382-vuotias Kuninkaallinen Turun Akatemia on Suomen ensimmäinen yliopisto
Kuninkaallinen Turun akatemia perustettiin jo vuonna 1640. Sen perusti tuolloin 13-vuotiaan kuningatar Kristiinan holhoojahallitus.
Albert Edelfelfin maalaus vuodelta 1902 Turun akatemian vihkijäisistä.
Missä suomalaiset opiskelivat ennen Kuninkaallisen Turun Akatemian perustamista
Koko Eurooppaa ajatellen Kuninkaallinen Turun akatemia on sangen nuori laitos. Maanosamme vanhimmaksi yliopistoksi on määritelty Bologna, sillä se sai alkunsa jo vuonna 1088. Muita ikivanhoja ovat Pariisi (1150), Oxford (n. 1167) ja Modena (1175). Ennen omaa akatemiaa suomalaiset opiskelevatkin esimerkiksi Pariisissa, Leipzigissä ja vaikkapa Rostockissa. Ensimmäinen suomalainen opiskelija Pariisissa mainitaan jo vuonna 1313. Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin vuonna 1827 ja sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä yliopiston nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto vuonna 1919.
Keisarillinen Aleksanterin yliopisto vuonna 1838- Museovirasto/Fredrik Tengström. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Opiskelijat valikoituivat vauraimmista suvuista
Koska opiskelu oli tuohon aikaan erittäin kallista, kuuluivat opiskelijat maamme, sillä hetkellä vauraimpiin sukuihin. Moni heistä sai myöhemmin nimityksen piispaksi tai kirkkoherraksi. Kuuluisimpia Keski-Euroopan matkaajia lienevät Mikael Agricola ja tuleva piispa Olavi Maununpoika. Hän hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston rehtorin virkaa muutamia kuukausia vuosina 1435–1436.
Mikael Agricolan muistolaatta Turun Akatemian seinässä. Museovirasto
Sukututkijaa kiinnostavat aineistot opiskelijoista
Sukututkijalle mielenkiintoista materiaalia ovat luonnollisesti tiedot esisukulaisen tai -vanhemman opiskelusta Turun akatemiassa. Akatemia kokosi omia opiskelijamatrikkeleita, mutta vuoden 1827 Turun palo hävitti nämä asiakirjat vuosilta 1640–1817. Vasta vuonna 1889 aloitettiin kokoamaan uutta kokonaiskuvaa akatemian kahdesta ensimmäisestä vuosisadasta.
Suomen arkistolaitoksen legendaarinen nimi, Vilhelm Lagus kokosi materiaalia eri lähteistä julkaisten teoksen ”Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad”. Hän joutui käyttämään hyvin hajanaisia dokumentteja ja niinpä lopulliseen julkaisuun jäi lukuisia virheitä. Lagus julkaisikin täydennysosan vuonna 1906. Eri osakunnista julkaistiin 1900-luvun alkupuolella omia matrikkeleita, joista mikään ei ollut täydellinen.
Netissä olevat mielenkiintoiset aineistot
Vasta tietokoneiden ja ennen kaikkea internetin tultua kuvaan mukaan, saatiin merkittävä parannus ylioppilaiden tutkimiseen. Yrjö Kotivuori ja Veli-Matti Autio aloittivat 1990-luvulla laajan työn, jonka pohjalta julkaistiin Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 ja Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 internetissä. Syy kahtia jakoon on looginen. Vuodesta 1853 lähtien ylioppilas määriteltiin eri tavalla kuin aiemmin. Ensimmäisellä jaksolla ylioppilas (rippikirjoissa monesti studiosus tai student) tarkoitti yliopiston opiskelijaa, joka oli läpäissyt akatemian pääsykuulustelun. Vuonna 1852 julkaistut yliopistostatuutit määrittelivät uudelleen ylioppilaan, jonka mukaan hänen piti suorittaa suurin piirtein nykyisen kaltainen tutkinto saadakseen tämän arvokkaan tittelin. Latinankielinen termi studiosus tarkoittaa pääsääntöisesti Turun akatemian opiskelijaa.
Ylioppilasmatrikkeli
Tutustu vuosien 1640-1852 ylioppilasmatrikkeliin
Suurimmasta osasta opiskelijoita on säilynyt tiedot heidän sukuperästään, syntymäpaikasta ja kirjautumisesta joko Turun katedraalikouluun tahi suoraan akatemiaan Kotivuoren ja Aution tekemään sähköiseen matrikkeliin on lisätty tiedot puolisoista ja perheen akateemisesta lapsista sekä muista lähisukulaisista.
Tietoja, joita ei löydy muualta kuin ylioppilasmatrikkelista
Ylioppilasmatrikkelin avulla onkin mukavaa selvitellä, miten moninaisin tavoin esimerkiksi pappisperheet olivat sukua keskenään. Matrikkelin vanhimmassa osassa on lisäksi runsaasti lähdeviitteitä ja jopa poimintoja kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoista, joissa ao. ylioppilas mainitaan. Näiden avulla voi hieman ruotsia ymmärtävä tutkija päästä selville henkilön sukulaispiiristä. Nämä pöytäkirjamerkinnät käsittelevät monesti erilaisia perinnönjakoja ja vastaavia. Matrikkelia käytettäessä kannattaakin lukea jokainen rivi erittäin tarkkaa, sillä eräitä tietoja on mahdotonta saada selville muualta. Matrikkelista saatat löytää mm. tarkan syntymäajan, vaikka ao. henkilön syntymäseurakunnan kastettujen luetteloita ei olisi enää olemassa.
Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa opiskelleiden nimikäytännöt
Akatemiaan tullessaan opiskelijan nimi kirjattiin dokumentteihin latinalaisessa muodossa. Näin esimerkiksi Heikki Laurinpojasta tuli Henricus Laurentius! Työ- tai virkauralle lähtiessään suurin osa ylioppilaista omaksui sukunimen eli ns. sivistyneistönimen. Nämä oli monesti muodostettu kotikylän tai kotitalon nimestä muuntamalla se kreikkalaiseen tai latinalaiseen muotoon. Näin esimerkiksi komealta kalskahtava nimi Alopaeus on alun perin Kettunen ja Archtopolitanus paljastuu yksinkertaisesti porilaiseksi. Nimen pohjalla on sana Björneborg eli karhulinna.
Lopuksi
Kotivuoren ja Aution valtava työ on muutama vuosi sitten jalostettu uuteen muotoon Akatemiasammoksi. Tämä semanttinen webin palvelu mahdollistaa em. sukulaisuuksien havainnoinnin aivan uudella tavalla. Samoin Akatemiasampo yhdistää näppärästi ihmiset, paikat, koulutuksen ja työn. Akatemiasampoon voit tutustua täällä!
Lue myös muita sukututkimusaiheisia kirjoituksia MyHeritagen blogista
Artikkelikuvassa Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Piblic domain. Kuvan värit on palautettu MyHeritagen In Color -ominaisuudella. Kokeile sinäkin omiin sukukuviisi.
