Elinkeinoelämä on tuottanut paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia

Elinkeinoelämä on tuottanut paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia

Oletko koskaan ajatellut, että elinkeinoelämä on synnyttänyt valtavan määrän sukututkijaakin kiinnostavia lähteitä. Erityisesti 1800-luvun lopulta lähtien näiden dokumenttien määrä paisuu vuosi vuodelta laajemmaksi. Aiemmilta vuosisadoilta elinkeinoelämän tiimoilta syntyi mm. pitäjänkäsityöläisiin liittyviä päätöksiä ja lupia maaseudun osalta. Kaupungeissa käsityöläisten piti aina kuulua ammattikuntiin ja näiden arkistot kertovat tutkijalle miehen tiestä oppipojasta kisälliksi ja edelleen mestariksi.

Säästölipas

Turun muurariammattikunnan säästölipas vuodelta 1671. Turun museokeskus

Toki maaseudulla oli myös pieniä tuotantolaitoksia, mutta varsinaisia tehtaita saatiin odotella 1800-luvun loppupuolelle. Poikkeuksena tästä ovat maamme lukuisat rauta- ja lasiruukit. Rautaruukeista ja pitäjänkäsityöläisistä voitkin lukea aiemmista blogipostauksistamme.

Kruununvoudin ja lääninkanslioiden arkistot antavat paljon tietoa elinkeinoelämästä

Kruununvoutien ja lääninhallitusten lääninkanslioiden arkistot sisältävät paljon tietoa mm. kestikievareista, myllyistä, meijereistä, juustoloista ja vaikkapa salpietarinkeittämöistä. Edelleen niistä voit etsiä 1860-luvulta eteenpäin maakauppiaiden tietoja. Ikävä kyllä, lähes kaikki tämä aineistomassa on vielä digitoimatta. Sitä täytyy siis jalkautua katsomaan Kansallisarkiston eri toimipaikkoihin. Materiaali löytyy pääsääntöisesti vanhan lääninjaon mukaisesti eri toimipaikoista. Luovutetun alueen osalta dokumentit on arkistoitu pääosin Mikkeliin.

Pokin kauppa

Pokin vanha maakauppa. Kuvalähde: Kouvolan kaupunginmuseo/Oskari Wuorenrinne 1905-1913. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Sotien vaikutus elinkeinoelämän arkistoihin

1800-luvulla toimiluvan tai valtakirjan sai lähettämällä anomuksen asianomaiselle taholle. Sama koski tilannetta, jossa toimintaa haluttiin laajentaa, lakkauttaa tai siirtää toiselle omistajalle. Näiden anomusten ja osin valitusten kautta voit selvitellä tietyn elinkeinonharjoittajan vaiheita. Vaikka vanhimmat tiedot esim. lääninhallitusten osalta löytyvät jo 1600-luvulta, on dokumentteja säilynyt laajemmin vasta autonomian ajalta. Ikävä kyllä, Vaasan läänin arkistoja tuhoutui Vaasan palossa 1852. Suomen sodassa 1808–1809 taasen Kuopion läänin arkistot kärsivät suuria vahinkoja. Viime sodissa osa Viipurin läänin arkistoa tuhoutui.

Tehtaiden omat synnytyssairaalat ja koulut

Jos sitten ajattelemme yritysten itsensä tuottamaa materiaalia, voi niidenkin avulla tehdä merkittäviä löytöjä. Yhdenkään yrityksen kohdalta ei toki löydy seuraavassa lueteltuja asioita, mutta ehkäpä voit ainakin yrittää löytää joitain näistä. Eräillä yrityksillä, luonnollisesti kaikista suurimmilla, oli omat synnytyssairaalansa. Sieltä voit siis etsiä tietoja lapsen syntymään liittyen. Kun tämä lapsi on tullut kouluikään, voit tutkia tehtaan kansakoulun tai ammattikoulun päiväkirjoja ja matrikkeleita löytääksesi palaset hänen opiskeluelämäänsä.

Esimerkiksi Svenska skolan i Varkaus oli ruotsinkielinen alakoulu Varkaudessa Pohjois-Savossa. Se oli Suomen itäisin ruotsinkielinen koulu. Koulu perustettiin vuonna 1919 nimellä Warkaus privata Svenska Folk- och Samskola. Koulun perustajiin kuului A. Ahlström Oy:n virkamiehiä. Sen yhteydessä oli viisivuotiaille leikkikoulu. Vaikka koulu oli ruotsinkielinen, viimeisinä vuosina suurin osa sen oppilaista puhui äidinkielenään suomea.

Tehtaan koulu, Varkaus

Tehtaan koulu, Savontie Varkaus Lähde: Paju~commonswiki

Työntekijän tiedot auttavat tutkijaa

Kun tutkinnan kohteesi on tullut työikään, kannattaa etsiä yritysten arkistoista työnhakuun liittyviä asiakirjoja. Työn aloittamisen jälkeen henkilö on kirjautunut todella moniin, hyvin erilaisiinkin luetteloihin. Näitä ovat esimerkiksi, palkkalistat ja -kortit, henkilöstöluettelot, työsopimukset, työtodistukset, henkilökortit ja niin edelleen. Onpa jossain yrityksissä otettu ahkerasti valokuviakin työnsä ääressä ahertavista työntekijöistä. Saatat oikein hyvällä tuurilla törmätä jopa haastatteluihin sekä erilaisiin työuriin liittyviin muistelmiin.

Tehtaiden työväelle rakennuttamat asunnot

Erityisesti tehtaat järjestivät ja rakensivat henkilökunnalleen asuntoja. Asumisen jälkiä ovat mm. vuokranmaksuluettelot ja yhtiön antamat lainat oman asunnon hankintaan. Arkistoissa on edelleen asuntojen pohjapiirustuksia ja valokuvia taloista. Samoja piirustuksia ja kuvia löytyy toki itse tuotantolaitoksistakin.

Varkauden Niittylä I-III -rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1910 – 1918 tehtaan työläisten asunnoiksi.

Niittylät Varkaudessa

Kuvalähde: Saranat.fi, Niittylät III, II ja I

Muita arkistoja, joita ehkä haluat hyödyntää tutkimuksessasi

Vapaa-ajan osalta tutkija voi hyödyntää tehtaan urheiluseuran jäsenluetteloita ja erilaisten kilpailujen tulosluetteloita. Kulttuurin osalta on syntynyt samantapaisia asiakirjoja. Ethän unohda kauppojen asiakastilejä! Monesti ostokset tehtiin ”tilille” ja maksettiin esimerkiksi kerran kuussa. Tästä on säilynyt omat materiaalinsa.  Kauppojen lisäksi suuryrityksillä ja joskus pienemmilläkin oli omat säästökassansa. Näiden ja paikallisten pankkien kirjanpidot auttavat hahmottamaan perheiden sosioekonomista tilaa. Elämän loppuessa yritykset saattoivat maksaa hautausavustuksia. Viime sotien jälkeen kuvaan tuli mukaan sotainvalidihuolto. Näistä kaikista on olemassa omat arkistonsa.

Rekisteröidy MyHeritage-käyttäjäksi ja aloita oma sukututkimuksesi. Pyrimme auttamaan sinua kaikin tavoin. Suomalaiseen sukututkimukseen liittyviä kirjoituksia ja ohjeita voit lukea täältä.

Mistä sitten etsiä näitä runsaudensarvia? Ratkaisu on Mikkelissä, josta löytyy Elinkeinoelämän Keskusarkisto eli ELKA. Heillä on vapaasti netistä löytyvä hakukone ja paikan päälle voi mennä selvittämään oman tutkinnan kohteensa vaiheita. Käynti ei vaadi ennakkoilmoittautumista, mutta toki pitkämatkalaisen kannattaa tarkistaa päivittäiset aukioloajat heidän nettisivuiltaan www.elka.fi

Artikkelikuva on otettu Hämeenlinnassa Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorissa 1900-luvun alkupuolella. Kuvan laatua on parannettu ja kuvassa olleet naarmut poistettu MyHeritagen Photo Enhancerilla. Kuva löytyy Museoviraston kokoelmista.