Joulunwietosta Mäkelän talossa wuonna 1906 – palwelijan kertomus

Karjalan jalomailla, jossa olen syntynyt ja lyhyen ikäni elänyt, on talo Mäkelä, jossa nykyisin oleskelen. Tahdon kertoa muutamin sanoin Mäkelän joulunwietosta.

Joulunwietosta Mäkelän talossa

Mäkelä on suurehko talo, paljon on siinä wakinaista työwäkeä ja usein wielä satunnaisia apulaisia. Torpparit ja loiset tuntewat olewansa saman perheen jäseniä ja owat suurina juhlina isäntäwäkensä kutsuwieraina ei ainoastaan nauttimassa ruumiillista rawintoa, vaan koetetaan heille tarjota henki-elämänkin wirkistystä. Niinpä joulunakin kokoontuu koko talon aluskunta Mäkelään wiettämään aattoiltaa koristetun kuusen ympärille.

Kun ensilumi peittää jäätyneen maan, muistuttaa se mökin lapsillekin joulun lähestymisestä ja silloin alkaa tuo joulun odotus, sillä tuoreessa muistossa on wielä wiimeinen joulun wietto Mäkelän lasten seurassa. Sama odotusaika on talonkin lapsilla. Kysellään, montako päiwää ja yötä on jouluun.

Aattopäivä

Wiimein saapuu aattopäiwä. Kuusi tuodaan tupaan ja aletaan koristella. Lapsilla on hupaista katsella tätä ja tahtoiwat meitä auttaa kuusta koristeltaissa. Sillä aikaa kun me valmistelemme sisällä yhtä ja toista, menewät miehet hakemaan lapsia wanhempineen mökeistä, ja kohta alkaa saapua joukkoa kylästä ja omat joukot töistään wapaina juhlapuwuissaan kokoontuiwat awaraan tupaan. Kaikki näyttää juhlalliselta. Joulu sisällä, joulu luonnossa ja ihmissydämet seisahtuiwat nyt nauttimaan joulun sulorauhaa.

1910 -luku .Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Lapset tutustelewat toisiaan, ihastelewat kuusen kauneutta, sen kuwia ja koristeita ja kohta alkaa jouluwirsi kaikua woimakkaana, jonka jälkeen perheen isä lukee joulusaarnan, joka waltaa kuulijain sydämet joulu-ilolla.

Joulun merkityksestä

Perheen äiti lukee erittäin lapsille joulun merkityksestä, kyselee ja selittelee heille joulun tapahtumista ja sitten alkaa joulu-pukki lahjojaan anniskella, kelle mitäkin tarwis-tawaroita, kirjoja ja lehtiä koko joukolle.

Lähde: Museovirasto Musketti

Laulua ja leikkiä

Illan ohjelmaa jatketaan laulamalla ja lukemalla hywiä kertomuksia ja kun yhteinen illallinen on nautittu ja kiitoswirsi weisattu, lopetetaan yhdessäolo rukouksella ja kiitoksella kaiken hywän antajalle, ja että hän jonka syntymisen muistojuhlaa wietämme ja joka meitä on tullut kutsumaan pimeydestä ihmeelliseen walkeuteensa, ottaisi meidät luoksensa ijäistä joulua wiettämään, jossa me saisimme weisata ijäistä jouluwirttä uusilla kielillä. Ne jotka tahtowat mennä kotiin, kyyditään – toiset yöpyiwät taloon, jatkaakseen aamulla matkaa kirkolle.

Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Niin hyvä lämmin hellä,

on mieli jokaisen,

oi jospa ihmisellä,

ois joulu ainainen.

Jouluaamuna

Jouluaamuna noustaan aikaisin, sillä eläimet tarwitsewat hoitoa ennen kirkkoon menoa. Hywin joudumme töistä, kun mies-wäki auttelee tehtäwissämme ja niin menemme melkein kaikki kirkkoon kuulemaan saarnaa Wapahtajamme syntymisestä.

Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Tämmöinen on lyhyesti kerrottuna Mäkelän joulunwietto. Soisin samalla tawalla joulua wietettäwän monen monessa perheessä, silloin tuntuisi palwelijastakin joulu joululle. (Palwelija – Kotimaa no 148B – 22.12.1906)

Lähde: Tunturisusi

Lisää joulusta