Tiesitkö tämän Vapun historiasta?

Postannut annikka

28 huhtikuun, 2023

Vapun historia ulottuu 700-luvulle ja vuonna 710 syntyneeseen Wessexiläiseen Walburgis-nimiseen naiseen, joka matkasi veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburgis ryhtyi nunnaksi ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi, abbedissaksi, luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuohon aikaan tämä virkanimitys oli kohahduttava, sillä sekaluostarissa piti olla tavan mukaan miesjohtaja.

Valburgis, kuvalähde: Wikipedia

Walburgis huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta, perusti hyvän sairaalan ja teki luostaristaan kulttuurityön keskuksen. Walburgis kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Vappua eli Valborgin päivää kutsutaan myös valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolisessa kalenterissa Walburgisin päivä on 25.2., mutta ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Valborgin päivä on 1.5. Katolilaisen tavan mukaan vapun päivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja. Suomalaisten suussa Walburgisista tuli Valpuri.

Joko olet tutustunut MyHeritagen suomalaisiin historiallisten tietojen kokoelmiin?

Vappuun liittyen sieltä löytyy

2585 Valpuria
1789 Walpuria
576 Vappua
119 Walburgia
4 Walborgaa

Suomessa vappua on vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä

Turun akatemian aikaan 1810-20-luvulla. 1848 alkaen ylioppilaiden juhla ajoittui Kukanpäivään eli Floran päivään (13.5.). 1920-luvun vaiheilla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen toukokuun ensimmäiselle päivälle. Opiskelijoiden juhlaksi juuri vappu tuli siksikin, että ylioppilailla oli ennen vanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä ja silloin vietettiin kevätjuhlaa. Alkujaan Floran päivään sijoittunut lakinvaihto siirtyi vappuun.

Aleksis Kiven (s. 1834 k. 1872) ylioppilaslakki. Kuvalähde: Kansallismuseo

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa. Yleislakon jälkeen vaatimuksiin suostuttiin. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889. Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902.

Vapun tietolaatikko

Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Se on sekä liputus- että vapaapäivä.
Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä.
Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja.
Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun.
Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti.
1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat.
Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia.
Nuoret miehet kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa.
Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti.
Vappukukkia, pieniä rintaneuloja, on myyty Suomessa vuodesta 1908 alkaen lastensuojelutyön tukemiseksi.
Kuvassa vapunviettoa 1950-luvulla. Kuvaaja E.M.Satff / Museoviraston kokoelmat. Väritetty