Tuomiokirjakortisto Tuokko apuna sukututkimuksessa
Tuomiokirjakortisto Tuokko auttaa sukututkijaa, joka haluaisi perehtyä vanhoihin tuomiokirjoihin, mutta kokee asian aivan liian vaikeaksi? Tuomiokirjoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kihlakunnanoikeudessa syntyneitä pöytäkirjoja, jotka on Kansallisarkistossa jaoteltu tuomiokunnittain.
Muutama pitäjä tai jopa yksi iso pitäjä yksinään muodosti käräjäkunnan
Käräjäkunnista puolestaan muodostui tuomiokunta. Jokaisella tuomiokunnalla oli oma tuomarinsa, jonka tehtävänä oli pitää kolmet käräjät jokaisessa tuomiokuntansa käräjäkunnassa vuosittain. Talvella talvi-, kesän alussa kesä- ja syksyllä syyskäräjät. Jos oli tapahtunut joku vakava rikos, saatettiin pitää myös ylimääräisiä käräjiä ja toisaalta tapahtumaköyhässä käräjäkunnassa saatettiin tyytyä vain kaksiin käräjiin per vuosi. Käräjillä kirjuri teki ns. konseptipöytäkirjan, jonka hän sitten myöhemmin kirjoitti puhtaaksi lähettäen tämän version hovioikeudelle. Kansallisarkisto onkin digitoinut näitä puhtaaksi kirjoitettuja eli renovoituja pöytäkirjoja.
Kauan ennen tietokoneaikaa näihin pöytäkirjoihin tehtiin tuomiokirjakortisto
Kortistoa kutsutaan lyhenteellä TUOKKO (tuomiokirjakortisto). Tämä kortisto sisälsi poimintoja 1600-luvulla käräjäpöytäkirjoista neljältä eri alueelta maastamme: Itä-Suomesta, läntisestä Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Käkisalmen läänistä. Näistä kolme ensin mainittua on tällä hetkellä digitoitu melko kattavasti.
Alkuperäiset Tuokon kortit ovat A6-kokoisia pahvilappusia
Ne sisältävät lyhyen poiminnan alkuperäislähteestä viitemerkinnän kera. Kortiston eli Tuokon tarkoituksena oli ohjata tutkija haluamansa aihepiirin ääreen mahdollisimman helposti.
Kortisto koostuu kuudesta eri osasesta, jotka ovat henkilö-, paikan-, ristimä- sekä suku- ja liikanimet, hakusanat ja suomenkielisten tekstikohtien kortit. Jos siis olet kiinnostunut vaikkapa esivanhempiesi käyttämistä tai saamista liikanimistä, löydät helposti 1600-luvun käräjäkirjoja, joissa tuollaisia asioita mainitaan.
Hakusanakortisto on näistä ehkä mielenkiintoisin, sillä se jakautuu lukuisiin eri osiin aina aarteista väestöön. Voit siis etsiä vaikkapa runoihin, taikakaluihin, niittyihin tai erämaiden asutukseen liittyviä oikeustapauksia.
Tuokko on siis tehty 1900-luvulla ja sen hakukortit on kirjoitettu selkeällä käsialalla.
Hakukorttiin on aina merkitty se käräjäistunto, mistä alkuperäinen tieto on löydettävissä.
Tiedot on esitetty seuraavalla tavalla:
- käräjäkunta lyhennettynä
- käräjävuosi
- tuomiokirjan vanha signum
- tuomiokirjan sivu.
Kaikki 1600-luvun saatavilla olevat, renovoidut käräjäkirjat on myös digitoitu. Näin löydät koko oikeustapauksen omalta koneeltasi käsin. Edellä mainittu ”vanha signum” tarkoittaa Kansallisarkiston tietoa siitä minkä tuomioistuimen pöytäkirjasta on kulloinkin kyse:
| a. Pori (myös Naantali, Rauma ja Uusikaupunki) | q. Naantali | gg. Käkisalmen tuomiokunta |
| b. Porvoo (myös Tammisaari) | r. Rauma | hh. Kaprion tuomiokunta |
| c. Brahea ja Raahe | s. Sortavala | ii. Kymen tuomiokunta (myös Lappeen tuomiokunta) |
| d. Tammisaari | t. Hämeenlinna | jj. Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunnat (myös Lappeen tuomiokunta) |
| e. Hamina | u. Oulu (myös Kokkola, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Raahe, Uusikaarlepyy ja Vaasa) | kk. Maskun tuomiokunta |
| f. Kokkola (myös Uusikaarlepyy) | v. Vaasa | kkk. Pähkinälinnan tuomiokunta |
| g. Helsinki | x. Viipuri | ll. Raaseporin tuomiokunta (myös Hattulan tuomiokunta) |
| h. Pietarsaari | y. Lappeenranta (myös Hamina) | mm. Ala-Satakunnan ja Vehmaan tuomiokunnat |
| i. Kajaani | z. Turku | nn. Ylä-Satakunnan tuomiokunta |
| j. Käkisalmi | å. Inkerin laamannikunta | oo. Savon ja Pien-Savon tuomiokunnat |
| k. Kristiinankaupunki | ä. Karjalan laamannikunta | qq. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnat |
| l. Narva | ö. Pohjois-Suomen laamannikunta | rr. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta |
| m. Loviisa | bb. Porvoon tuomiokunta (myös Hollolan ja Raaseporin tuomiokunnat) | ss. Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta |
| n. Nevanlinna | cc. Halikon ja Piikkiön tuomiokunnat | tt. Kajaanin vapaaherrakunta |
| o. Uusikaarlepyy | ee. Hollolan tuomiokunta (myös Hattulan ja Porvoon tuomiokunnat) | öö. Etelä-Suomen laamannikunta |
| p. Uusikaupunki | ff. Ivangorodin ja Jaaman tuomiokunnat |
Muutamia esimerkkejä tuomiokirjakortistosta
Tuomiokirjakortiston kautta pääset siis helpoimmin alkuun, sillä tiedät heti, mistä kyseisessä tapauksessa puhutaan.
Otamme tähän pari esimerkkiä. Ensimmäisessä kerrotaan tapauksesta, jossa noituudesta syytetty oli heitetty Aurajokeen syyllisyyden selvittämiseksi.
Toisessa tapauksessa kerrotaan taikasanoista Lohtajan käräjillä vuonna 1681.
Tuomiokirjakortisto ei referoi itse oikeusjuttuja, mutta antaa alkuperäisasiakirjan tarkan signumin, jonka perusteella kyseinen oikeusjuttu on vaivattomasti löydettävissä muuten monimutkaisesta mikrofilmatusta alkuperäislähteestä.
Käkisalmen läänin kortisto on julkaistu HTML-muotoisena hakemistona Internetissä osana Arkistolaitoksen verkkopalvelua vuonna 1997. Muun Suomen osalta kortiston aineistoa on korteilta kuvatiedostoiksi luettuina julkaistu internetissä 2000-luvulla osana Kansallisarkiston digitaaliarkistoa
Lue myös muita sukututkimukseen liittyviä artikkeleita MyHeritagen blogista
Artikkelikuva: Kihlakunnan oikeuden istunto Juuan kunnanhuoneella 1907. Kuvassa oikealla 7 lautamiestä ja 2 poliisia. Kuvan on ottanut Ville Tuhkanen ja se on Museoviraston kokoelmissa. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sitä myös omiin kuviisi.
