvaaja Signe Brander – museovirasto