Tiesitkö tämän Vapun historiasta?

postannut annikka ·
26 huhtikuun, 2017
· Holidays, Uncategorized

Artikkelikuva: kuvaaja Kaarlo Lindberg, Helsingin kaupunginmuseo

Vapun historia ulottuu 700-luvulle. Vuonna 710 syntynyt Wessexiläinen Walburgis (Walburg, Walborga, Walburga) matkasi veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburgis ryhtyi nunnaksi ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi, abbedissaksi, luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuohon aikaan tämä virkanimitys oli kohahduttava, sillä sekaluostarissa piti olla tavan mukaan miesjohtaja.

Walburgis huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta, perusti hyvän sairaalan ja teki luostaristaan kulttuurityön keskuksen. Walburgis kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Vappua eli Valborgin päivää kutsutaan myös valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolisessa kalenterissa Walburgisin päivä on 25.2., mutta ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Valborgin päivä on 1.5. Katolilaisen tavan mukaan vapun päivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja. Suomalaisessa suussa Walburgisista tuli Valpuri.

Suomessa vappua on vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä Turun akatemian aikaan 1810-20-luvulla. 1848 alkaen ylioppilaiden juhla ajoittui Kukanpäivään eli Floran päivään (13.5.). 1920-luvun vaiheilla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen toukokuun ensimmäiselle päivälle. Opiskelijoiden juhlaksi juuri vappu tuli siksikin, että ylioppilailla oli ennen vanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä ja silloin vietettiin kevätjuhlaa. Alkujaan Floran päivään sijoittunut lakinvaihto siirtyi vappuun.

Aleksis Kiven (s. 1834 k. 1872) ylioppilaslakki. Kuvalähde: Kansallismuseo

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa. Yleislakon jälkeen vaatimuksiin suostuttiin. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889. Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902.

Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat. Vappu on myös yleinen vapaapäivä.

Vappuun kuuluvat sekä vapun aatto että vapun päivä. Opiskelijoiden vapun juhla siirtyi alkamaan vappupäivän sijaan vappuaattona jo 1920-luvulla. Runsaalla alkoholin naukkailulla vappujuhlinnassa on pitkät perinteet. Jo 1800-luvulla opiskelijat nautiskelivat punssia ja boolia.

Tallenna