Sääty yhteiskunta ja kruununtilan perinnöksi ostaminen

Sääty yhteiskunta ja kruununtilan perinnöksi ostaminen

Maassamme oli sääty yhteiskunta vuoteen 1906 ja sen ohella kolme maanluontoa: perintötila, kruununtila ja rälssitila. Maanluonto on oikeushistoriallinen käsite, joka liittyy sääty yhteiskunnan erioikeuksiin eli privilegioihin ja verotusjärjestelmään. Maanluonto määritti sääty yhteiskunnassa kiinteistöjen omistus- ja nautintasuhteet. Näistä kruununtilan omisti sen nimen mukaisesti kruunu ja tilan haltijana, ei omistajana, oli isäntä.

Alkujaan lähes kaikki maamme maatilat olivat perintö- eli verotiloja, jotka omisti talollinen itse. Hän saattoi myydä tilan, pantata sen tai tehdä siellä mitä tahansa muutoksia. Jos kuitenkin kävi niin, että talollinen ei pystynyt kolmeen vuoteen maksamaan lakisääteisiä verojaan, oli vaarana tilan palautuminen kruunulle. Suuret katovuodet 1690-luvulla ja heti sen jälkeen maata kohdannut isovihan aika merkitsivät monelle talolle ankeita aikoja. Veronmaksukykyä ei ollut ja näin tila toisensa jälkeen joutui kruunulle.

Kruununtilan ostaminen perintötilaksi sääty yhteiskunnan aikaan

Kruununtilaa hoiti isäntä, jolla oli maaherran ja vuodesta 1837 lähtien kuvernöörin myöntämä hallintaoikeus tilan käyttöön. Tämä oikeus annettiin erityisellä hallintaoikeusasiakirjalla, jonka nimi ruotsiksi oli immissionbref. Kruunu saattoi häätää haltijan, mikäli tilan verot jäivät maksamatta tai talo haluttiin muuttaa puustelliksi.

Pari vuotta Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen eli 1723 tuli mahdolliseksi ostaa tuollainen kruununtila verolle eli perinnöksi. Perinnöksi ostaminen tarkoitti sitä, että tilasta tuli ostajan omaa omaisuutta, jonka saattoi antaa perinnöksi. Perinnöksi ostaminen oli mahdollista vuodesta 1723 ensin ajoittain ja vuodesta 1789 lähtien jatkuvasti.

Yhdistys- ja vakuuskirjan säätäminen helpotti tilan haltijan elämää

Vuoden 1789, perustuslakeihin kuuluneen Yhdistys- ja vakuuskirjan säätäminen helpotti tilan haltijan elämää huomattavasti, sillä tämän jälkeen tilan menetti yleensä vain veronmaksukyvyttömyyden takia. Myös tilan huono hoito oli syy kruunulle irtisanoa sopimus. Ruotsin vallan aikana, vuonna 1804 ehdittiin vielä säätää siitä, että hallintaoikeuden menettää syyllistyessään varkauteen tahi häpeälliseen rikokseen. Häpeällinen rikos oli mm. väärään rahaan sekaantuminen.

Haltijan vaihtuminen kruununtilalla synnytti sukututkijalle runsaasti asiakirja-aineistoa

Jos kruununtila vaihtoi haltijaa, syntyi siitä runsaasti asiakirjoja. Lääninhallitusten arkistoista sukututkija voi löytää mm. tilan edellisen hallintaoikeusdokumentin. Jos tuollaista ei ollut säilynyt, saatettiin käyttää asukkaiden muistinvaraista kertomusta tilan aikaisemmista vaiheista. Edelleen haltijan vaihdon yhteydessä uudesta asukkaasta hankittiin mainetodistus sekä virkatodistus. Jopa sukuselvitys saattoi tulla kyseeseen, sillä vaihtoon liittyi monimutkaisia perimysjärjestelyitä. Haltijan vanhin poika oli oikeutettu tilaan ja jos tämä oli jo kuollut, tuli sijaan hänen vanhin poikansa. Jos poikia ei ollut, siirtyi tila vanhimman tyttären miehelle jne. Lääninhallitusten papereista löytyy myös väliaikainen sijoituskirja, joka oli voimassa vuoden ja yhden yön. Tuo oli yleinen moiteaika pitkään. Takauskirjojakin on, sillä kahden takaajan piti sitoutua suorittamaan tilan verot ja maksut, jos uusi asukas ei siihen kyennytkään. Haltijan vaihdoksesta kuulutettiin kyseisen kihlakunnan kaikissa kirkoissa kolme kertaa.

Ruotsin vallan aikana Tukholman kamarikollegio vahvisti perinnöksi ostot

Jos palaamme sitten kruununtilan perinnöksi ostoihin, niin Ruotsin vallan aikaan ne vahvisti Tukholman kamarikollegio. Dokumentit menivät lääninhallitusten kautta sinne. Vuodesta 1789 lähtien kruununtilan silloisella haltijalla oli käytännössä yksinoikeus perinnöksi ostoon. Hintana oli tilan kolmen vuoden veroja vastaava summa. Vuosien 1789–1899 noin 27000 tilaa ostettiin perinnöksi. Ennen vuotta 1809 annettuja perintökirjoja voi tiedustella Ruotsin Riksarkivet: sta. Autonomian aikaan vastaavasta prosessista huolehti Suomen senaatti ja nämä dokumentit löytyvät luonnollisesti Kansallisarkiston kokoelmista.

Maanmittaushallituksen maakirjat sääty yhteiskunnan ajalta sukututkijan apuna

Etsimisessä auttaa tieto päivämäärästä, jolloin ostaminen on tapahtunut. Se löytyy Maanmittaushallituksen maakirjoista, jotka Kansallisarkisto on digitoinut kattavasti.

Esimerkiksi voimme ottaa entisessä Halikon pitäjässä, nykyisessä Salon kaupungissa sijaitsevan Ikelän kylän Kuukan talon. Turun ja Porin läänin vuoden 1905 maakirjan viidennessä osassa kerrotaan Kuukan tulleen ostetuksi verolle marraskuun 25. päivänä vuonna 1791. Samalla saamme tietää, että talon kymmenysvero on aikoinaan mennyt Turun arkkipiispalle, mutta myöhemmin se on peruutettu kruunulle. Tässä tapauksessa varsinaista perinnöksiostoasiakirjaa pitäisi siis lähteä metsästämään Riksarkivet: in kautta. Lähtötiedoiksi kannattaa antaa lääni, kihlakunta, kylä ja talo sekä tietenkin em. päivämäärä. Hyvällä tuurilla kyseinen asiakirja löytyy ja siitä saa nopeasti kopion. Perinnöksiostodokumentista löytyy mm. seuraavat tiedot:

  • selvitys asetuksista, mihin kauppa perustuu
  • ostajan nimi
  • tilan sijainti
  • sen nimi ja rekisterinumero
  • minkä tilan apuverotilana eli augmenttina talo on saattanut toimia
  • hinta
  • kuka tai ketkä tilan ostivat
  • kauppakirja allekirjoituksineen
Entisessä Halikon pitäjässä Ikelän kylässä sijainneen Kuukan talon verolle osto Turun ja Porin läänin vuoden 1905 maakirjan viidennessä osassa.

Entisessä Halikon pitäjässä Ikelän kylässä sijainneen Kuukan talon verolle osto Turun ja Porin läänin vuoden 1905 maakirjan viidennessä osassa.

Aloita oman sukusi tutkiminen MyHeritagessa ja jätä jälkipolville tietoja heidän esivanhempiensa elämästä.

Tutustu MyHeritagen blogissa myös muihin sukututkimusaiheisiin artikkeleihin.

Artikkelikuvassa Aminoffit pelaavat krokettia Pekkalan kartanon pihalla sääty yhteiskunnan aikaan 1880–luvulla. Portailla istumassa fideikomissaari eli sääntöperintötilan isäntä Johan Adolf Aminoff. Museoviraston kokoelmat, kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.