Eikö korianteri käy sinulle? Syy siihen voi löytyä geeneistäsi

Joistakin se maistuu tuoreelta sitruunaiselta herkulta toisista astianpesuaineelta. Cilantro, joka tunnetaan myös nimellä korianteri, on Iranista kotoisin oleva vihreä yrtti. Intian chutneysta kiinalaiseen salaattiin, Lähi-idän marinadeista Meksikolaisiin kastikkeisiin, korianteria on rakastettu lähes kaikissa ruokakulttuureissa eri puolillla maailmaa … paitsi tietyssä osassa väestöä, joka ei voi sietää sitä.

Sanotaan, että maulla ei ole väliä, mutta kun kyse on tästä eniten kiistanalaisesta yrtistä, keskustelu saattaa olla hautautunut paljon syvemmälle kuin makuhermomme. Rakkaus tai inho korianteria kohtaan voi olla piilotettu DNAhasi

Hmm, aldehydit

Vaikka meillä on tapana liittää käsitys mauista makuhermoihimme, mukana on myös muita aistinvaraisia reseptoreita – mikä tärkeintä, hajuaistimme. Jos sinulla on joskus ollut tukkoinen nenä, tiedät sen jo. Ruoka maistuu mauttomammalta, kun emme voi haistaa sitä.

Tämä toimii myös toisella tavalla: tietty voimakas tuoksu voi vaikuttaa siihen, nautimmeko maistamastamme ruoasta vai emme.

Ja tässä genetiikka tulee esiin. Flavor-lehdessä julkaistussa, vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa Nicholas Eriksson tutkimusryhmänsä kanssa tunnisti geneettisen variantin, joka sijaitsee hajureseptorigeenien ryhmässä, mikä vaikuttaa siihen, miten tunnistamme ”saippuamaisen hajun”. Yksi näistä geeneistä, OR6A2, on vastuussa reseptorista, joka on herkkä aldehydiksi kutsutulle kemikaalille – kemikaalille, jota löytyy myös korianterista. Ihmiset, joilla on tämä geneettinen muunnos, ovat erityisen herkkiä aldehydin hajulle. Joten kun heille tarjoillaan korianteria, yrtin ”saippuamaiset” komponentit hukuttavat heidän aistinsa.

Kuinka paljon se riippuu geeneistä?

Tästä löydöksestä huolimatta Eriksson ryhmineen toteaa, että perinnöllinen, korianterin saippuamaisen tuoksun havaitseminen on alhainen: alle 10%. ”On mahdollista, että … korianteripreferenssillä ei ole vahvaa geneettistä komponenttia”, he kirjoittavat.

Ruokavalintoihin voivat yleensä vaikuttaa monet tekijät, ja monet niistä ovat riippuvaisia ympäristöstä. Voimakkaat maut ja mausteet, jotka ovat suosittuja yhdessä, saattavat olla vastenmielisiä toisessa kulttuurissa. Se voi johtua suurelta osin siitä, mihin ihmiset ovat tottuneet ja mitä ruokia heidän kotiseuduillaan on saatavana. Jopa sikiöt kehittävät kohdussa omia ruokamieltymyksiä äitiensä ruokavalioiden perusteella!

Korianteri eri kulttuureissa

Flavour-lehdessä vuonna 2012 julkaistussa Mauer & El-Sohemyn tutkimuksessa tarkasteltiin vastenmielisyyttä korianteriin eri etnokulttuuristen ryhmien keskuudessa. He havaitsivat, että korianterin inhoamisen yleisyys vaihteli ryhmissä 3%:sta 21%:een. 21% itäaasialaisista, 17% kaukasialaisista, 14% afrikkalaisista, 7% eteläaasialaisista, 4% latinalaisamerikkalaisista ja 3% Lähi-Idän maiden ihmisistä todettiin inhoavan korianteria.

On mielenkiintoista huomata, että kulttuureissa, joissa korianteria käytetään hyvin runsaasti – kuten Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän keittiöissä – korianterin vastenmielisyyden esiintyvyys on melko vähäistä. Saattaa hyvinkin olla, että korianteripreferenssin geneettinen komponentti tulee esiin tässä.

Voiko korianterin vihaajia käännyttyää?

Jos korianteri saa sinut voimaan pahoin, niin olet ainakin hyvässä seurassa. Julia Child on tullut tunnetuksi useista julkaisemistaan kirjoista ja televisiotyöstään. Hänen eräs menestyssarjansa oli The French Chef (1963–1973), jossa Child perehdytti yhdysvaltalaista yleisöä ranskalaisen keittiön saloihin Hänen kuuluisa lausumansa on, ettei hän koskaan tilaa korianterilla maustettua ruokaa ja jos hän näkisi sitä ruoassaan, poimisi hän sen ja heittäisi lattialle!

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että korianteria vihaavien ihmisten voi olla mahdollista voittaa vastenmielisyytensä. Quynhin ym. Vuonna 2010 Journal of Agricultural and Food Chemistry -lehdessä julkaisema tutkimus viittasi siihen, että korianterin murskaaminen nopeuttaisi aldehydin hajoamista. Aldehydi on juuri se kemikaali, joka saa korianteria vihaavat oksentamaan. Se voi tarkoittaa, että yrtin murskaaminen voi tehdä siitä miellyttävämmän. New York Timesin ruokakirjoittaja, Harold McGee ehdotti kokeilemaan mietoja pestoja, joissa murskattu yrtti yhdistetään pähkinöihin, oliiviöljyyn, valkosipuliin ja voimakkaaseen juustoon.

Joka tapauksessa ei ole selvää, ovatko geenisi syyllisiä. Mutta DNAsi sisältää monia muita salaisuuksia, joita voit avata! Tee nyt MyHeritagen DNA-testi ja aloita löytöretkesi.