Kirkonkirjat osa 2 – lyhenteet kirkonkirjoissa

Lyhenteet kirkonkirjoissa saattoivat olla kirkkoherran tai kappalaisen persoonallinen tapa kirjata esim. avioliittoon, muuttoon tai ripille pääsyyn liittyviä asioita.

Lyhenteet vanhoissa kirkonkirjoissa

Rippikirjoissa on lähes määrätön määrä erilaisia lyhenteitä sekä merkintöjä, joiden selvittäminen saattaa toisinaan olla työn ja tuskan takana.

Hyvä tapa lähteä käsittelemään näitä kryptisiä merkintöjä on ensin verrata niitä saman rippikirjan muihin sivuihin. Saatat hyvinkin löytää sieltä lisätietoja, jotka avaavat papin ajatuksia hieman enemmän. Tyypillisimmät merkinnät kertovat henkilön muutosta joko seurakunnan sisällä tai seurakunnasta toiseen.

Yllä olevassa kuvassa lastataan muuttokuormaa. Kuvaaja Pietinen 1933, Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Hyvin useasti muutto on kirjattu käyttämällä pystyviivaa, jonka puolesta välistä lähtee ikään kuin U-kirjain. Jos näitä U-kirjaimia on yksi, on henkilö muuttanut samassa seurakunnassa toiseen paikkaan. Kahdennettu U-kirjain paljastaa muuton jonnekin muualle.

Muutto pitäjän sisällä

Isoja aakkosia A ja B on käytetty kahden henkilön välisen avioliiton kirjaamiseen. Erityisesti tätä näkee silloin, kun kyseinen aviopari ei ole peräkkäisillä riveillä rippikirjan sivulla.

Sulhasrivi

Kuolinmerkinnäksi on riittänyt jonkinasteinen ristinmerkki.

Kuolinmerkintä

Yllä olevassa kuvassa mies katsoo avoimessa arkussa olevaa vainajaa. Kuva on 1900-luvun alkupuolelta, Pielisen museon kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Kenties yleisin lyhenne D-kirjain, jota seuraa pieni o-kirjain alleviivattuna. Tämä on lyhenne sanasta Dito eli sama kuin edellä. Tällä tavalla kirkkoherra välttyi kirjoittamasta moneen kertaan esimerkiksi paikkakunnan tai kylän nimeä. Kyseinen lyhenne voi merkitä joko sen vasemmalla puolella olevaa saraketta tai sitten yläpuolella olevaa riviä. Monesti kyse on jälkimmäisestä.

Erilaisia merkintöjä on niin paljon, että definitiivisen listan tekeminen on osoittautunut koko lailla mahdottomaksi. Pääsääntöisesti nämä lähes salakirjoitusta muistuttavat kirjaukset avautuvat ennemmin tai myöhemmin vertailemalla ja päättelemällä.

Lyhenteet kirkonkirjoissa

Kokonaan toinen asia ovatkin sitten moninaiset lyhenteet. Näitä löytyy kirkonkirjoista suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja myös latinaksi. Kirkonmiehillä on ollut omat käsityksensä eri aikoina siitä, miten vaikkapa rippikirjassa luonnehditaan aviotonta lasta, leskeä, avioliittoa, sotapalvelusta, ruotuvaivaisuutta ja maallisen oikeuden antamia tuomiota. Oleellista lyhenteiden kohdalla on lukea ne oikein. Yhdenkin kirjaimen ero voi aiheuttaa virhetulkintoja.

Landbonde, lampuoti

Kirkonkirjat ja kuolinsyyt

Kuolinsyy: tuntematon sairaus

Kolmas hankala ryhmä ovat kuolinsyyt. Vuonna 1749 Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön väkilukutaulut. Tämän tilastointia varten tehdyn järjestelmän myötä seurakuntiin jaettiin valmiit listat kuolinsyistä, joita kirkkoherrojen piti käyttää haudattujen luetteloissa. Tästä eteenpäin sukututkija alkaa löytää esivanhempiensa kuolinsyitä paremmin, mutta niiden tulkinnassa pitää olla varovainen. Kirkkoherra määritteli ensi alkuun kuolinsyyn omaisten tai läsnäolleitten kertomusten perusteella. Tämän takia voisi sanoa kuolinsyyn kertovan enemmän oireista kuin varsinaisesta sairaudesta. Toki erilaisissa onnettomuuksissa menehtyneiden kohdalla asia on huomattavasti selkeämpi. Lääkäreiden antamat kuolintodistukset yleistyivät laajalti vasta 1900-luvulla.  Myös kuolinsyistä löydät internetistä useita hyödyllisiä sivustoja.

Internetistä löytyy monia, sukututkijoita varten tehtyjä lyhenneluetteloita, jotka helpottavat asioiden selvittämistä. Lyhenteissä pätee sama kuin em. merkinnöissä. Vertailu saman rippikirjan ja/tai historiakirjan muihin sivuihin auttaa tulkitsemista huomattavasti.

Täältä löydät luettelon yleisimmistä lyhenteistä.

Artikkelikuvassa on hääkulkue. Kuvaaja Alf Willner, Loviisan kaupunginmuseo. Kuvan laatua on kohennettu MyHeritagen Photo Enhancerilla – kokeile sinäkin!

Tämä on kirkonkirjat-sarjan toinen osa. Voit lukea ensimmäisen osan täältä.