Vappuna ajettiin pahoja henkiä pois

Vappu tunnetaan nykyisin työväen ja opiskelijoiden juhlana, mutta näin ei ollut alun perin. Vapun juuret ovat kuten niin monien muidenkin juhlien pakanallisissa ja kristillisissä perinteissä. Se oli kesän alku ja silloin poltettiin kokkoja, ei juhannuksena. MyHeritage tutki, mistä vappu sai alkunsa. 

Suomessa historiasta löytyy vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Jotain yhteistäkin oli nykyiseen vapun viettoon, sillä juhlissa juotiin simaa, laulettiin ja tanssittiin.

Ruotsinkieliset polttavat yhä vappukokkoja

Tulella oli ennen iso merkitys. Siinä koettiin olevaan parantavaa voimaa. Karja oli usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyään melko harvinaista, mutta sitä esiintyy yhä ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on toisaalta taas juhannuksena kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja. Salkojen on oletettu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.

Suomessa yleensä tietenkin perinteisesti poltetaan kokkoja keskikesän juhannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.

Vappukin sai nimensä pyhimyksestä

Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Suomi ei tee asiassa poikkeusta.

Kuva: Pyhän Walpurgan pyhäinjäännökset sijaitsevat Münchenin Pyhän Pietarin kirkossa, jossa niitä kunnioitetaan erityisesti 25. helmikuuta (Pyhän Walpurgan kuolinpäivä) ja 1. toukokuuta (Pyhän Walpurgan kanonisointipäivä), joita molempia vietetään Pyhän Walpurgan juhlana paikkakunnasta riippuen.

Vappu on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä.

Nykyaikainen vappu on kaupunkilainen juhla. Sitä se ei ollut ennen vaan enemmän maaseudun juhla. Vappuun yhdistettiin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanha kirkollinen luonne. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun juhlintaan.

Vapputurnajaisia

Vapun myöhempiin tapoihin oli merkityksensä sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun.

Turnajaiset 1672, Museovirasto

Kaupunkien vapunvieton juuria on haettu varhaiskeskiajan asekatselmuksista saakka. Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti.

Vapun alku kelttiläisessä ja germaanisessa perinnössä

Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Kelteillä juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen vappuna.

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa. Beltane oli Samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista ja monet sen tavat rantautuivat Suomeenkin. Kokkotulien uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja ajettiin rituaalisesti haltiatulien läpi, kuten suomalaisessakin pakanaperinteessä.  Beltane tarkoittaakin ’hyvää tulta’ .

Saksassa vappu on noitien yö

Monissa Euroopan maissa on pystytetty korkeita vappusalkoja, joiden päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita niin sanottu toukoneito.

Vappusalko- copyright Birmingham Southern College

Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Käsityksen noitien lentämisestä sapattiinsa Valpurin yönä on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi.

Beltane-juhlaa ei ole täysin unohdettu. Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajateltiin olevan ohuimmillaan.

Rekisteröidy MyHeritage-käyttäjäksi ja aloita omien sukujuuriesi tutkiminen

Tutustu suomalaiseen sukututkimukseen liittyviin artikkeleihin täällä.

Lähde: Wikipedia

Artikkelikuva: Beltane-juhla 2019 Edinburghissa