Tehoton sarkajako korvattiin isojaolla 1700-luvulta alkaen

Sarkajako toteutettiin jakamalla kullekin talolle osuuksia kylän yhteisestä maasta eli jakokunnasta. Jokainen talo sai vuorotellen näitä sarkoja, jotta erilaatuinen maaperä olisi jakaantunut tasaisesti eri isännille. Sen hyviä puolia oli mm. se, että aitaamista tarvittiin todella vähän ja maa jaettiin sangen tasapuolisesti, mutta järjestelmä oli melko tehoton pidemmän päälle. Valistuksen aikakaudella, 1700-luvulla, alettiin nähdä myös ongelmia. Sarkajaon sanottiin estävän uudisraivausta ja uusien vuoroviljelymenetelmien käyttöönottoa. Erityisen suurina nämä ongelmat nähtiin maata omistaneiden kaupunkilaisten joukossa. He nimittäin olivat ostaneet maata pitkälle sijoitusmielessä ja näkivät omistustensa tuottojen vaarantuvan.

Kartta sarkajaosta Hattulan Mierolassa, Suomen maatalousmuseo Sarka

Siitä alkoikin yksi maamme laajimmista maanjakoprojekteista kautta aikain eli isojako. Isojaossa talojen usein hyvinkin kapeat peltosarat yhdistettiin mahdollisimman laajoiksi ja isommiksi lohkoiksi

Liivinmaan menetys joudutti viljelysmaan uudelleen jakamista

Ruotsin valtakunnassa isojakoon päädyttiin viime kädessä sen takia, että kruunu menetti sodissa Liivinmaan. Tämä oli toiminut maan vilja-aittana. Väkiluvun samalla kasvaessa piti valtion turvata viljansaanti. Ruotsalainen maanmittari Jacob Faggot oli saanut oppinsa Englannista ja vuoden 1757 valtiopäivät hyväksyivät hänen ehdotuksensa maanjakojärjestelmäksi. Isojako lähti näin vähitellen käyntiin ja sitä kestikin todella pitkään. Suomen puolella viimeinen isojakotoimitus tapahtui Jurmossa vasta vuonna 1989!

Jacob Faggot n. 1750, public domain

Rajankäynnit toivat selkeyttä kokonaisuuteen

Isojako tapahtui siten, että ensin määriteltiin kylien väliset rajat. Tämän jälkeen päästiin käsiksi talojen rajoihin. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa yhden maatilan omistus muuttui selkeäksi, rajamerkein merkityksi kokonaisuudeksi. Maanjaon perusteena käytettiin talon veronmaksukykyä osoittavaa mittaa eli manttaalia. Maa oli kuitenkin jyvitetty ensin. Tällä tavoin varmistettiin, että jokainen saa hyvää ja huonoa maata tasaveroisesti. Lounaisimmassa ja eteläisimmässä osassa Suomea sekä Pohjanmaalla isojako oli monesti tehty jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Sen sijaan mm. Kuusamossa se oli kesken vielä 1960-luvun alussa.

Kemijärvi, Halosranta Huhtalan talo, jossa isojako toimittamatta. Kolme veljestä olivat kukin rakentaneet samaan pihaan ison talon. Nurmeksen museo, väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kiinnostuitko sukusi vaiheista? Rekisteröidy nyt MyHeritagen käyttäjäksi ja aloita oman sukusi tutkiminen!

Isojaon karttakokoelma pöytäkirjoineen on sukututkijan hyvä apuri

Sukututkijalle isojako tuotti monenlaisia dokumentteja, joista ehdottomasti tärkeimpinä voi pitää karttoja. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää yli 726 000 asiakirjaa 1600-luvulta aina 1900-luvulle. Kyseessä onkin Kansallisarkiston suurin yksittäinen karttakokoelma. Digitoituna ovat renovoidut eli puhtaaksipiirretyt maanmittauskartat, joita syntyi isojaon yhteydessä. Näihin karttoihin liittyy myös pyykkiselityksiä, erilaisia pöytäkirjoja ja sekalaisia asiakirjoja.

Luettelo Seitlaxin kylää koskevista maarekisteriasiakirjoista, jotka ovat Wentzel Fredrik Rotkirchin hallussa, ja kuitti siitä, että Carl W Kniper on vastaanottanut asiakirjat. Svenska litteratursällskapet i Finland

Mitä isojakokartat kertovat sukututkijalle?

Isojakokartoista selviävät kylien ja talojen väliset rajat, paikalliset tiet ja polut sekä vaikkapa myllyjen paikat. Torppien paikkojakin niistä voi etsiä, vaikka toisinaan niiden sijainti on merkitty epämääräisesti. Sen sijaan ns. mäkitupien paikkoja voi olla haastavaa saada selville. Tietysti kartoista voi etsiä itse talotontteja. Kartat ovat suurimmaksi osaksi äärimmäisen tarkkoja ja ne on digitoitu riittävän korkealla resoluutiolla.

Esimerkkikarttamme Euran kappelin isojaosta antaa sukututkijalle paljon arvokasta tietoa

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  – A104:1/1-11 Eura; Isojako 1785-1785, jakso 1; Kansallisarkisto. Kartan laatua on parannettu ja kartan värit on entisöity MyHeritagen In Colorilla.

Oheisen kuvan esimerkkimme on Varsinais-Suomesta, nykyisestä Liedon pitäjästä, silloisesta Euran kappelista. Euran kappelissa tehtiin isojakoa vuonna 1785 ja oheisesta kartasta näkee selvästi kylän talojen sijoittumisen vanhakantaiseen ryhmäkylään. Kylä jää suurimmaksi osaksi kahden joen väliin. Huomaa, että jokeen ulottuvat rinteet, niityt ja ojanotkot on jätetty piirtämättä.

Tarkoitus onkin esittää peltotilkkujen jakautuminen eri talojen kesken. Kyläkeskuksesta lähtee useita pieniä teitä ja karjapolkuja. Kiehtovaa onkin verrata tätä karttaa vuoden 2022 karttaan, josta kuva alla.

Muutokset ovat osin huomaamattomia, sillä yhä edelleen vanha kyläkeskus on olemassa. Kantatalojen paikat ovat muuttuneet hieman tai ei ollenkaan. Kartalla näkyvän alemman joen toisella puolella on jo toinen kylä.

Koska Euran kappelin isojakokartta esittää nimenomaan Euran kylää, on toinen kylä jätetty kokonaan piirtämättä. Kokonaisuudessaan tämä kartta on peräti 15 sivun pituinen asiakirja. Jokainen merkitty peltolohko ja talo on kirjoitettu auki. Sukututkija voi siis isojakokartan avulla seurata myös kylän nimistön kehittymistä sekä yksittäisten peltolohkojen verotusarvoja. Kartat toimivatkin hyvin monella tasolla ja niistä kannattaa kirjaimellisesti zoomailla pienimmätkin yksityiskohdat.

Isojaossa muodostettujen kantatilojen näkyminen sukututkijalle rippikirjoissa?

Sukututkijaa saattaa hämmentää tilan numeron ja nimen muuttuminen rippikirjassa isojaon jälkeen. Netistä löytyy jonkun verran apua, sillä siellä on joukko isäntäluetteloita, joissa on tilan entinen nimi ja numero sekä vastaavat tiedot isojaon jälkeen. Mukaan on liitetty myös talon isännät sekä vuodet, milloin he isännöivät tilaa.

Tutustu muihinkin sukututkimusartikkeleihin MyHeritagen blogissa.

Artikkelikuvassa on Parkanon pelto- ja järvimaisemaa Matti Poutvaaran kuvaamana. Kuva löytyy Museoviraston kokoelmista ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kokeile sinäkin MyHeritagen In Coloria – se herättää vanhat sukukuvasi eloon ja huomaat paljon enemmän kuvan yksityiskohtia”