Koulutus Suomessa – historia alkaa yli 700 vuoden takaa
Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on ikää jo yli 700 vuotta, sillä jo 1200-luvulla Turkuun perustettiin katedraalikoulu munkkien toimesta. Opetusvastuun koulutuksesta kantoi ensi alkuun Turun tuomiokapitulin pappi. 1400-luvulla tämä ”koulumestari” sai vapautuksen muista tehtävistä ja pystyi täten keskittymään katedraalikoulunsa opetukseen.
Mikael Agricola – suomen kirjakielen isä koulumestarina ja rehtorina
Varmasti tunnetuin näistä koulumestareista oli Mikael Agricola, kirjakielemme isä. Oppiaineina olivat teologia, aritmetiikka, geometria, latinan kielioppi, retoriikka, dialektiikka sekä musiikki ja laulu. Nämä oppiaineet kuuluivat aikanaan ns. vapaiden taiteiden triviumiin.
Alla olevalla DeepStory-videolla kuulet hänen elämästään.
Anna ääni oman sukusi tarinoille täällä!
Abckiria oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Mikael Agricola kirjoitti sen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Agricola kirjoitti kirjan samaan aikaan kun hän teki Uuden testamentin ensimmäistä suomenkielistä käännöstä, ja molempia teoksia työstäessään Agricola samalla myös loi suomelle kirjakieltä.
Kilpailu koulutukseen pääsystä oli kovaa
Katedraalikouluun ei asteltu noin vain, sillä jokainen opiskelija antoi ”avustuksen” kirkolle. Tämä aiheutti kilpailua suurimmasta summasta ja näin kouluun saattoi päästä vain varakkaasta perheestä. Itse koulu sijaitsi keskiajalla Turun tuomiokirkkoa ympäröineessä muurissa olleessa rakennuksessa. Vuonna 1630 koulu muuntui Turun kymnaasiksi ja tämä edelleen 10 vuotta myöhemmin Turun akatemiaksi. Turun akatemia on nykyisin Helsingin Yliopisto.
Vaikka alkuperäinen katedraalikoulu muutti muotoaan, jäi Turkuun kuitenkin yliopistoon valmistava katedraalikoulu, jonka nimeksi tuli 1641 triviaalikoulu. Jos onnistui suorittamaan ao. oppilaitoksen loppukokeen, pääsi yliopistoon. Tämä koulu jakautui vuonna 1830 ylempään alkeisoppilaitokseen sekä lukioon. Viimeksi mainitusta tuli uusi Turun kymnaasi vuoteen 1872 saakka. Sen tilat olivat Vanhan Suurtorin laidalla, jossa perinteitä jatkaa nykyään Katedralskolan i Åbo.
Mahdollistiko koulutus nousun säätykierrossa?
Rahvaan jälkeläiset tuskin saattoivat ensi alkuun uneksia katedraalikouluun pääsystä. Käsityöläisammatit opittiin tekemällä eli ryhtymällä oppipojaksi, josta kisällivaiheen jälkeen oli mahdollisuus pätevöityä mestariksi. Kisällit hakivat monesti oppia myös ulkomailta, sillä ammattikuntalaitos oli yleiseurooppalainen ilmiö. Edellä mainittujen Turun akatemian, kymnaasin ja katedraalikoulun tehtävänä oli valmistaa miehiä pappissäätyyn. Toki varakas talollinen saattoi lähettää jälkikasvuaan Turkuun, joka mahdollisti nousun säätykierrossa. Tietenkin edellyttäen, että opinnot sujuivat.
Vuonna 1649 annettu koulujärjestys loi maahamme uusia oppilaitoksia. Kyseisen vuosisadan lopulla Suomessa oli yksi yliopisto eli Turun akatemia, yksi kymnaasi, seitsemän triviaalikoulua ja 21 pedagogiota. Näistä kymnaasi oli Viipurissa ja pedagogiosta kolme maaseudulla. Lohjalle, Kemiöön ja Ahvenanmaan Saltvikiin oli perustettu maamme ensimmäiset maaseudun koululaitokset.
Alkeisopetusta annettiin kotona ja koulussa
Yxi paras lasten tawara oli Johannes Gezelius vanhemman kirjoittama oppikirja, joka julkaistiin vuonna 1666. Sen tarkoituksena oli lukutaidon ja kristinuskon perusteiden opettaminen. Teos sisälsi aapisen, Lutherin Vähän katekismuksen selityksineen, katekismuksen sisällön kysymysten muodossa sekä raamatunlauseita sisältävät Pyhän Raamatun opetussanat.
Edellä mainitut pedagogiot vastasivat alempia triviaalikouluja. Niiden oppilaat tulivat usein porvariston tai alemman luokan säätyläisten keskuudesta. Luokkatietoinen säätyläinen tai aatelinen otti maaseudulla yleensä lapsilleen kotiopettajan. Monissa kaupungeissa nimenomaan porvaristo rakennutti lapsiaan varten pedagogion. Siellä jälkeläinen sai alkeisopetusta, jonka jälkeen hän saattoi siirtyä triviaalikoulun oppilaaksi. Toisaalta useissa aatelisperheissä, mutta myös porvariskodeissa nähtiin kotiopettajia. Turun akatemian opiskelijalle tämä työ oli erinomainen mahdollisuus ansaita rahaa opintojen ohessa.
Ensimmäinen lukio ja tyttökoulu Viipuriin
Maamme ensimmäinen lukio perustettiin 1641 Viipuriin. Sen piti perustamisasiakirjansa mukaan toimia kuuden lehtorin voimin, mutta näin montaa opettajaa ei kaupunkiin saatu. Viipuri kunnostautui myös olemalla ensimmäinen paikka, mihin saatiin tyttökoulu. Suomen ensimmäinen tyttökoulu perustettiin jo vuonna 1788 Viipuriin. Sen opetuskielenä oli saksa, sillä tuolloin kaupunki kuului Vanhaan Suomeen. Baltian tavoin siellä oli virkakielenä saksa. Tämä tyttökoulu lopetti toimintansa hieman ennen viime sotia, vuonna 1937.
Lue lisää sukututkimusaiheisia artikkeleita täällä!
Artikkelikuva: Kokkolan vanha triviaalikoulu (alunperin pedagogio). Rakennus valmistui 1696 ja on Suomen vanhin ei-kirkollinen rakennus. Museoviraston kokoelmat, väritetty MyHeritagen In Colorilla.
