Talonhaltijaluettelot sukututkimuksen apuneuvoina

Talonhaltijaluettelot sukututkimuksen apuneuvoina

Talonhaltijaluettelot sukututkimuksen apuneuvoina on hieman unholaan painunut, mutta mielenkiintoinen lähdemateriaali, joka saattaa helpottaa erityisesti tietyn maatilan vaiheita tutkivaa henkilöä.

Tässä blogissa on aiemmin ollut puhetta Suomen Asutuksen Yleisluettelosta, joka sekin toki on erittäin merkittävä apu kenelle tahansa aikaan ennen kirkonkirjoja matkaavalle sukututkijalle.  SAY:lla, kuten tuo 1900-luvulla tehty apuväline lyhennetään, on vankka sijansa suomalaisessa sukututkimuksessa. Yhdessä erityisesti 1930-luvulla jaettujen sukutilakunniakirjojen kanssa voi tutkija päästä helposti jopa 1540-luvulle.

Talonhaltijaluetteloiden alkuvaiheet

Noita kahta edelsivät jo 1800-luvulla talonhaltijaluetteloiden esivaiheet. Esimerkiksi Pernajan pitäjän Suur-Sarvilahden kartanon 1880-luvulla omistanut Viktor Magnus von Born omistautui tilansa historialle julkaisten siitä historiikin vuonna 1888. Vähän myöhemmin hän kirjoitti samanlaisen toisesta omistuksessaan olleesta tilasta, Porvoon Gammelbackasta.

Suur-Sarvilahden kartano Pernajassa. Kuva: Signe Brander 1910 / Museovirasto. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Suur-Sarvilahden kartano Pernajassa. Kuva: Signe Brander 1910 / Museovirasto. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Viktor Magnus von Born. Kuvaaja Gösta Florman 1880–1889. Museoviraston kokoelmat

Viktor Magnus von Born. Kuvaaja Gösta Florman 1880–1889. Museoviraston kokoelmat

Yllä olevat kuvat on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin In Coloria omiin historiallisiin kuviisi!

Uudenmaan Lohjalla paikallinen kotiseutuyhdistys (maamme vanhin sellainen) aloitti sikäläisten maatilojen isäntien luetteloinnin jo 1900-luvun alussa. Seuran innokas jäsen, kirkkoherra Adolf Neovius teki ensin pari luetteloa tiettyjen talojen omistajista. Hyvän palautteen innoittamana hän myöhemmin innostui keräämään koko pitäjän osalta vastaavia pienpainatteita.  Tuohon aikaan tämä kaikki edellytti pitkiäkin arkistomatkoja, sillä osa materiaalista löytyi ainoastaan Tukholmasta saakka. Ennen hänen kuolemaansa kolmannes Lohjan taloista oli saanut omat talonhaltijaluettelonsa.

Arpalahti

Arpalahti, päärakennus – yksityinen kokoelma

Suomen Asutuksen Yleisluettelon isä oli Jalmari Finne

Samoihin aikoihin eri puolilla Suomea alkoi vastaava innostus, mutta oikeastaan vain Ulvilassa päästiin jonkinlaisiin tuloksiin.

Suomen Asutuksen Yleisluettelon ideoineesta Jalmari Finnestä tulikin lopulta laajemman talonhaltijaluetteloinnin isä. Onnekkaasti hänelle myönnettiin Nurmijärven kunnalta apuraha 1923, jonka turvin hän pääsi tutkimaan kyseisen pitäjän taloja. Tätä työtä voi pitää yhä edelleen erittäin perusteellisena selvityksenä. Paitsi isäntien ja emäntien nimiä syntymäaikoinaan, sisälsivät Finnen luettelot myös ns. uudistilat. Aikaisemmin oli tyydytty kirjaamaan ylös vain ns. kantatilojen tiedot, mutta Nurmijärvi sai osakseen huomattavasti kattavamman käsittelyn.

Itsenäisen Suomen aikana pitäjänhistorioihin liitettiin vähitellen talonhaltijaluetteloita.

Näistä teoksista ensimmäinen kattava koski Humppilaa. Vaikka talonhaltijaluettelot ovat vanhoissa pitäjänhistorioissa lähinnä nimi- ja vuosilukuja, on niillä nykyajan tutkijalle paljon annettavaa. Niiden avulla on huomattavasti helpompaa päästä ajassa taaksepäin.

Yleensä tämä vaatii tietojen yhdistämistä SAY:n luetteloihin ja myös alkuperäisiin voudin- ja läänintileihin. Jos vanhat käsialat tuottavat vaikeuksia, antavat talonhaltijaluetteloiden nimilistat oivan avun. Kun nimi on selkeästi tiedossa, on se helpommin löydettävissä alkuperäislähteistä.

Maatila

Maatila – yksityinen kokoelma

Talonhaltijaluettelot eivät ole alkuperäislähteitä

Ne ovat tutkijoiden tulkintoja alkuperäisistä lähteistä. Niihin on voinut eksyä hajanaisen materiaalin takia vääriä tulkintoja ja erityisesti vuosilukuja. Niitä onkin syytä käyttää kaiken muun materiaalin rinnalla, sen tukena.

Muistathan, että kiinteistöjen myynnit vahvistettiin käräjillä lainhuudoin. Nämä lainhuudot löytyvät kihlakunnanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjoista. Helpoimmin pääset alkuun käyttämällä Kansallisarkiston erinomaista Tuomiokirjahakua.

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löydät Lasse Iso-Iivarin mestarinäytteen. Hän on 1970-luvulta alkaen systemaattisesti koonnut talonhaltijoita Satakunnasta ja Hämeestä sekä jonkin verran Varsinais-Suomesta. Suomen Sukututkimusseuran SukuHausta löytyvät vapaasti katsottavina Timo Verhon laajat luettelot Loimaalta ja sen lähipitäjistä.

Artikkelissa olevat, MyHeritagen In Colorilla väritetyt talokuvat ovat yksityiskokoelmasta.

Tutustu myös muihin sukututkimusartikkeleihin MyHeritagen blogissa.