Kalevalan päivää vietettiin vuonna 1869 isänmaallisissa tunnelmissa. Jopa palvelusväkeä yllytettiin yliopiston suomenkielisille luennoille.
Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Virallinen liputuspäivä siitä tuli kuitenkin vasta vuonna 1978.
Miksi Kalevala on tärkeä
Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. Kalevalan runot ovat kalevalaista runoutta eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan Lönnrot muokkasi niitä, yhtenäisti ja korjaili niiden kieliasua sekä siirsi joitain osia runoista toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Säkeistä kolme prosenttia Lönnrot runoili itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita.
Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja sekä Sammon rakentamista ja ryöstöä.
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta Kalevalasta. Sammon puolustus, 1896. Public domain
Ensimmäistä Kalevalan päivää vietettiin jo 1860-luvulla
Helsingin yliopiston Sawo-Karjalainen osakunta otti Kalevalan päivän vuosipäiväkseen jo 1860-luvulla. MyHeritage tutustui siihen, kuinka Sawo-Karjalainen osakunta juhlisti päivää noin 180 vuotta sitten.
Ensimmäisen kerran Kalevalan päivä mainitaan vuonna 1869 Kansalliskirjastosta löytyvästä digitoidusta lehtimateriaalista. Kyseinen julkaisu oli Uusi Suometar, tulevan Uuden Suomen, nyt jo edesmenneen lehden edeltäjä. Uusi Suometar oli fennomaaninen eli se ajoi vahvasti suomalaisuusliikkeen tavoitteita, kuten tämäkin artikkeli selkeästi myös osoittaa.
Osa Uuden Suomettaren artikkelista 4.3.1869. Lähde: Kansalliskirjasto.fi
Kalevalan päivää kutsuttiin Nationijuhliksi
Uusi Suometar raportoi 4.3.1869 Sawo-Karjalaisen osakunnan 28.2.1869 järjestämistä ”Nationijuhlista” lähes tuoreeltaan tuon ajan mittakaavassa. Teksti vaikuttaa enemmän itse osakunnalta tulleelta kuin raportoivan reportterin kynästä lähteneenä. Kirjoittajaa emme tiedä, sillä artikkeleiden laittaminen niiden kirjoittajan nimiin on historiassa varsin uusi ilmiö.
Lehden mukaan juhla järjestettiin kauniisti koristetulla Seurahuoneella (nykyisessä Helsingin kaupungintalossa), jonka salin peräseinällä lippujen keskellä oli iso lyyra. Sen sisältä löytyi isoilla, loistavilla kirjaimilla nimi ”Kalevala” ja vuosiluku 28.2.1835. Lyyran alla oli joukko nuoria kuusia sekä Elias Lönnrotin, H.G. Porthanin ja J.L.Runebergin patsaat seppelöidyillä jalustoilla.
Hotelli Seurahuoneen juhlasali – Helsingin kaupunginmuseo. Kuvan laatua on parannettu MyHeritagen kuvatyökaluilla.
Sulkeissa kerrotaan Sawo-Karjalaisen osakunnan viettävän vuosijuhlaansa Kalevalan ensimmäisen painoksen julkaisun muistoksi. Näin voimme varmistua kyseessä olevan Kalevalan päivän vieton, vaikka sitä ei vielä tuolla nimellä tunnettukaan.
Henki hyvin isänmaallinen
Arvovieraina tilaisuuteen olivat kutsuttuina senaattorit J.W.Snellman ja Samuel Henrik Antell. Tilaisuudessa pidettiin puheita ja kilisteltiin maljoja Lönnrotin lisäksi monelle muulle merkkimiehelle ja aivan lopuksi isänmaalle, jolla ei varmaankaan tarkoitettu Venäjää vaan Suomea.
Juhlijoita Seurahuoneella. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Puheiden sisältöä kuvaileva osuus on varsin niukkasanainen, kuka tietää ehkä sensuurin tai muun esivallan pelossa. Virallisen osuuden jälkeen alkaa sitten se jälkipolvia kiinnostava osuus tilaisuudesta.
Tilaisuus oli kaiken kaikkiaan avoimen isänmaallinen. Uusi Suometar myös korostaa tilaisuuden olleen täysin suomenkielinen pois lukien J.W.Snellmanin osuus.
Uusi aikakin oli jo käsillä. Tilaisuuteen saapui nimittäin Kuopiosta lennättimellä vanhojen Sawo-Karjalaisen osakunnan ylioppilaiden tervehdys. Yhteislauluakin oli, tilaisuudessa lurautettiin ”Mun muistuu mieleheni nyt”, joka virallisesti kulkee Savolaisten lauluna ja on savolaisten maakuntalaulu.
Porilaisten marssia ei saanut soittaa
Suomen kaartin soittokunta 1905. Kuva: Ernst Ovesén. Museoviraston kokoelmat. Kuvaa on rajattu ja muokattu MyHeritagen kuvatyökaluilla.
Tilaisuuteen oli myös saatu Kaartin pataljoonasta orkesteri, joka kuvailun mukaan soitti kaikenlaista musiikkia, vain Porilaisten marssia oli pataljoonan adjutantti kieltänyt soittamasta. Tätä lehti paheksuu kiivaasti.
”Tällainen tieto on sekä surettava että naurettava, sillä kenen terveen ihmisen päähän olisi koskaan pöllähtänyt, että Porilaisten marssin soittamisessa olisi jotain vaarallista. Eli katsotaanko meidän rauhaan tottuneita kaartilaisia kelvottomiksi soittamaan tätä esi-isien uljasta sotamarssia”, Uusi-Suometar suomii.
Lehti kertoo myös aikojen muuttuneen yliopistossa. Aikoinaan täysin ruotsinkielisen opetuksen rinnalle on tullut suomenkielisiä luentoja kahdesti viikossa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Ajatus oli saanut alkunsa juuri Sawo-Karjalaisesta osakunnasta. Sitten putoaa varsinainen pommi. Kyseessä on aikanaan miltei sosialistisesta ajatuksesta.
”Tahdomme käyttää tätä tilaisuutta muistuttaaksemme kaupungin perheenisäntiä ja -emäntiä, että he päästävät palkollisensa kuulemaan heille varmaankin hyödyllisiä ja huvittavia luentoja”, Uusi Suometar kirjoittaa.
Lopuksi lehti kertoo keväällä esitettävistä suomenkielisestä ”seuranäytelmästä”, minkälainen näytelmä on sitten mahtanutkaan olla.
Kalevalan päivä vuonna 2023 on tiistai
28. helmikuuta, Kalevalan päivä, on ollut merkittynä suomalaiseen kalenteriin vuodesta 1950 alkaen. Vuonna 1952 Helsingin yliopiston almanakka luetteli yleiset liputuspäivät, joiden joukossa oli myös Kalevalan päivä. Päivä tosin merkittiin ensimmäisen kerran lipunkuvalla varustettuna kalenteriin vasta vuonna 1975.
Vuonna 1978 tehdyssä liputusasetuksessa Kalevalan päivästä tuli Suomen virallinen liputuspäivä. Samassa yhteydessä päivä sai lisämääreensä ”suomalaisen kulttuurin päivä”.
Artikkelikuva: Hevosajoneuvoja Seurahuoneen edessä, Pohjois-Esplanadi 11, 13. Vasemmalla hotellin hevosdiligenssi ja oikealla pika-ajuri. Kuva: Daniel Nyblin 1880 -luvulla. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaa on rajattu ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla. Kokeile sinäkin!
Tutustu muihinkin artikkeleihin MyHeritage-blogin ”historia”-kategoriassa
