Suomalaisen itsenäisyyspäivän perinteet

Suomalaiset itsenäisyyspäivän perinteet poikkeavat hyvin monien maiden perinteistä vakavuudellaan. Sen sijaan, että juhlisimme itsenäisyyttämme riehakkaasti karnevaalihengessä, on Itsenäisyyspäivämme vietto aina ollut hyvin vakavamielistä, harrasta, valtiojohtoista ja siihen liittyy sodan ja kaatuneiden esivanhempiemme muisteleminen.

Maamme on ollut itsenäinen nyt 106 vuotta: Venäjä myönsi Suomelle itsenäisyyden vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Suomen itsenäisyysjulistus annettiin 4.12.1917 ja eduskunta hyväksyi sen 6.12.1917 äänin 100-88.

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien, tuolloin valtioneuvosto määräsi päivän vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa, mutta vasta vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi, palkalliseksi vapaapäiväksi.

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan paitsi valtakunnallisin tapahtumin, niin myös kodeissa ja laitoksissa esim. juhlavamman illallisen merkeissä. Alla olevassa kuvassa on laitettu varuskunnan ruokasali juhlakuntoon itsenäisyyspäivänä 1920-luvun lopulla. Kuvaaja E.G. Lehtinen /Lappeenrannan museot

Itsenäisyyspäivän perinteitämme lyhyesti

Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä ja päivä on alkanut vuodesta 1957 lähtien juhlallisella lipunnostolla kello 9 Helsingin Tähtitorninmäellä. Tilaisuudessa pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestäjänä toimii Suomalaisuuden liitto.

Helsingin tuomiokirkossa pidetään juhlajumalanpalvelus, johon osallistuu valtion ylin johto, ylimmät virkamiehet ja kansanedustajat.

Käymme viemässä kynttilöitä sankarihaudoille ja muistamme näin sodissamme kaatuneita.

Kuva Sipoon vanhan kirkon sankarihaudoilta. Kuvaaja Eva Persson 2017 / Museovirasto

Presidentti myöntää puolustusvoimien ylennyksiä ja kunniamerkkejä kansalaisille.

Ylioppilaat järjestävät soihtukulkueita omissa yliopistokaupungeissaan.

Vuonna 1927 kehotti Itsenäisyyden Liitto sytyttämään kaksi kynttilää ikkunalle kello 18-21 väliseksi ajaksi.

Kuvalähde: Pixabay

Presidentti K.J.Ståhlbergin aloittamista linnan juhlista on nykyisin tullut mediatapahtuma. Viime vuonna (2022) juhlavastaanottoa TV:stä seurasi enimmillään 2,9 miljoonaa katsojaa. Mitä he näkivätkään: suurlähettiläitä, sotaveteraaneja, urheilijoita, taiteilijoita, kansanedustajia, pukuloistoa, notkuvia pöytiä ja tanssia kristallikruunujen alla.

Kuva itsenäisyyspäivän vastaanotolta vuonna 1953. Presidentin rouva Alli Paasikivi tanssittajanaan Hollannin lähettiläs Jan Thordor van der Vlugt. Kuvaaja UA. Saarinen/Museovirasto

Eri kaupungit saavat vuosittain kunnian olla itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin isäntänä, tänä vuonna paraatin isäntänä toimii Oulu. Yleensä itsenäisyyspäivän paraati myös televisioidaan.

Kuva itsenäisyyspäivän paraatista Uudessakaupungissa 1967 / Uudenkaupungin museo

Uudempaa perinnettä on Yleisradion vuodesta 2000 lähtien esittämä Tuntematon sotilas. Elokuvan on ohjannut Edvin Laine ja se on valmistunut vuonna 1955. Viime vuonna Tuntematon sotilas oli Yle Teeman katsotuin ohjelma 456 400 katsojalla.

Kuvassa DVD-julkaisun kansikuva, jossa Lahtinen (Veikko Sinisalo) ja Lehto (Åke Lindman) Kuvalähde: Wikipedia Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

MyHeritage-tiimi toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Artikkelikuvassa liehuu Suomen lippu. Kuvalähde: Pixabay