Mämmiä, munia ja muita perinteisiä pääsiäisruokia
Easter used to be a religious holiday, especially in Western Finland. Traditional Easter dishes were eggnog, blood sausages, rieska, pies, cheeses, baked cheeses and maybe also roast veal.
Pasha
Many Orthodox Easter dishes have also been brought to Finland from Russia by the emigrating Karelians. Pasha began to become common on Finnish festive tables in the 1970s, and is already part of many Easter festive meals. Pasha derives its name from the Hebrew word pesah , which means Passover. In the Orthodox regions of the Karelian Isthmus, milk products left unused during the Easter fast were used for pasha.
Pasha has traditionally been served with another Russian Easter dish, kulitsa. Kulitsa is a sweet, round pastry made from bun dough. Both pasha and kulitsa are often decorated with the letters XB: an abbreviation of the Church Slavonic word Kristos voskrese (Finnish: Christ has risen).
Mummy, mummy!
Mämmi is a sweet traditional food that is eaten especially during Easter. As a festive food, it is thought to be the equivalent of Jewish unleavened bread. Mämmi is mainly made from water, rye malt and rye flour seasoned with salt and orange or jammed orange peel, some recipes also include syrup.
Pääsiäisruokana mämmi mainitaan kirjallisuudessa jo 1700-luvulla. Välillä se oli jo melkein unohduksissa, mutta 1800-luvun lopulla mämmiasiaa alkoivat ajaa innolla eteenpäin emäntäkoulut, maatalousjärjestöt, keittokirjojen tekijät ja sanomalehdet. 1930-luvulla mämmi oli jo valloittanut Suomen uudelleen.
Aleksis Kiven koulun oppilaat perehtyvät mämminteon saloihin vuonna 1949, Museoviraston kokoelmat
Tuohesta valmistettua mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastiaa kutsutaan tuokkoseksi, roveeksi tai ropposeksi.
Nykyään mämmi tarjotaan yleensä jäähdytettynä sokerin ja kerman tai maidon kera, mutta aikaisemmin sokeria ei käytetty ja kermakin oli hapanta.
”Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.”
Trulleja vuodelta 1977. Kuvaaja Lauri Sorvoja, Museovirasto
Lammaspaisti
Lammaspaisti on muualla maailmassa kuulunut jo 600-luvulta osaksi pääsiäisateriaa, ja sillä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin. Se muistuttaa vertauskuvallisesti Kristuksesta uhrikaritsana, joka anteeksiantoi synnit ja lahjoitti uuden elämän. Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta 1900-luvulla.
Munia moneen malliin
Linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen, ja erilaisten metsä- ja vesilintujen munat olivatkin ennen vanhaan kaivattu lisä ruokavalioon pitkän talven jälkeen. Pääsiäisenä munia keitettiin talon väelle, ja niitä annettiin myös palkaksi virpojille. Munaa pidetään merkkinä luonnon elinvoimasta antaen mahdollisuuden uuteen elämään
Kevättä juhlittiin jo esikristillisenä aikana. Nykyiset pääsiäisen symbolit; munat ja jänikset olivat keskieurooppalaisen kevään ja aamunkoin jumalattaren, Ostaran uhrilahjoja. Pääsiäismunaa pidetään uuden elämän vertauskuvana.
Kananmunien värittäminen on ollut kaupungeissa tapana jo 1800-luvun alkupuolella. Munien koristeellisella maalaamisella on etenkin ortodoksien parissa pitkät perinteet, ja näiden pääsiäismunien huippua edustavat Fabergen munat, joilla aitoihin kananmuniin on yhteytenä enää ainoastaan muoto.
Kananmuniin on pääsiäisen aikaan liittynyt monenlaisia leikkejä, niistä muutamia alla:
| Munanlitsaus |
| ”Munanlitsauksen” perinteet juontavat juurensa 1400-luvun Puolasta. Munanlitsauksessa litsataan munia vastakkain ja se, kenen pääsiäismuna säilyy ehjänä, voittaa! |
| Muna lusikassa |
| ”Muna lusikassa” on toinen suosituista pääsiäisleikeistä jonka useimmat osaavat. ”Muna lusikassa” on yksi klassisimmista leikeistä. |
| Munankieritys |
| Saksalaisten tiedetään leikkineen ”Munankieritystä” jo 1550-luvulla. Leikistä on useita erilaisia versioita. Esimerkiksi Saksassa, Englannissa ja Tanskassa kieritetään kovaksi keitettyä, maalattua kananmunaa alamäkeen. Leikin voittaa, jos osuu toisten pelaajien kananmuniin, tai kierittää ensimmäisenä munan alas mäkeä.
Pääsiäisenä munia on siunattu, lahjoitettu, piilotettu ja etsitty. |
Pääsiäispupu
1600-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen protestantit halusivat päästä eroon munien siunaamisen ja lahjoittamisen katolisesta leimasta ilman että piti luopua munista, joilla oli jo pitkä perinne pääsiäisen symboleina. Niinpä keksittiin pääsiäispupu.
Like eggs, the hare was considered a sacrificial gift to the goddess Ostara, but it was also a symbol of fertility.
In Germany, children believe that the Easter bunny goes around the yards of houses with an eggshell on his back and hides eggs and other Easter gifts in the grass. The Easter Bunny is like Santa Claus and gives gifts only to kind and hard-working children, but avoids naughty ones from afar.
In Finland, this role of the Easter bunny has been taken care of by a rooster, who has taken on a paternal or maternal figure and hides eggs for children to find.
Photo: Pekka Kyytinen from the early 1950s, collections of the National Museum Agency. The image has been edited with MyHeritage’s image tools." width="587" height="472" />Photo: Pekka Kyytinen from the early 1950s, collections of the National Museum Agency. The image has been edited with MyHeritage’s image tools.
It is known that in Finland on Easter night, the Easter rooster lays chocolate candies and eggs in hidden places, which children excitedly look for on Easter morning.
Happy Easter!
